Purra: Hallitus runnoi poliittisen himmelin ilman tarvittavaa rahoitusta ja aikaa – edes pääministerin maakunta ei todennäköisesti ole ajoissa valmis

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan erinäisissä vaalikeskusteluissa on tullut selväksi, että hallituspuolueilla ei ole miljardilupauksilleen taloudellista selkänojaa. Purra huomauttaa, ettei hallitus ole kohdentanut rahoitusta riittävästi edes hyvinvointialueiden käynnistymiseen, ja monilla alueilla on jo nyt kriisitunnelma.

– Kyse on toki paljon puhutusta palkkaharmonisoinnista, mutta myös erityisesti muista käynnistämis- ja muutoskustannuksista, kuten ICT- ja tietojärjestelmätoiminnoista, jotka ovat elintärkeitä koko aluesoten onnistumisen kannalta, kertoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

– Kunnat ylittävä integraatio ja koko alueuudistuksen idea edellyttävät toimivia yhteisiä järjestelmiä. Ilman niitä kaikki jää laahaamaan eikä mahdollisuuksia hyviin uusiin toimintoihin ole. Kyse ei siis ole ”vain tietotekniikasta” vaan koko uudistuksen välttämättömistä osasista.

Huolestuttavia viestejä alueilta ja Kuntaliitosta

Erityistä huolta on kantautunut Länsi-Uudeltamaalta, Vantaa-Keravalta ja esimerkiksi Pirkanmaalta. Ne ovat saaneet vain pienen osan hakemistaan ICT:n kehitysrahoista. Esimerkiksi Länsi-Uusimaa haki 84,7 miljoonaa euroa, mutta sai vain 12,6 miljoonaa. Huomionarvoista on, että edes koko haetulla summalla ei rakennettaisi yhtä ainoaa potilastietojärjestelmää, vaan koko raha menisi yksistään hallinnon ICT-kuluihin.

– Hallitus, eritoten keskusta, joka runnoo omaa malliaan läpi, ei ole huolehtinut ihmisten elintärkeiden palveluiden turvaamisen taustalla olevien toimintojen rahoittamisesta. Kun lupauksia kansalaisille tehdään, niiden toteutuksesta pitäisi huolehtia, Purra toteaa.

– Ei ihme, että Kuntaliiton sotemuutosjohtajan mielestä pitäisi painokkaasti harkita koko uudistuksen lykkäämistä. Myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) omalta hyvinvointialueelta Pirkanmaalta on kerrottu valmistelevan johdon suulla, että rahojen puute johtaa siihen, että tavoitteisiin ei päästä. On hyvin mahdollista, että Suomen suurin hyvinvointialue Pirkanmaa ei käynnisty 1.1.2023, vaan sote jatkuu kuntakohtaisena.

Lisäbudjettiväläytyksiä vaalien pelossa

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi Ilta-Sanomien keskustelussa keskiviikkona Purran kysyessä asiasta, että hallitus on tuomassa lisäbudjetin, jolla rahoitus varmistetaan ja alueet saadaan käyntiin. Eilen Ylellä Purra yritti saada Saarikkoa vastaamaan, minkä kokoinen lisäbudjetti on tulossa.

– Pelkästään neljä suurinta hyvinvointialuetta tarvitsevat ICT:hen heti 140 miljoonaa lisää rahaa. Miten rahoitus aiotaan kattaa? Ja miksi ihmeessä rahoitus annetaan vasta sitten, kun alueiden hätähuudot kaikuvat juuri ennen vaalipäivää? Rahojen tarve on kuitenkin ollut tiedossa useita kuukausia, Purra hämmästeli.

Hallitus teki ensin hallintohimmelin ja mietti vasta sen jälkeen

Purra huomauttaa, että valtion ja muun julkishallinnon ICT- ja tietojärjestelmähankkeet tuntuvat olevan kuin mustia aukkoja eikä mitään strategiaa valtio-ostajalla tunnu olevan. Kustannukset ovat karanneet käsistä monella sektorilla poliisista sotepuolelle.

– Sitä suuremmalla syyllä tämä hallintouudistus olisi pitänyt tehdä toteuttamiskelpoisen ja ensin hoidettavan tietojärjestelmäsuunnittelun päälle. Järjestys tällä hetkellä on täysin pielessä – ensin hallintohimmeli ja sitten vasta aletaan miettiä, miten toiminta saataisiin konkreettisesti käyntiin. Erot alueiden välillä repeävät, Purra ennustaa.

Järjestelmät kehitettävä lähellä käyttäjää

Nykyiset järjestelmät, kuten asterit ja apotit, nielevät valtavia summia veronmaksajien rahaa. Pahimmassa tapauksessa ne eivät toimi ja vievät kohtuuttomasti soten tekijöiden työaikaa. Ulkomaiset firmat keräävät rahat, joita voitaisiin käyttää suomalaisiin järjestelmiin ja niiden kehittämiseen.

Purra haluaakin, että strategisesti tärkeiden tietojärjestelmien kehittäminen olisi mahdollisimman lähellä itse toimintaa, niin että käyttäjien näkemykset huomioitaisiin työn kaikissa vaiheissa.

– Esimerkki tällaisesta on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kehitetty Esko-potilastietojärjestelmä, joka saa paljon kehuja käyttäjiltään. He ovat nimenomaan voineet vaikuttaa sen kehittämiseen ja muokkaamiseen.