Riikka Purra: Kysymyksiä ja (oikeita) vastauksia sotesta

Miksi Suomeen rakennettiin 21 alueen (+ Helsinki) sotemalli?

– Asiantuntijat olivat selvästi sitä mieltä, että näin monta aluetta on kaukana optimaalisesta. Sellainen kuitenkin rakennettiin poliittisista syistä. Hallituksen valtapuolueet, sosiaalidemokraatit ja keskusta, päättivät isosta rakenneuudistuksesta, jossa yksi sai sisältöä – kuten takuita ja mitoituksia, tosin ilman rahaa ja henkilöstöä – ja toinen rakenteita, vastaa Riikka Purra viestipalvelu X:n päivityksessään.

– Alueet ovat tällä hetkellä voimakkaasti eriytyneitä, mikä ei ole yllätys, koska ne lähtökohdiltaankin olivat eriytyneitä.

Onko rakenne lisännyt kustannuksia?

– Edeltävä kuntamalli oli tehoton. Mutta niin on tämäkin. THL:n tietojen mukaan säästöpaineessa erilaisilla johtajanimikkeillä varustettuja henkilöitä on alueilta karsittu 21 prosenttia ja hallintoakin melkein 10 prosenttia. Tilanne olisi parempi, mikäli suurta johtaja- ja hallintorälssiä ei alun perinkään olisi imetty kunnista alueille. Mallissa on mahdollista mennä järkevään ja keveämpään suuntaan, kunhan rahoittaja eli valtio pysyy kovana ja alueilla on johtaminen vastuullista.

Miksi hallitus leikkaa hyvinvointialueilta?

– Hallitus lisää tänä vuonna alueiden rahoitusta 2,2 miljardia viime vuoteen nähden. Koko soten yleiskatteinen rahoitus lähentelee kolmasosaa koko valtion budjetista. Samaan aikaan hallitus on keventänyt mitoituksia ja muita vaatimuksia, joiden toteuttaminen ei tosiasiassa olisi ollut mahdollista.

– Sotemenot kasvavat luonnollisesti ikääntymisen myötä, kun hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan kaikessa muussa pitää olla entistä tarkempi. Rönsyjä pitää leikata ja turhasta säästää. Ylisuuret poliitikkojen palkkiot ja ”demokratiarahat” ovat hävyttömiä veivauksia tällaisessa tilanteessa.

Mistä hyvinvointialueet päättävät?

– Suomen 21 hyvinvointialuetta ovat rakennetun mallin mukaisesti itsehallinnollisia. Ne päättävät käytännössä kaikesta. Lakisääteiset tehtävät on hoidettava. Valtio rahoittaa, mutta alueet päättävät, miten ja missä kaikki tehdään. Hyvinvointialuevaltuustoilla, joissa 18:lla on nykyisten eduskunnan oppositiopuolueilla enemmistöasema, on valtaa. Vasta mikäli alueita laitetaan arviointimenettelyyn talouden ja/tai toiminnan puutteiden osalta, valtion rooli kasvaa alueiden itsehallinnon heikentyessä.

Miksi kaikki on niin surkeaa?

– Monilla alueilla ja paikkakunnilla kansalaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon. Suomessa on korkeatasoinen sosiaali- ja terveydenhoito. Nopeaa pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin pitää monella alueella entisestään parantaa. Suomi, jossa vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee, joutuu tulevinakin vuosina olemaan entistä tarkempi siitä, miten niukat resurssit käytetään.

Mitä seuraavaksi pitää tehdä?

– Rahoituslakia pitää entisestään korjata järkevämpään ja kannustavampaan suuntaan.