Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson Suomen Uutisille: ”Vastustajien rasismikortti ei toiminut”

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson haluaa oikeusministerin salkun Ruotsin tulevassa hallituksessa. – Olemme tehneet töitä vuodesta 1995 saakka päästäksemme tähän, ja nyt meillä on oikeus saada ministerinpaikka hallituksessa, Åkesson sanoo Suomen Uutisille.

Ruotsin valtiopäivien puhemies Andreas Norlén tapaa kuluvalla viikolla puolueiden puheenjohtajat ja kysyy heidän kantaansa hallituksen muodostamiseen.

Etuasemassa on moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson, joka ilmoitti heti vaalituloksen jälkeen halunsa hallituksen muodostamiseen vaalien kolmanneksi eniten saaneen puolueen oikeudella. Kristerssonin arvellaan olevan nihkeä päästämään ruotsidemokraatteja hallitukseen.

– Kaikki on vielä avoimena, mutta me emme luovu vaatimuksestamme, koska olemme maan toiseksi suurin puolue ja kansa haluaa meidän ottavan vastuun ja lunastamaan lupauksemme, Jimmie Åkesson kertoo Suomen Uutisille.

Keskustan äänestäjät vaihtoivat puoluetta

Ruotsin hallitusneuvotteluista on muodostumassa jännitysnäytelmä. Ruotsidemokraattien nousu maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi 20,5 prosentin kannatuksella on saanut toiset puolueet suhtautumaan ruotsidemokraattehin pelonsekaisella kunnioituksella.

Moderaatit yskivät vielä oikeustoblokkiin kuuluvan ruotsidemokraattien kanssa, ja tämä on avannut sosiaalidemokraateille tilaisuuden väläytellä yhteistyön mahdollisuutta. Eroanomuksensa jättänyt pääministeri Magdalena Andersson ilmoitti jo, että he ovat valmiita muodostamaan hallituksen myös moderaattien kanssa.

Ruotsidemokraatit haluavat kuitenkin hallitukseen ja katsovat saaneensa siihen mandaatin kansalta.

– Meitä on syytetty aina, että olemme rasistinen puolue, joka ei ole ns. salonkikelpoinen, mutta vaalitulos osoittaa selvästi sen, että vastustajien rasismikortti ei toiminut, Åkesson sanoo ja jatkaa:

– Keskustapuolue koki todellisen yllätyksen huomatessaan, että heidän äänestäjänsä olivat valinneet ruotsidemokraatit.

Kansa kyllästyi veronkorotuksiin

Syy ruotsidemokraattien hurjaan vaalimenestykseen juontaa juurensa Ruotsin maahanmuuttopolitiikasta, jonka suunta ei miellytä enää kaikkia ruotsalaisia. Rajat ovat olleet vuosikymmeniä auki, ja ulkomaalaisia on virrannut maahan ennätyksellisen paljon.

Aluksi Etelä-Euroopasta, Afrikasta ja Itä-Euroopasta tulleita maahanmuuttajia pidettiin eksoottisina ja valtiovalta – erityisesti sosiaalidemokraatit – puhuivat kauniin lausein siitä, miten Ruotsi on rikkaana maana velvollinen auttamaan sodan jaloista pakenevia ihmisiä. Tämä onnistui aina 1990-luvulle saakka, kunnes kansa alkoi kyllästymään jatkuviin veronkorotuksiin.

Ruotsidemokraatit nousivat kunnallispolitiikkaan vuonna 1995 joukkovoimalla ja alkoivat avoimesti puhumaan maahanmuutosta.

– Maahantulijat sijoitettiin kuntiin, ja tämä toi kunnille paljon ongelmia, joista ei puhuttu ääneen. Me puhuimme, kun näimme selvästi, että rikollisuus kasvaa ja tavallinen ruotsalainen työntekijä on maksajan paikalla.

– Nämä tulijat eivät suinkaan olleet samanlaisia kuin esimerkiksi suomalaiset, joita tuli joukolla 1960-70-lukujen aikana Ruotsiin töihin. Suomalaiset eivät saaneet eivätkä pyytäneet yhteiskunnalta mitään. He hoitivat työnsä hyvin ja sopeutuivat yhteiskuntaan, Åkesson painottaa ja sanoo, että integroitumista helpotti myös samanlainen kulttuuri ja uskonto.

Pohjoismaat tehneet jo oman osuutensa

Vuosi 2015 oli käännekohta ruotsalaisten suhtautumisessa maahantulijoihin. Ruotsiin saapui kertaheitolla yli 163 000 turvapaikanhakijaa.

– Luku oli tyrmäävä ja monella tuli mitta täyteen. Meillä ei ollut juurikaan halukkaita kuntia, joihin olisi ollut mahdollisuutta sijoittaa uusia tulijoita.

– Tanskassa oli samanlainen tilanne: verot nousivat vuosi vuoden jälkeen, rikollisuus ja huumeidenkäyttö lisääntyivät. Tanska sulki rajansa täysin ja mm. rikollisuus on vähentynyt eikä huumeita virtaa enää samassa mittakaavassa, Åkesson kiittelee uutta Tanskan mallia.

Åkessonin mielestä Pohjoismaat ovat jo tehneet maahanmuutossa oman osuutensa.

– Ilman muuta ihmisiä pitää auttaa, mutta voimme auttaa parhaiten paikan päällä.

Vanhukset jätetty heitteille

Ruotsidemokraatit kiinnittävät politiikassaan huomiota myös väestön ikääntymiseen ja kasvavaan tarpeeseen yhteiskunnan palveluista. Erityisesti korona-aikaan Åkesson kertoo havahtuneensa vanhusten asemaan ja siihen, kuinka huonossa hoidossa vanhusten palvelut ovat.

– Oli järkyttävää todeta, että vanhuksia kuoli paljon ensimmäisten koronavuosien aikana. Heillä ei ollut suojaa eikä heitä suojattu. Palvelutaloihin ei annettu rokotuksia, vieraille ei ollut rajoituksia eikä kukaan edellyttänyt kasvosuojuksia. Henkilökuntaa oli tuolloin ja on yhä liian vähän.

– Näin ei voi jatkua, vaan vanhustenhoito on saatava kuntoon. Kyllä verorahat on saatava sinne, minne ne kuuluvat, Åkesson painottaa.

Vihreä politiikka köyhdyttää kansaa

Ruotsissa, kuten muuallakin Euroopassa, on panostettu paljon vihreään politiikkaan. Bensiini- ja dieselautot halutaan pois liikenteestä ja kansalaisten odotetaan siirtyvän sähköautoihin. Valtio avustaa kansalaisia sähköautojen hankintaan reilulla 10 000 eurolla, ja sähköautoille on rakennettu joukko omia huoltoasemia.

– Kaikki meni hyvin, kunnes EU:n asettamat sanktiot astuivat voimaan. Polttoaineiden hinnat nousivat pilviin ja samoin sähkön hinta. Ei tavallisella työntekijällä ole varaa ajaa autolla edes välttämättömiä matkoja.

– Lisäksi edellisen hallituksen ympäristöpolitiikka johti siihen, että talvella tulee kylmä ja sähköjunat seisovat, sillä toisin kuin Suomessa, me emme ole rakentaneet ydinvoimaloita – päinvastoin niitä on suljettu. Nyt näemme käytännössä, mihin edellisen hallituksen politiikka johtaa, Åkesson manaa ja vaatii tilanteeseen pikaista muutosta.

Ruotsissa riittää korjattavaa

Natoon ruotsidemokraatit ovat suhtautuneet alusta asti myönteisesti, ja Åkesson toteaa kysymyksen olevan ajankohtainen ja tärkeä sekä Ruotsille että Suomelle.

– Kun Ruotsi jätti hakemuksen, kannatimme asiaa, ja olemme Naton kannalla, vaikka Turkki yrittää laittaa soraa rattaisiin vaatimalla meitä luovuttamaan 33 kurdia, mutta tässä asiassa etenemme maan lakien mukaan, oikeusministeriksi haluava Åkesson sanoo ja lisää Suomen olevan hankalassa asemassa Venäjän läheisyyden vuoksi.

Ruotsia odottaa toinenkin haaste, sillä maasta tulee Euroopan unionin puheenjohtajamaa vuonna 2023.

– Maailmantilanteen ollessa näin epävarma on puheenjohtajuus hyvin haasteellinen. Ruotsin vaaleissa EU ei ollut kovinkaan paljon esillä, sillä kaikki keskittyivät kotimaan politiikkaan.

– Tämä oli hyvä asia, sillä meillä ovat olleet asiat todella rempallaan. Kansalaiset ovat kokeneet turvattomuutta lisääntyneen väkivallan vuoksi, ja aseellinen väkivalta on ollut päivittäistä, Åkesson summaa puolueensa vaalimenestystä.