

Rahaa painetaan pää märkänä – deflaatiohuolet silti kasvavat
Rahan yltiöpäinen lisääminen talouteen johtaa normaalioloissa inflaation kasvuun. Tällä haavaa keskuspankit painavat rahaa hurjia määriä sekä ovat ilmoittaneet rahanluonnin vain kiihtyvän lähitulevaisuudessa. Siitä huolimatta maailmantalous on vaarassa vajota deflaatioon. Massatyöttömyys, kysynnän romahdus ja ankeat talouskasvunäkymät pyyhkäisevät kirkkaasti ohi setelikoneiden aiheuttaman tulvan.
Kysynnän romahtaminen on johtamassa hintojen laaja-alaiseen laskuun. Kuluttajat ovat varovaisia pelätessään lomautuksia ja irtisanomisia eristystoimien vuoksi.
Financial Timesin pääkirjoituksessa muistutetaan, että keskuspankkien setelipainon laakerien hehkuessa ei ole syytä arvailla inflaation piristyvän. Vielä vähemmän tulee olla huolissaan hyperinflaatiosta.
Ruoan kysyntä säilynee ennallaan
Kysynnän katoaminen painaa hintoja alas, vaikka tuotantokin on jäänyt eristystoimien jalkoihin. Öljyn hinnan vapaapudotus on kysynnän hiipumisen selkeä oire. Valtaosa uunituoreesta rahasta on sijoitettu finanssivarallisuuteen.
Ruoka on poikkeus kysynnän romahduksen kirjossa. Päivittäistavarakauppojen myynti on jopa kasvanut, kun ravintoloita on määrätty pidettäväksi kiinni useissa eri maissa.
Ruoan tuotantohäiriöt voivat johtaa jopa ruoan hinnan ripeään kasvuun. Se on ihan yhtä inha ongelma kuin kestohyödykkeiden hintojen lasku. Esimerkiksi arabikevät toimi sytykkeenä ruoan hintojen noustua ja palkkojen poljettua paikallaan.
Velan reaalimäärä kasvaa
Deflaation vaarallisin ongelma on velkapääoman reaalinen kasvu, sillä rahan arvon kasvaessa myös velan arvo kasvaa. Velkaa on maailmassa ennätysmäärä ja Euroopan velkakriisi vuosikymmen sitten oli kaataa koko euroalueen.
FT kertoo sijoittajien ennustavan lyhyen aikavälin deflaatiota Yhdysvalloissa. Muutaman vuoden aikajänteellä deflaatiohuolet ovat kuitenkin kadonneet. Tilanne elää luonnollisesti sen mukaan, miten pandemian taltutus onnistuu. Mikäli tiukkoja eristystoimia tarvitaan jatkossakin, voivat deflaatiohuoletkin palata.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Ilman nopeita toimia yrityksiä uhkaa massatuho vuoden sisällä

Suomi velkaantuu ennennäkemätöntä vauhtia, maa putoamassa pois Euroopan keskikastista – PS-talousraati puntaroi: Tuleeko koronakriisistä pelkkä veruke kasvattaa EU-jäsenvaltioiden yhteisvastuuta?

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: ”On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat

Perussuomalaiset: Julkisen talouden suunnitelma vielä hataralla pohjalla – menoja on karsittava
Viikon suosituimmat

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
