

LEHTIKUVA
Reijonen ehdottaa ministerikiintiötä – ”Pitemmän ja rahakkaamman korren vetivät valtion budjetissa ne maakunnat, joissa on ministerin pesti”
Kansanedustaja Minna Reijonen ehdottaa, että tulevaisuudessa ministerien pestit jaettaisiin siten, että jokaisessa maakunnassa olisi oma kiintiöministeri koko Suomen elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Reijonen toteaa, että rahoja satelee reilummin sinne, missä on ministereiden kotimaakunta.
– Tältä se vahvasti näyttää. Niin kävi nytkin. Pitemmän ja rahakkaamman korren vetivät valtion budjetissa ne maakunnat, joissa on ministerin pesti, sanoo kansanedustaja Minna Reijonen.
Niillä alueilla, missä ei ole ministeriä, jäätiin ihmettelemään rahojen valumista muualle. Manner-Suomessa on 19 maakuntaa. Nykyhallituksessa on 19 ministeriä. Joissain maakunnissa voi olla useita ministereitä, jolloin osa maakunnista jää ilman oman maakunnan ministeriä.
– Koska maakuntia on Manner-Suomessa käytännössä sama määrä kuin ministerien pestejä, olisi erittäin järkevää ja tasapuolista, että nykysysteemiä mietittäisiin uudelleen, Reijonen uskoo.
Tasapuolista ja oikeudenmukaista
Reijonen pohtiikin, voisiko jokaisessa maakunnassa olla oma kiintiöministeri. Hänen mielestään olisi tasapuolista ja oikeudenmukaista, jos ministerien pestit jaettaisiin siten, että jokaisessa maakunnassa olisi ministeri, onhan kaikissa maakunnissa kuitenkin aina hallituspuolueiden kansanedustajia.
Ministerien pestit ovat eri aiheisiin sidottuja, kuten sosiaali- ja terveysministeri tai maa- ja metsätalousministeri.
– Erityistehtävänsä ohessa maakunnan oma ministeri tuntisi oman alueensa hyvin ja samalla pitäisi käytännössä oman alueensa asioita ja huolia esillä, toteaa Reijonen.
Koko Suomen elinkelpoisuudesta huolehdittava
Tällaisina aikoina on huolehdittava, että koko Suomi pysyy elinkelpoisena. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola toi muutama päivä sitten esille myös turvallisuusnäkökulman, jota sitäkin ajatellen myös Itä- ja Pohjois-Suomi tulee pitää asuttuna ja elinkelpoisena.
– Sen takia myös näiden alueiden asioita pitäisi olla kuuntelemassa ja niitä eteenpäin viemässä omia ministereitä. Lisäksi nämä etelästä katsoen syrjäisemmät alueet ovat meille monelle rakkaita kotiseutuja, joissa halutaan asua, elää ja yrittää, pohtii Reijonen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ministerikiintiö harvaanasutut maakunnat Itä- ja Pohjois-Suomi valtion budjetti maakunnat Minna Reijonen Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Aluekehitysrahat kohdistettava niille alueille, jotka kärsivät hallituksen vihreästä siirtymästä eniten

Reijonen: Suomen tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa – tiestön kunnostukseen satsattava reilusti

Reijonen vaatii omaishoidontuen ja sen kriteerien yhtenäistämistä koko Suomessa: ”Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa”

Perussuomalaisten aluevaaliohjelma laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: ”Rahaa Suomessa on, se vaan menee nyt muualle kuin suomalaisten hyväksi”
Viikon suosituimmat

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen
Eduskunta käsitteli eilen hallituksen esitystä terrorismilainsäädännön tiukentamiseksi. Hallitus aikoo tukkia terrorismilainsäädännön porsaanreiät, puuttua harmaalla alueella tehtäviin rikoksiin ja koventaa rangaistuksia. Laki on laaja kokonaisuudistus. Jatkossa esimerkiksi ISIS-äidit eivät pääse enää kuin koira veräjästä.

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.















