Suomalaisten naisten maanpuolustus on aina perustunut vapaaehtoisuuteen niin Lotta Svärdin toimiessa vuosina 1920-1944 kuin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tullessa lakiin vuonna 1995.
– Suomalaisissa naisissa on runsain mitoin realisoimatonta maanpuolustustahtoa, toteaa PS-Nuorison 2. varapuheenjohtaja Ami Kimanen. Hänen mielestään niin kotikentällä kuin tarvittaessa rintamalla tarvitaan osaamista poikkeusaikoina toimimiseen.
– Kaikille naisille Puolustusvoimien tarjoama koulutus ei sellaisenaan sovi. Miksemme siis elvyttäisi jo toimivaksi testattua konseptia ja hienoa isänmaallista järjestöä?
”Jokaisen suomalaisen kunniatehtävä”
Lottatoiminnassa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneet naiset pystyisivät vaihtoehtona asepalvelukselle osallistumaan ruokahuolto-, lääkintä-, ilmavalvonta-, viestintä- ja toimistotehtäviin. Tällöin edistettäisiin suomalaisten varautumista ja osallistumista maanpuolustukseen ilman, että nykymuotoista asevelvollisuutta tarvitsisi muuttaa.
– Jokaisella suomalaisella naisella tulisi olla tahtoa tuoda kortensa kekoon rakkaan isänmaamme puolustamiseksi. Se on jokaisen suomalaisen kunniatehtävä. Lotta Svärdissä naiset saisivat valmiuksia toimia erilaisissa kriisinajan tehtävissä, toteaa hallituksen jäsen Nanna Väätäinen.
