Perussuomalaiset ottivat Venäjän uhan alusta asti tosissaan – tonttikaupoista varoitettu jo vuosikausien ajan

Turun saaristossa tapahtuvat kotietsinnät ovat tervetullut ja pitkään odotettu reaktio venäläisten epämääräisiin tonttikauppoihin Suomen strategisilla alueille. Perussuomalaiset olivat reilusti ennen muita liikkeellä, kuten euro- ja siirtolaiskriisienkin yhteydessä tapahtui. Valitettavasti median kolumnistit ja turpokeskustelijat uskovat usein ennemmin omia fiiliksiään kuin todennettavissa olevaa faktaa. Toimittaja Juhani Huopainen taustoittaa.

Airiston Helmi-yhtiön omistuksessa oleviin alueisiin ja tiloihin Turun saaristossa aloitettiin kotietsintä perjantaina. Helsingin Sanomien mukaan venäläistaustaista suomalaista osakeyhtiötä epäillään mm. rahanpesusta. Kotietsintä on Suomen oloissa poikkeuksellinen, sillä operaatioon osallistui satakunta ihmistä keskusrikospoliisista, Lounais-Suomen poliisista, merivartiostosta sekä Puolustusvoimista.

Rahanpesusyytökset ovat toki oiva syy laajaan kotietsintään, mutta taustalla kummittelee jo vuosia kuumana perunana pyörinyt ihmettely, miten pitäisi reagoida Suomen strategisten kohteiden lähettyviltä venäläisten tahojen ostamiin tontteihin ja kiinteistöihin.

HS:n toisessa jutussa nimetön sotilaslähde puolustusvoimista kertoo, että Airiston Helmi on ollut vuosien ajan sekä Puolustusvoimien että suojelupoliisin tarkkailun alla.

Kiirettä ei ole kuitenkaan pidetty. HS kertoo, että yhtiö perustettiin vuonna 2007, ja jo 2011 keskusrikospoliisi selvitti yhtiön maakauppoja. Sen jälkeen on ihmetelty vierestä, kun yhtiö on ostanut puolustusvoimien poistohuutokaupoista aluksia, rakentanut helikopterien laskeutumiskenttiä, asentanut ”tavanomaista enemmän” valvontakameroita ja rakentanut asuintiloja, ilman mitään merkkejä kaupallisesta matkailutoiminnasta.

Vuonna 2015 Iltalehti kommentoi, että Airiston Helmi-yhtiön helikopterikentälle oli myönnetty poikkeusluvat valtiorajan ylittävään lentotoimintaan. Iltalehden mukaan tämä käytännössä tarkoitti sitä, että Suomen ja samalla EU:n ulkoraja oli venäläisten omistamilla saaristohuviloilla. Rajavalvonnan ja tullin olisi pitänyt toteuttaa rajamuodollisuudet siten paikan päällä, mutta sellaiseen resurssit eivät riittäneet. Ja valvomatta jäi.

Kuvio haisi kaikkien nenään jo vuosien ajan omituiselta. Ja vaaralliselta. Mutta koska tonttien ja kiinteistöjen ostaminen on laillista puuhaa, keinoja puuttua asiaan ilman lainmuutoksia tai rikollista toimintaa ei ollut.

Katsotaanpa muutamia esimerkkejä siitä, mitä perussuomalaiset ovat aiemmin sanoneet aiheesta:

Vuonna 2008 PS:n silloinen puheenjohtaja Timo Soini kysyi hallitukselta venäläisten maakaupoista ja niiden mahdollisesta rajoittamisesta. Vanhasen toisen hallituksen oikeusministeri Tuija Brax vastasi, että rajoituksien käyttöönotto edellyttäisi painavia perusteita: ” Toistaiseksi ei ole selkeätä näyttöä, että ulkomaalaisten kiinteistönomistuksesta tietyillä alueilla olisi aiheutunut sellaisia vakavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä tai alueellisia vaikeuksia, joiden vuoksi rajoituksia voitaisiin pitää perusteltuna.”

Vuonna 2011 Sampo Terho otsikoi blogiartikkelinsa ytimekkäästi: ”Venäläisten maakaupat kiellettävä”

Nykyinen PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho jätti maaliskuussa 2014 – Venäjän sotilaallisten toimien Ukrainassa juuri pulpahdettua esille – hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, olisiko ”aihetta harkita esimerkiksi ulkomaalaisten kiinteistökauppoja koskevaa lainsäädäntöä, Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tai puolustusvoimien rahoitusta uudelleen?”

Halla-ahon teksti oli niin kova, että Suomessa ei oltu moiseen totuttu. Turpokeskustelija Janne Riiheläinen valitti, ei itse asiasta, vaan tyylistä, ja moitti, että jos Halla-aho olisi tosissaan tiukempien turporatkaisujen suhteen, hän olisi antanut jonkun muun esittää asiansa. Riiheläisen mielestä Halla-aho oli itsekäs, kun tällä tavalla kysymällä omi asian itselleen, mikä ei sovi kansanedustajalle eikä europarlamentaarikolle.

Vai niin.

Vuonna 2014 PS:n ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi teoksen ”Venäjä: uhka vai mahdollisuus? – avointa keskustelua Suomen Venäjä-suhteesta”. Kirjan julkaisun jälkeisellä keskustelutilaisuuksien kierroksella aiheena olivat maakaupat: ”Ovatko varuskuntien ja muiden strategisten kohteiden lähellä tehdyt maakaupat turvallisuusriski? Miksi Venäjä ei halua vastavuoroisuutta maakauppoihin?”

Perussuomalaisten Reijo Tossavainen kirjoitti blogiinsa vuonna 2015, että heti kansanedustajana 2011 aloittaessaan hän teki lakialoitteen, joka toteutuessaan olisi rajoittanut ETA-alueen ulkopuolisten tahojen oikeutta ostaa Suomesta kiinteistöjä. Aloite sai taakseen yli sata kansanedustajaa, mutta lopulta ei edennyt. Tossavainen teki maaliskuussa 2015 kirjallisen kysymyksen, mitä hallitus aikoo tehdä, että ”tarkoitushakuiselta näyttävä ulkomainen kiinteistöjen hankinta otetaan vakavampaan turvallisuusharkintaan ja kaupankäynti rajoitetaan?”

Samoin vuonna 2015 Perussuomalainen-lehti ja Suomen Uutiset-verkkosivusto kuvautti helikopterista käsin epäilyttävän rantatontin ja kirjoitti: ”Itäinen naapurimaamme on vuosikymmenien ajan hallinnut laajaa ranta-aluetta Suomenlahdella. Ihmetystä herättää erityisesti Venäjän suuri rantatontti Upinniemen varuskunnan välittömässä läheisyydessä.”

PS:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Juho Eerola kertoi vuonna 2016 Ylelle, että venäläisten tekemiin maakauppoihin Suomessa ei pitkään aikaan osattu suhtautua turvallisuusuhkana, ja että kymmenen vuotta sitten aiheesta eivät oikein muut puhunueet kuin perussuomalaiset ja demareiden Suna Kymäläinen. Toisessa Yle-haastattelussa Eerola sanoi, että ”isänmaan myynti Euroopan unionin ulkopuolisille tahoille pitäisi kieltää”.

Samana vuonna Ylellä PS:n kansanedustaja Rami Lehto jakoi kansalaisten huolen Venäjän maakauppojen vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Hän piti tärkeänä saattaa uhkakuvia kansan tietoisuuteen ja toivoi aiheesta keskustelua.

Pari päivää myöhemmin tuolloin PS:n puolustusministerinä toiminut Jussi Niinistö vastasi eduskunnan kyselytunnilla PS-kansanedustajan kysymykseen, että Suomessa on tehty ”noin sata epämääräistä kiinteistökauppaa” ja lupasi, että puolustusministeri jatkaa asiassa selvitysvastuulla ja selvitys tullaan luovuttamaan oikeusministeriölle. Samassa yhteydessä kokoomuksen sisäministeri Paula Risikko kertoi, että ministeriöt selvittävät asiaa yhteistyössä.

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

Ainoa viime presidentinvaalien ehdokas, joka totesi Venäjän olevan uhka Suomen turvallisuudelle, oli perussuomalainen Laura Huhtasaari. Ainoa puoluepoliitikko, joka 2014 osoitti mieltä Venäjän lähetystön edessä Ukrainan tapahtumien johdosta, oli Jussi Halla-aho.

Kukaan ei varmasti tule muistuttamaan, että perussuomalaiset ovat olleet ulkomaalaisten tonttikauppojen osalta aktiivisia aivan alusta asti. Eikä kukaan tule muistuttamaan, että selitykset ovat olleet vastuuministereillä monet, miksi toimenpiteisiin ei ihan vielä tarvitse ryhtyä. Lukekaa tämä myös kokoomuksessa ja keskustassa. Ei PS:n kantaa tarvitse pelätä.

Timo Haapala kirjoitti Sanoma-konsernissa perussuomalaisten hypänneen Putinin kelkkaan. Toisaalta välillä kuulee sitten niitäkin väitteitä, että PS olisi Venäjä-vastainen tai peräti russofobinen, vastaten siten väittäjien mielikuvaa muukalaiskammoisesta äärioikeistopuolueesta.

Tämä Venäjä-kortin heittely taitaa liittyä 90-luvulta peräisin olevaan ajatukseen, että Suomi ei äänestäjien vähäisen kannatuksen ja Sauli Niinistönkin mainitsemien syiden takia (Suomen Kuvalehti, Uusi Suomi) pysty helposti liittymään sotilasliitto Natoon. Tässä 90-luvun ajatuksessa EU- ja eurojäsenyydet ovat parhaat pidäkkeet Venäjän aggressiolle. Kaikki tahot, jotka edes varovaisesti haastavat EU:ta tai euroa, ovat turvallisuusriskejä. Jostain syystä Ruotsissa ei kuitenkaan suhtauduta euroon turvallisuusratkaisuna. On hyvin vaikea sanoa, missä menee aidon turvallisuus- ja ulkopolitikoinnin ja pelkän Venäjä-kortilla sisäpolitikoinnin raja.

Venäjä pysyy naapurina ja haasteena. Toivottavaa kuitenkin olisi, että vielä joskus sisäpolitiikassamme kaikkein tekopyhin Venäjä-kortilla pelaaminen vaimenisi. Venäjä on meidän kaikkien yhteinen naapuri ja haaste. Jos arvata pitää, monet haluaisivat kääntää ensi kevään eduskuntavaalien teemaksi maahanmuuton sijaan Venäjän ja turvallisuuspolitiikan. Kyllä sekin kävisi. Silloin PS olisi aluksi reilu, mutta ensimmäisestä aiheettomasta putin-kortista puolue todennäköisesti kaivaisi esiin kokoomuksen Alexander Stubbin, joka oli kymmenen vuotta sitten kiirehtimässä viisumivapautta Venäjälle, tai Olli Rehnin Turkin EU-jäsenyyttä ajamassa, tai erityisesti SDP:n, mutta myös muiden puolueiden merkkihenkilöiden lämpimät välit Neuvostoliittoon, Venäjään ja Itä-Saksaan.