Reijonen: Mikä on terveydenhuollon tulevaisuus, kun ala ei houkuttele eikä työntekijöitä ole riittävästi?

Viime aikoina on jouduttu sulkemaan terveydenhuollon toimipisteitä henkilökunnan puutteellisen lukumäärän takia. Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen haluaa hallitukselta pikaisia toimenpiteitä henkilökuntamäärän ja hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi. Lisäksi Reijonen on huolissaan julkisen terveydenhuollon perintäkäytännöistä, jotka saattavat johtaa ulosottoon ja jopa luottotietojen menetykseen, jos potilas on sairaalassa eikä pysty huolehtimaan laskuistaan.

22.7.2021 uutisoitiin itäsuomalaisen, Muuruvedellä sijaitsevan hoitokodin ympärivuorokautisen hoiva-asumisen keskeyttämisestä. Toiminta jouduttiin keskeyttämään, koska henkilökuntaa ei ollut saatu rekrytoitua riittävästi. Vastaavanlaisia uutisia on kuultu valitettavan usein viime aikoina.

– Työn houkuttelevuus on iso tekijä siinä, että työntekijöitä saadaan riittävästi, toteaa Minna Reijonen.

Työnteon olosuhteita hoitoalalla kehitettävä

Hoitohenkilökuntaa on kouluttautunut toisille aloille. Työn kuormittavuus, kiire, palkkaus ja työn arvostus ovat merkittäviä tekijöitä, kun vaihdetaan alaa. Hoitohenkilökunnan tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

– Olisikin tärkeää panostaa siihen, että työnteon olosuhteita kehitettäisiin ja myös houkuttelevuutta palata takaisin hoitoalalle parannettaisiin, sanoo Reijonen.

Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin aiotaan pikaisesti ryhtyä, jotta henkilökuntamäärä saadaan hoitoalalla pidettyä riittävänä. Reijonen kysyy myös, mitä projekteja aiotaan käynnistää hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi ja hoitoalalta lähteneen henkilöstön motivoimiseksi palata takaisin hoitoalalle.

Perintäkäytännöt kohtuuttomia

Yleisimpänä käytäntönä julkisessa terveydenhuollossa on lähettää asiakkaalle lasku tämän saamasta hoidosta. Eri kunnissa, kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä on hyvin erilaisia käytäntöjä laskutuksen suhteen. Osassa sairaanhoitopiireistä laskut saattavat mennä perintään hyvinkin pian laskun eräännyttyä. Ongelmia voi seurata etenkin yksin asuville pitkien sairaalajaksojen aikana.

– Perintätoimet ovat saattaneet aiheuttaa kansalaisille ylimääräisiä kuluja ja jopa luottotietojen menetyksen, varsinkin jos henkilö on pitkiä aikoja sairaalassa, laskuja on kertynyt kotiin ja eräpäivä on jo mennyt ohi, sanoo Reijonen.

Paikoitellen lasku menee heti perintään

Kansalaisten palautteen perusteella perintäkirje voi tulla hyvin pian laskun eräännyttyä. Joskus terveydenhuollon yksikkö laittaa itse ensimmäisen huomautuslaskun, joissain paikoissa lasku menee heti perintään. Perintäkulut saattavat lisätä merkittävästi laskun loppusummaa.

Ongelmia voi tulla etenkin, ellei kotona pitkään aikaan ole ketään, joka seuraa tulevia laskuja ja huolehtii ne ajoissa maksuun. Näin on varsinkin yksin asuvilla, joilla ei ole omaisia tai läheisiä, jotka huolehtisivat heidän asioistaan heidän ollessaan pitkään sairaalahoidossa.

– Yksinkertainen ratkaisu voisi olla vaikka se, että lasku lähetettäisiin vasta sairaalajakson jälkeen, kun potilas on kotiutunut ja pystyy jälleen hoitamaan asioitaan, ehdottaa Reijonen.

Perintälaskujen epäselvyydet aiheuttavat harmia

Myös perintälaskussa tulisi olla selkeästi merkintä, mitä asiaa lasku koskee. On sattunut tapauksia, että lasku on saatettu maksaa kahteen kertaan, koska ei ole ollut selvää, onko lasku jo maksettu.

– Harmittaa asiakkaan kannalta, että perintäfirmat saattavat periä palkkion jopa siitä, kun palauttavat asiakkaan aiheettomasti kahteen kertaan maksaman laskun, ihmettelee Reijonen.

Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla ohjeistaa kuntia, kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä lähemmäksi yhtenäisiä käytäntöjä asiakasmaksujen perinnän osalta. Reijonen kysyy myös, miten estetään, etteivät terveydenhuollon laskut mene aiheettomasti perintään tai ulosottoon, jos asiakas on esimerkiksi sairaalajaksoilla eikä kotonaan vastaanottamassa laskuja.