LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pääsi jälleen esittelemään hallituksen varsinkin pieni- ja keskituloisille suuntaamaa veronalennuspakettia, kun oppositio grillasi sitä keskiviikon julkisen talouden suunnitelman jälkitunnelmissa torstain kyselytunnilla.
Oppositio ei kuitenkaan kertonut omaa julkisen talouden suunnitelmaansa. Sen huomasi myös Riikka Purra.
– Minulle ei ole tähän päivään mennessä selvinnyt, mikä se sosiaalidemokraattien linja varsinaisesti on. Te lupasitte kovasti veronalennuksia ennen vaaleja. Nyt te vastustatte niitä veronalennuksia.
– Me teemme pieni- ja keskituloisille paljon suuremman veronalennuksen kuin mitä te esititte. Ja te vastustatte myös sitä.
– Tässä maailman ajassa, jossa me elämme kauppasodan ja tullien uhan alla, meillä on Venäjä naapurissa, Ukrainassa käydään sotaa eikä meillä Suomessa ole ollut reaalista talouskasvua kahdeksaantoista vuoteen, tämä hallitus kantaa siis vastuuta vaikeassa talouden tilanteessa, ja siitä huolimatta me kykenimme tähän kasvupakettiin, joka selvästi löi teidät ällikällä.
Purra selvensi myös veronalennusten vaikutuksia valtiontalouteen.
– Jos katsotaan näiden meidän erittäin merkittävien veronalennusten fiskaalisia kustannuksia, niin tällä hallituskaudella tehdään pieni- ja keskituloisille 3,6-kertaiset veronalennukset verrattuna niihin ylimpien marginaalien laskuun.
– Teimme siis puolen miljardin veronalennuspäätökset jo hallitusneuvotteluissa, ja tähän päälle olemme nyt puoliväliriihessä kyenneet lisäämään nimenomaan pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä painottaen huomattavan summan lisää veronalennuksia.
– Nämä ovat erittäin merkittäviä asioita, ja minä en edelleenkään ymmärrä, miksi oppositio vastustaa veronkevennyksiä, joita se on itsekin kasvutoimissa meille esittänyt.
Hallituksen tärkein finanssipoliittinen tavoite on vakauttaa velkasuhde hallituskauden loppuun mennessä, sanoi Purra.
– Ja me olemme edelleen saavuttamassa tämän tavoitteen. Me emme ole tehneet näitä veronalennuksia velaksi, vaan me olemme etsineet niille rahoituksen. Olemme tehneet sen sekä suorilla säästöillä että samaan aikaan kiristämällä muita veroja, esimerkiksi nikotiinipusseja, alkoholia ja haittaveroja.
– Me olemme keventäneet työn ja yrittämisen verotusta ja lisänneet haittaveroja, mikä on kai ihan oppikirjan mukainen toimenpide.
– Valtion eläkerahastoon liittyy siltaratkaisu, jolla pyritään varmistamaan se, että tämä veronkevennys ei aiheuta välitöntä alijäämän kasvua. Me olemme siis huolehtineet rahoituksesta. Me emme lisää velkaa näillä toimenpiteillä, päätti Purra.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työ ja yrittäminen on ainut tapa saada Suomi nousuun ja nyt siitä tehdään kannattavampaa, kun suomalaisille jää palkastaan enemmän käteen, sanoo Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola katsoo, että hallituksen puoliväliriihen kasvutoimilla tehdyt päätökset vahvistavat palkansaajien ostovoimaa. - Toivottavasti päätökset kasvattavat myös luottamusta omaan talouteen, mikä auttaisi kansantaloutta ja työmarkkinoita.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
Hallitus päätti puoliväliriihessä merkittävistä veronalennuksista, jotka kohdistuvat yrityksiin, pieni- ja keskituloisiin sekä korkeimpiin marginaaliveroasteisiin.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.
