
Purra: Mistä SDP ja kepu kaivavat rahat soteen ja puolustuksen valtavasti kasvaviin menoihin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee opposition sote-kantoja viestipalvelu X:ssä.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra selventää soteuudistuksen tämänhetkistä tilaa viestipalvelu X:n ketjussaan. Ketjusta selviää muun muassa se, että koko soten yleiskatteinen rahoitus lähentelee kolmasosaa koko valtion budjetista ja että hallitus lisää tänä vuonna alueiden rahoitusta 2,2 miljardia euroa viime vuoteen nähden.
Miksi Suomeen rakennettiin 21 alueen (+ Helsinki) sotemalli?
– Asiantuntijat olivat selvästi sitä mieltä, että näin monta aluetta on kaukana optimaalisesta. Sellainen kuitenkin rakennettiin poliittisista syistä. Hallituksen valtapuolueet, sosiaalidemokraatit ja keskusta, päättivät isosta rakenneuudistuksesta, jossa yksi sai sisältöä – kuten takuita ja mitoituksia, tosin ilman rahaa ja henkilöstöä – ja toinen rakenteita, vastaa Riikka Purra viestipalvelu X:n päivityksessään.
– Alueet ovat tällä hetkellä voimakkaasti eriytyneitä, mikä ei ole yllätys, koska ne lähtökohdiltaankin olivat eriytyneitä.
Onko rakenne lisännyt kustannuksia?
– Edeltävä kuntamalli oli tehoton. Mutta niin on tämäkin. THL:n tietojen mukaan säästöpaineessa erilaisilla johtajanimikkeillä varustettuja henkilöitä on alueilta karsittu 21 prosenttia ja hallintoakin melkein 10 prosenttia. Tilanne olisi parempi, mikäli suurta johtaja- ja hallintorälssiä ei alun perinkään olisi imetty kunnista alueille. Mallissa on mahdollista mennä järkevään ja keveämpään suuntaan, kunhan rahoittaja eli valtio pysyy kovana ja alueilla on johtaminen vastuullista.
Miksi hallitus leikkaa hyvinvointialueilta?
– Hallitus lisää tänä vuonna alueiden rahoitusta 2,2 miljardia viime vuoteen nähden. Koko soten yleiskatteinen rahoitus lähentelee kolmasosaa koko valtion budjetista. Samaan aikaan hallitus on keventänyt mitoituksia ja muita vaatimuksia, joiden toteuttaminen ei tosiasiassa olisi ollut mahdollista.
– Sotemenot kasvavat luonnollisesti ikääntymisen myötä, kun hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan kaikessa muussa pitää olla entistä tarkempi. Rönsyjä pitää leikata ja turhasta säästää. Ylisuuret poliitikkojen palkkiot ja ”demokratiarahat” ovat hävyttömiä veivauksia tällaisessa tilanteessa.
Mistä hyvinvointialueet päättävät?
– Suomen 21 hyvinvointialuetta ovat rakennetun mallin mukaisesti itsehallinnollisia. Ne päättävät käytännössä kaikesta. Lakisääteiset tehtävät on hoidettava. Valtio rahoittaa, mutta alueet päättävät, miten ja missä kaikki tehdään. Hyvinvointialuevaltuustoilla, joissa 18:lla on nykyisten eduskunnan oppositiopuolueilla enemmistöasema, on valtaa. Vasta mikäli alueita laitetaan arviointimenettelyyn talouden ja/tai toiminnan puutteiden osalta, valtion rooli kasvaa alueiden itsehallinnon heikentyessä.
Miksi kaikki on niin surkeaa?
– Monilla alueilla ja paikkakunnilla kansalaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon. Suomessa on korkeatasoinen sosiaali- ja terveydenhoito. Nopeaa pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin pitää monella alueella entisestään parantaa. Suomi, jossa vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee, joutuu tulevinakin vuosina olemaan entistä tarkempi siitä, miten niukat resurssit käytetään.
Mitä seuraavaksi pitää tehdä?
– Rahoituslakia pitää entisestään korjata järkevämpään ja kannustavampaan suuntaan.
Kysymyksiä ja (oikeita) vastauksia sotesta:
— Riikka Purra (@ir_rkp) March 25, 2025
*** Miksi Suomeen rakennettiin 21 alueen (+ Helsinki) sotemalli?
Asiantuntijat olivat selvästi sitä mieltä, että näin monta aluetta on kaukana optimaalisesta. Sellainen kuitenkin rakennettiin poliittisista syistä. Hallituksen…
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee opposition sote-kantoja viestipalvelu X:ssä.

Oppositiopuolueilla on tälläkin hetkellä 18 aluevaltuustossa yksinkertainen enemmistö, kertoo perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra viestipalvelu X:ssä.

Perussuomalainen Nuoriso esittää, että pelastustoimi siirretään hyvinvointialueilta sisäministeriön alaisuuteen.

Oppositiopuolueet pyrkivät toistuvasti pelottelemaan sillä, että Suomessa hoitoon ei muka enää pääsisi. Tätä teki tänään Ylen aamussa muun muassa SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää huomauttaa, että Suomessa pääsee edelleen hyvin hoitoon, kuten hyvinvointialueet ovat itsekin raportoineet.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää