Belgian poliisi yritti paikallispormestarin vaatimuksesta estää kansalliskonservatiivien konferenssin pitämisen Brysselissä. Hallinto-oikeus kuitenkin perui kiellon, joten konferenssi sai jatkaa. Myös Belgian pääministeri asettui kannattamaan sananvapautta. Konferenssissa esiintyi useita nimekkäitä poliitikkoja.
Brysselissä pidettiin 16.-17. huhtikuuta kansalliskonservatiivien konferenssi, jonka aiheena oli kansallisvaltioiden tulevaisuus Euroopassa. Edmund Burke -säätiön järjestämän konferenssin tarkoituksena oli tarjota EU-vaalien alla vaihtoehtoinen näkemys Euroopan kansojen tulevaisuudesta.
Kokouksen pitäminen meinasi kuitenkin tyssätä heti alkuunsa, kun poliisi esti kuulijoiden pääsyn konferenssiin, kertoo BBC. Osa yleisöstä oli jo ehtinyt mennä sisälle konferenssipaikalle, jossa puheiden pito jatkui normaalisti, mutta ovella poliisi esti uusien kuulijoiden ja puhujien pääsyn kokoustilaan.
Pormestari kielsi kokouksen
Poliisi oli saanut käskyn kokouksen estämiseen Brysselin Saint-Jossen kaupunginosan pormestarilta, joka vetosi yleisen järjestyksen ylläpitämiseen. Turkkilaistaustainen pormestari Emir Kir oli sitä mieltä, että ”äärioikeisto ei ole tervetullut” hänen alueelleen.
Pormestarin mukaan jotkut konferenssin osallistujista edustavat ”homovastaisia” ja ”abortin vastaisia” näkemyksiä. Nämä henkilöt kuuluvat ”oikeistokonservatiiveihin, uskonnolliseen oikeistoon ja Euroopan äärioikeistoon”, joten he eivät ole pormestarin mielestä tervetulleita pitämään konferenssiaan Brysseliin.
Pääministeri: Estäminen perustuslain vastaista
Belgian pääministeri Alexander De Croo oli kuitenkin eri mieltä paikallispormestarin kanssa ja piti kokouksen estämistä vääränä päätöksenä. Hänen mukaan Belgian perustuslaki takaa sananvapauden.
– Poliittisten kokousten estäminen on perustuslain vastaista. Piste.
Pääministeri Alexander De Croo sanoi kunnioittavansa paikallista itsemääräämisoikeutta, mutta korosti, että paikallisviranomaisten määräykset eivät voi mennä Belgian perustuslain ylitse.
Korkein hallinto-oikeus kumosi pormestarin kiellon
Belgia on oikeusvaltio, joten konferenssin järjestäjät saivat korkeimmalta hallinto-oikeudelta pikapäätöksen, jossa pormestarin asettama kokouskielto kumottiin.
Pormestari oli tapahtuman kieltäessään vedonnut siihen, että kokous saattaisi aiheuttaa järjestyshäiriöitä, koska puhujien joukossa oli ”homofobeja”, ”omassa maassaan poliisin suojelua tarvitsevia henkilöitä” ja ainakin yksi kirjailija, joka on kirjoittanut ”poliittisesta islamista”.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan konferenssi itsessään ei aiheuta uhkaa yleiselle järjestykselle, vaan mahdollinen uhka tulisi tilaisuuden järjestämistä vastustavilta tahoilta. Siksi oikeus salli konferenssin järjestämisen.
Antifa oli painostanut kokouskeskuksia
Konferenssin pitopaikkana toimineen Claridge-kokouskeskuksen omistaja Mohamed Nemri korosti kannattavansa sananvapautta. Hänen kokouskeskuksensa ei syrji ketään vaikka ajatusmaailmat eivät aina kohtaisikaan.
Kaksi aiempaa kokouskeskusta oli joutunut peruuttamaan kansalliskonservatiivien konferenssin jouduttuaan painostuksen kohteeksi. Brussels Times -nettilehden mukaan ”Belgian antifasistinen koordinaatio” -niminen ryhmä oli painostanut kokoustilojen omistajia peruuttamaan varauksen.
Puhujina nimekkäitä poliitikkoja
Konferenssin järjestänyt Edmund Burke -säätiö on yhdysvaltalainen ajatuspaja, jota johtaa israelilais-amerikkalainen filosofi Yoram Hazony. Useita kirjoja kirjoittanut Hazony on juutalaisten kansallisvaltion vankka kannattaja.
Tapahtuman osallistujilla oli mahdollisuus halutessaan maksaa lipustaan jopa 20 000 euroa. Tonnilla pääsi konferenssiin ja säätiön jäseneksi.
Puhujien joukossa oli monia tunnettuja eurooppalaisia poliitikkoja, kuten Britannian entinen sisäministeri Suella Braverman. Guardian-lehden mukaan oppositio oli painostanut pääministeri Rishi Sunakia estämään puoluetoverinsa esiintymisen konferenssissa, koska puhumassa oli myös Unkarin pääministeri Viktor Orbán.
Puhujalistalla olivat myös Britannian EU-eron ”isä” Nigel Farage, Puolan entinen pääministeri Mateusz Morawiecki, Ranskan viime vaalien presidenttiehdokas Eric Zemmour ja Saksan suojelupoliisin entinen päällikkö Hans-Georg Maassen.
Pormestarin ja Antifan suhtautumisesta olisi voinut saada käsityksen, että kyseessä oli kaljupäisten uusnatsien karkelot. Todellisuus oli kuitenkin aivan toinen.
SUOMEN UUTISET