Pääoma pakenee Kreikasta – maalle ehdotetaan pääomakontrolleja

Talouslehti Financial Times on julkaissut sivuillaan kaksi kirjoitusta, joissa toisessa vaaditaan Kreikalle ns. pääomakontrolleja ja toisessa niitä ehdotetaan Kreikalle. Wolfgang Münchau kirjoittaa kolumnissaan, että Kreikka voisi umpikujassaan käyttää pääomakontrolleja, luoda itselleen rinnakkaisvaluutan ja jättää ainakin osin velkojaan maksamatta muille euromaille ja vakausrahasto ERVV:lle. Ifo-instituutin johtaja Hans-Werner Sinn puolestaan kauhistelee Kreikan pankkien saamaa hätärahoituksen suuruutta keskuspankkinsa kautta.

Pääomakontrolleilla rajataan tai estetään kokonaan pääoman liikkeitä. Rahoja ei voida ilman lupaa siirtää esimerkiksi tililtä toiselle – ei etenkään ulkomaiselle tilille. Kontrolleihin voi sisältyä myös päivittäisiä talletusnostorajoituksia. Myös maan rajoilla voidaan tarkastaa ulos vietävän käteisen määrää.

Sinnin mukaan varakkaat kreikkalaiset siirtävät rahallista omaisuuttaan maasta pois kovalla vauhdilla. Euroopan keskuspankki nosti hiljattain kreikkalaispankkien ELA-hätärahoituksen kattoa 65 miljardiin euroon. Sinnin mukaan hätärahoituksen vastuu on muodollisesti Kreikan keskuspankilla, mutta maksukyvyttömyystilanteessa todellisiksi maksajiksi tälle rahan painamiselle ja pääomapaolle tulevat euromaiden veronmaksajat.

EKP:n ehto ELA-hätärahoitukselle on, että sitä saavien pankkien tulee olla maksukykyisiä. EKP tarkastelee tilannetta seuraavaksi keskiviikkona. ELA-hätärahoitus myönnetään kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Liika on liikaa

Sinn huomauttaa, että Kreikan pääomapaon suuruutta on tilastojen puuttuessa vaikea arvioida, mutta Saksan keskuspankin pääomavirrat ovat hypähtäneet ylös 55 miljardilla eurolla. Sinn arvelee, että osa tästä johtuu Kreikan pääomapaosta.

Hän vertaa tilannetta Kyprokseen, jossa ELA-hätärahoituksen turvin pidettiin pankkeja väkisin pystyssä. Samalla oli rikkaille kuitenkinannettu mahdollisuus siirtää pääomaansa pois maasta. Lopulta maa ajautui kuitenkin tukipakettiin, ja maksajiksi joutuivat euromaiden kansalaiset.

Nyt Kreikan pääomapako toistaa Sinnin mukaan täysin samaa kaavaa. EKP:n tulisi ennemminkin laskea hätärahoituksen kattoa, jotta muiden maiden verovelvolliset eivät joutuisi kaivamaan kuvettaan maksuhäiriötilanteissakaan. Nykyinen 65 miljardin katto on Sinnin mielestä liian suuri. Hän kirjoittaa 42 miljardin euron olevan ehdoton yläraja.

Sinnin lääke on selvä: Kreikan tulee asettaa pääomakontrollit, jotka estävät pääoman pakenemisen maasta ulos. Hänen mukaansa tulisi toimia nyt, sillä eurojohtajien umpikujiin päättyneet neuvottelut tuskin ainakaan rohkaisevat kreikkalaisia pitämään varojaan kreikkalaistileillä.

Kontrollit, rinnakkaisvaluutta ja velat hoitamatta

FT:n toinen toimittaja Wolfgang Münchau harkitsee pääomakontrollien käyttöönottoa, joskin eri syystä. Münchaun mukaan kontrolleja tarvitaan, jotta Kreikka voisi ottaa käyttöönsä rinnakkaisvaluutan. Se tarkottaisi valtion velkasitoumuksia kansalaisille. Sitoumusten ostovoima rajautuisi luonnollisesti Kreikan rajojen sisäpuolelle. Samalla pääomakontrolleilla “pakotettaisiin” kansalaisten käyttämään kyseistä rinnakkaisvaluuttaa.

Kun rinnakkaisvaluutta olisi tarpeeksi vakiintunut käytäntö Kreikan maksuliikenteessä, voisi Kreikka yksinkertaisesti jättää ylisuuria velkojaan maksamatta muille euromaille. Münchau huomauttaa, että toimi ei ole muiden euromaiden päättäjien mieleen, mutta että he olisivat voimattomia tilanteen edessä.

Muut jäsenmaat eivät voisi erottaa Kreikkaa yhteisvaluutasta tai Euroopan Unionista. Münchaun ensisijainen “toive” on kuitenkin se, että osapuolet pääsisivat sopuun. Kaikkein epätoivottavampana vaihtoehtona hän pitää nykyisen politiikan jatkamista.

Kreikan mahdollinen päätös pääomakontrollien käyttöönotosta ajottuisi todennäköisesti viikonlopulle, jolloin pankit ovat kiinni. Tänä aikana valmisteltaisiin uutta rinnakkaisvaluuttaa maksuvälineeksi.

Ekonomisti Roger Bootle puolestaan kirjoittaa Telegraph-sanomalehden verkkosivuilla, ettei Kreikan euroerokaan olisi välttämättä huono asia. Hänen mukaansa asia voidaan ehtiä hoitamaan viikonlopun aikana, jos se on valmisteltu. Bootlen mukaan aikaa ei tarvittaisi muutoinkaan kovin paljoa, joten pankkien ei tarvitsisi olla suljettuina kovin pitkään.

Kuriositeettina huomautettakoon, että Kreikassa on ensi maanantaina muutoinkin tiedossa juhlapäivä, jolloin pankit ovat kiinni.