Saksa kääntyy sunnuntain vaaleissa maahanmuuttokriittisempään suuntaan – Merkel jatkaa kanslerina lähes varmasti, mutta todennäköisesti ilman sosiaalidemokraatteja

Saksan ensi sunnuntain liittopäivävaalit näyttävät suuntaa Euroopalle. Vaikka mitään suurta käännettä ei ole luvassa, voi liittokansleri Angela Merkelin seuraava hallitus olla ainakin hieman nykyistä maahanmuuttokriittisempi.

Vielä alkuvuodesta näytti siltä, että Martin Schulzin johtamat sosiaalidemokraatit voisivat haastaa Merkelin konservatiivisen CDU:n. Huhtikuun alussa molemmat puolueet saivat kyselyissä runsaan 30 prosentin kannatuksen, ja Merkelin johto ei ylittänyt edes virhemarginaalia. Schulz voisi kanslerina olla vielä jyrkempi avoimien rajojen ja kiihtyvän federalismin kannattaja kuin Merkel.

Nyt CDU:n kannatus on talouslehti FT:n mukaan 37 prosenttia ja SPD:n 22 prosenttia. Ykkös- ja kakkostiloissa ei siis ole mitään jännitettävää. Merkelistä tulee kansleri.

Todellinen jännistynäytelmä käydäänkin sitten kolmospaikasta ja siitä, millainen hallituskokoonpano ja -ohjelma on vaalituloksen pohjalta mahdollista saada aikaan.

Saksan vaaleissa jännitystä lisää viiden prosentin äänikynnys. Jos ei ylitä sitä, ei saa ensimmäistäkään edustajaa liittopäiville. Vihreiden kannatus on kyselyssä 8 prosenttia. Jos vihreät epäonnistuvat kannattajiensa aktivoimisessa uurnille, on putoaminen liittoparlamentista siis vielä puolueen uhkakuvana.

Kolmossijassa on tällä hetkellä parhaiten kiinni maahanmuutto- ja eurokriittinen AfD kymmenen prosentin kannatuksella. Myös vasemmistopuolue Linkellä on kymmenen prosentin kannatus. On kuitenkin epätodennäköistä, että Merkel huolisi kumpaakaan liian äärimmäiseksi miellettyä puoluetta hallitukseen.

Kiinnostavaa onkin liberaalipuolue FDP:n menestys. Se on perinteisesti ollut konservatiivien
apupuolue, mutta viime vaaleissa se jäi alle äänikynnyksen. Nyt se on yhdeksän prosentin kannatuksellaan tekemässä paluun liittopäiville.

Vihreät hallitukseen yhdessä CDU:n ja FDP:n kanssa?

Verkkouutisten analyysin mukaan keskeisin asia FDP:lle on nyt maahanmuuttopolitiikka.

– Puolueen kynnyskysymyksenä on se, että seuraava hallitus säätää uuden maahanmuuttolain, missä turvapaikka, pakolaisuus ja maahanmuutto eritellään. Keskeistä olisi se, että turvapaikat määriteltäisiin väliaikaisiksi. Turvapaikkastatus poistettaisiin, jos jossain maassa tilanne rauhoittuisi – ja henkilöt toimitettaisiin takaisin kotimaihinsa. Lisäksi puolue haluaa nopeampia käsittelyaikoja, tiukempaa eurooppalaista rajavalvontaa ja mahdollisuuden hakea turvapaikkaa suoraan Afrikasta käsin ilman, että henkilön tarvitisi tulla Saksaan saakka, Verkkouutisten Sami Metelinen kirjoittaa.

Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD on siis pelkällä olemassaolollaan vaikuttanut talouspuolueen maineessa olevien liberaalien linjaan.

Todennäköisesti konservatiivien ja liberaalien paikat eivät riitä enemmistöhallituksen muodostamiseen ilman vihreitä. Liberaalit kuitenkin vaativat vihreitä hyväksymään maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia hallitusyhteistyön ehtona.

Homonationalismi nousee

Vaihtoehto Saksalle -puolue on saanut lisäkannatusta yllättäviltä tahoilta. CNN:n mukaan jopa aiemmin vihreitä äänestäneitä homoja on siirtynyt julkisesti AfD:n tueksi. Näin siitä huolimatta, että AfD:llä on konservatiivinen kanta esimerkiksi homoavioliittoon ja se tulee perinteistä perhemallia.

Monet islamisaation uhkaan heränneet homot ovat kuitenkin päätyneet siihen, että konservatiivinen perhepolitiikka on pieni hinta konservatiivisesta maahanmuuttopolitiikasta, mikä on heidän turvallisuutensa kannalta tärkeintä.

Saksassa on CNN:n mukaan jopa keksitty uusi termi sille, että homot tukevat kansallismielistä oikeistoa: homonationalismi.

Homonationalismi ei ole aivan marginaalinen ilmiö. Homomiehille suunnatun aikakauslehden kyselyn mukaan jopa 17 prosenttia homoista kannattaa AfD:tä, kun koko väestössä puolueen kannatus on kymmenen prosentin suuruusluokassa.