

LEHTIKUVA
Paikalliseen sopimiseen suuri loikka -”Perussuomalaisille oli kynnyskysymys myös se, että yleissitovuudesta pidetään kiinni”
Lakiluonnos paikallisen sopimisen edistämisestä on toimitettu lainsäädännön arviointineuvostoon, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö.
Paikallisen sopimisen lisääminen on yksi hallituksen uudistuksista, joilla kehitetään Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Hallituksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen toteaa, että nyt on tehty suuri loikka paikallisen sopimisen ympäristössä.
– Hallitusneuvotteluissahan paikallisesta sopimisesta sovittiin siten, että yleissitovilla aloilla järjestäytymättömillä työnantajilla työskenteleville taataan samat mahdollisuudet sopia paikallisesti kuin järjestäytyneilläkin työnantajilla työtä tekevillä. Nyt saadaan paikallinen sopiminen mahdolliseksi kaikilla yksityisen sektorin työpaikoilla.
Luottamusmies tai luottamusvaltuutettu
Käytännössä asioista sovitaan kahdella eri tavalla, kertoo Piisinen.
– Järjestäytyneessä työpaikassa työntekijöitä edustaa luottamusmies. Sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole järjestäytyneitä palkansaajia, neuvotteluissa työnantajan kanssa heitä edustaa työntekijöiden itsensä valitsema luottamusvaltuutettu.
– Teoriassa sekin on mahdollista, että edustajana on molemmat, jos yrityksessä on sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työntekijöitä.
Ei keltaisia liittoja
Piisinen muistuttaa, että tarkoituksena on myös estää ns. keltaisten liittojen syntyminen.
– Sellaisilla aloilla, joilla ei ole valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta, paikallisen sopimisen neuvotteluissa työntekijöitä edustaa aina valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys. Tällä kirjauksella pyritään estämään näennäisten, niin sanottujen keltaisten ammattiliittojen perustaminen, jotka eivät välttämättä aja lainkaan työntekijöiden etua.
– Tämä kirjaus oli hallitusneuvotteluissa muuten puhtaasti perussuomalaisten vaatimus. Tämän mennessä lakiin, voidaan laki nimetä perustellusti Lex Putkoseksi. Tämä oli nimittäin Matti Putkosen ehdoton vaatimus, Piisinen kertoo.
Yleissitovuus säilyy
– Perussuomalaisille oli kynnyskysymys myös se, että yleissitovuudesta pidetään kiinni paikallisessa sopimisessa. Tätä taustaa vastaan tuntuu omituiselta, että ammattiliitot ja SDP ovat hyökänneet niin voimakkaasti perussuomalaisia vastaan.
– Mutta tärkeintä on huomata se, että hallituksen esitys on suuri loikka paikallisen sopimisen ympäristössä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- järjestäytyminen pääluottamusmies luottamusvaltuutettu yleissitovat työehtosopimukset Jorma Piisinen työnantajat työntekijät Työmarkkinat Paikallinen sopiminen Ammattiliitot perussuomalaiset SDP Matti Putkonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan

Perussuomalaiset: Työelämäuudistukset välttämättömiä – opposition vaihtoehto edelleen epäselvä

Terveisiä naapurilta: Suomen PK-valtaisille työmarkkinoille sopisi Tanskan menestysmalli – joustavuus ja riittävä muutosturva onnistumisen takana

Valtiovarainministeri Purra moittii opposition talousvaihtoehtoja toiveajattelusta ja konkretian puutteesta – ”Taikaseinäsosialismi ei toimi”
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti
Uusi Suomi: ”Ääri- ja laitaoikeisto eli oikeistopopulistit tai radikaalioikeisto ovat nousseet Euroopan suosituimmaksi puolueperheeksi”. Median nimilista kasvaa, mutta ymmärrys ei, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää










