LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Merkittävät lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseen on ollut perussuomalaisten pitkän ajan tavoite, jota on tuotu vahvasti esille puolueen linjauksissa sekä oppositiokaudella tehdyissä vaihtoehtobudjeteissa. Nyt nämä perussuomalaisten pitkäaikaiset tavoitteet toteutetaan.
Torstain eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin hallituksen puoliväliriihen kasvupaketista, josta hyötyvät erityisesti pieni- ja keskituloiset palkansaajat.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila nosti puheenvuorossaan esille kasvupaketin merkittävät panostukset suomalaisten lapsiperheiden arkeen.
– Tämä hallitus ensin palautti verotuksen lapsivähennyksen ja nyt kaksinkertaistaa sen. Kaksilapsiselle perheelle vähennys on 420 euroa ja kolmelapsiselle perheelle 630 euroa. Hallituksen aloittaessa vähennys oli nolla euroa.
– Ilman työtä ei synny hyvinvointia ja ilman lapsia ei ole tulevaisuutta ja ilman lapsia edessä häämöttää suomalaisten sukupuutto, Rostila kiteytti.
Perussuomalaiset näkevät, että työssäkäyvät vanhemmat ovat suomalaisen yhteiskunnan vankka voimavara, jonka merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Rostila totesi, että näiden ihmisten panos on yhteiskunnalle täysin korvaamaton.
– Työssäkäyvät vanhemmat rakentavat tätä maata joka päivä käytännössä kolmessa vuorossa; työpaikoilla, kodeissa, vapaa-ajalla.
Perussuomalaiset on kauan ollut huolissaan suomalaisten laskeneesta syntyvyydestä. Tämän vuoksi puolue on hallituksessa toiminut sen puolesta, että veronkevennykset kohdistuvat ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille lapsiperheille. Puolueessa nähdään, että lapsiperheiden taloudellisten edellytysten turvaaminen on välttämättömyys suomalaisen hyvinvointivaltion ja kansan jatkuvuuden kannalta.
Työtulovähennyksen lapsikorotuksen lisäksi hallitus on vuonna 2024 tehnyt korotuksen lapsilisään.
Lisäksi tuoreessa julkisen talouden suunnitelmassa esitettiin myös määräraha syntyvyyteen positiivisesti vaikuttaviin toimenpiteisiin.
PS ARKISTO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja kansanedustaja Ville Vähämäki kehuvat hallituksen päätöstä keventää ensi vuodelle työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta.
Lapsiperheisiin liittyvistä asioista viestitään ja puhutaan usein varsin ongelmalähtöisesti. Siksikin hallituksen kehysriihen monien päätösten joukosta kannattaa nostaa esiin sieltä saatu merkittävä tuki maamme lapsiperheille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.
Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan verotuksen painopistettä olisi aiheellista muuttaa lapsiperheiden hyväksi. Rostila esittää esimerkiksi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten nauttimien veroetujen kohdentamista lapsiperheille.
Perussuomalainen Nuoriso on julkaissut tänään perhepoliittisen pamflettinsa, joka pureutuu Suomen syntyvyyskriisiin sekä sen vaikutuksiin ja juurisyihin. Projektin takana on ollut osaava ryhmä perhepolitiikasta kiinnostuneita nuoria.
Perussuomalaiset pitää hallituksen päätöksiä pieni- ja keskituloisiin painottuvasta verojen keventämisestä tärkeinä. Myös hallituksen lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseksi edelleen ovat merkittäviä. Jatkossa tavalliselle palkansaajalle jää työstään enemmän rahaa käteen. Lisäksi hallituksen menoleikkaukset erityisesti kehitysapuun, maahanmuuttoon, Yleisradioon, julkishallintoon ja valtionavustuksiin ovat perussuomalaisten mielestä oikein kohdennettuja.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Viikon suosituimmat
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.
Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Monikulttuurisuus muokkaa yhteiskuntaa monella tavalla. Keskeinen kysymys on, miten se vaikuttaa maanpuolustustahtoon tosipaikan tullen? Maahanmuuttajaryhmät ovat keskenään erilaisia siinä, miten kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen – eli maanpuolutukseen – suhtaudutaan.
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät vilppiepäilyt laajenevat Borlängestä Tukholmaan. Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa useat Järvan ongelmalähiöiden alueella työskennelleet vaalivirkailijat kertovat tilanteista, joissa äänestäjiä olisi päättäväisesti johdateltu kannattamaan vasemmistopuoluetta. Nyt poliisi selvittää äänestystapahtumia.
Marinin hallitus loi opiskelijamaahanmuuton ympärille punoutuvan hyväksikäyttäjien verkoston. Kärsimään joutuvat sekä ulkomaiset opiskelijat että suomalaiset veronmaksajat. Perussuomalaisten johdolla valmisteltuja korjaustoimenpiteitä vastustavat keskusta, vasemmisto ja kaikki toiminnalla tienaavat.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
