LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Riihimäen yläkouluissa on palattu laajasti sähköisistä oppimateriaaleista fyysisiin oppikirjoihin. Ylen haastattelemien koulun ja kaupungin edustajien mukaan muutos on parantanut keskittymistä ja työrauhaa sekä lisännyt oppilaiden välistä yhteistyötä. Myös oppilaat ovat kertoneet kirjojen tukevan oppimista paremmin esimerkiksi matematiikassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Riihimäen kokemuksia merkittävänä esimerkkinä siitä, miksi hän jätti keväällä 2025 lakialoitteen käyvän opetuksen ohjeista.
– Riihimäellä on tehty juuri sitä, mitä olen lakialoitteessani peräänkuuluttanut: on pysähdytty katsomaan, mikä koulussa aidosti auttaa lapsia oppimaan. Kun ruutuja on vähennetty ja kirjoja, vihkoja ja opettajan läsnäoloa lisätty, opettajat ja oppilaat kertovat paremmasta työrauhasta ja keskittymisestä. Tätä kokemusta ei pidä ohittaa, Seppänen sanoo.
Ylen mukaan Riihimäen muutos tehtiin kaksi vuotta sitten. Kaupungin tekemässä kyselyssä opettajien, huoltajien ja 8.–9.-luokkalaisten kokemukset olivat pääosin myönteisiä. Opettajien mukaan oppilaat tekevät enemmän yhteistyötä ja opettajan on helpompi seurata oppilaiden työskentelyä luokassa. Digitaalisia materiaaleja ei kuitenkaan ole kokonaan hylätty, vaan niitä käytetään edelleen tarpeen mukaan.
– Tässä ei ole kyse teknologiavastaisuudesta. Kyse on siitä, että välineen pitää palvella oppimista eikä oppimisen välinettä pidä valita ideologisesti. Jos kirja toimii jossakin oppiaineessa paremmin, oppilaalla pitää olla oikeus oppia kirjasta, Seppänen painottaa.
Seppäsen mukaan opetuksen kehittämisessä on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota myös siihen, mitä tutkimus kertoo ihmisen oppimisesta, muistista, tarkkaavaisuudesta ja aivojen toiminnasta.
– Koulua ei pidä kehittää sen perusteella, mikä kuulostaa uudelta ja kiinnostavalta, vaan sen perusteella, mitä tiedämme ihmisen oppimisesta. Lapsen ja nuoren aivot eivät muutu sen mukaan, mikä pedagoginen trendi kulloinkin on vallalla. Oppimisen perusmekanismit on otettava vakavasti, Seppänen sanoo.
Seppäsen mukaan esimerkiksi tarkkaavaisuuden ylläpitäminen, työmuistin rajallisuus, uuden tiedon painaminen pitkäkestoiseen muistiin sekä harjoittelun ja kertaamisen merkitys ovat asioita, jotka on huomioitava opetusta suunniteltaessa.
– Jos oppimisympäristö sisältää jatkuvasti ärsykkeitä ja mahdollisuuksia siirtyä tehtävästä toiseen, meidän pitää kysyä, mitä se tarkoittaa lapsen tarkkaavaisuudelle ja oppimiselle. Samoin meidän pitää selvittää, missä tilanteissa digitaalinen väline aidosti auttaa oppimista ja missä tilanteissa se voi viedä huomiota pois itse oppimisesta.
Seppänen korostaa, ettei kyse ole digitaalisten välineiden kategorisesta vastustamisesta.
– Ratkaisevaa on se, miten väline ja opetusmenetelmä vaikuttavat oppimiseen. Siksi päätöksenteon pitää nojata pedagogisen tutkimuksen lisäksi myös kehityspsykologiaan ja aivotutkimukseen.
Seppäsen vuonna 2025 jättämässä lakialoitteessa esitetään terveydenhuollosta tutun Käypä hoito -ajattelun kaltaisten, tutkimusnäyttöön perustuvien käyvän opetuksen ohjeiden kehittämistä.
Tavoitteena olisi tuoda nykyistä selkeämmin esiin, millaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt tukevat oppimista eri tilanteissa. Ohjeissa voitaisiin arvioida esimerkiksi digitaalisten laitteiden ja painettujen oppimateriaalien käyttöä, opettajajohtoista opetusta, luokkahuoneympäristöjä sekä muita opetuksen käytännön ratkaisuja.
– Tällä hetkellä kunnissa voidaan tehdä hyvin erilaisia ratkaisuja sen suhteen, millä tavalla lapsia opetetaan. Vanhemmat voivat asua samassa kaupungissa, maksaa samat verot ja heidän lapsensa voivat silti saada hyvin erilaisen oppimisympäristön. Riihimäen tapaus osoittaa, että käytännön ratkaisuilla on väliä.
Ylen haastatteleman Riihimäen lehtorin mukaan tietokoneympäristössä oppilaalle voi tulla helposti häiriötekijöitä ja opettajan työskentely on erilaista kuin kirjojen ja vihkojen kanssa. Opettajan on hänen mukaansa helpompi olla läsnä luokassa ja huomata, jos oppilas ei ymmärrä tehtävää.
– Opettajan tehtävä on opettaa. Opettajalle pitää antaa työrauha, auktoriteetti ja mahdollisuus käyttää niitä menetelmiä, jotka hän arvioi oppilaille toimiviksi. Meidän ei pidä rakentaa järjestelmää, jossa opettaja joutuu perustelemaan, miksi hän haluaa opettaa lapselle asian kirjasta eikä ruudulta.
– En väitä, että yksi väline tai yksi menetelmä ratkaisee kaikki koulun ongelmat. Meidän pitää ymmärtää paremmin ihmisen oppimisen edellytyksiä. Jos tutkimustieto kertoo, että keskittyminen, työrauha, opettajan ohjaus, riittävä harjoittelu ja tiedon kertaaminen tukevat oppimista, näiden asioiden pitää näkyä myös koulun arjessa.
Ylen jutussa Riihimäen sivistysjohtaja arvioi, että kirjojen käyttöön siirtyminen voi vaikuttaa myös oppimistuloksiin, mutta kyse on tässä vaiheessa kaupungin omasta arviosta. Riihimäellä digitaalista materiaalia käytetään edelleen esimerkiksi silloin, kun oppilas tarvitsee paljon harjoittelua tai enemmän aikaa tehtävien tekemiseen.
– Tässä on olennaista juuri se, että emme tee politiikkaa mielikuvien perusteella. Tutkitaan, mitkä menetelmät toimivat, ja viedään toimivat käytännöt kouluihin. Käyvän opetuksen ohjeet voisivat antaa opettajille ja rehtoreille tähän nykyistä vahvemman selkänojan.
Seppäsen mukaan keskustelu opetuksen laadusta on entistä tärkeämpää tilanteessa, jossa suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet ja lukutaidosta on noussut vakava huoli.
– Kun oppimistulokset heikkenevät, meidän pitää olla valmiita tarkastelemaan myös koulun arjen käytäntöjä kriittisesti. Kaikkea ei voida ratkaista lisäämällä rahaa tai muuttamalla opetussuunnitelman tavoitteita. Meidän on myös samalla palattava perusasioiden äärelle ja kysyttävä myös yksinkertainen kysymys: miten lapsi oppii parhaiten?
Seppäsen mukaan koulun kehittämisessä tarvitaan nyt enemmän tutkimusnäyttöä ja vähemmän oletuksia.
– Meidän pitää käyttää sitä tietoa, jota meillä on ihmisen aivoista, tarkkaavaisuudesta, muistista ja oppimisesta, ja rakentaa koulu sen varaan.
Seppänen korostaa, että suomalaisessa koulussa ei pidä olla niin, että lapsen oppimisen kannalta olennaiset ratkaisut riippuvat siitä, missä kunnassa hän asuu.
– Riihimäen esimerkki osoittaa, että joskus paras askel eteenpäin voi olla paluu toimivaksi todettuun perusasiaan: kirjaan, kynään ja rauhalliseen luokkaan, Seppänen sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että Suomen on jatkettava peruskoulun suunnan korjaamista ja uskallettava puhua myös maahanmuuton vaikutuksista koulutukseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tehnyt toimenpidealoitteen vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksen uudistamisesta. Nieminen esittää, että koulut rajaavat julkisesti rahoitettua oman äidinkielen opetusta ja suuntaavat voimavaroja nykyistä vahvemmin suomen ja ruotsin kielen oppimiseen.
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tilanne suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa edellyttää välittömiä toimia. Yhä useammalla lapsella on esimerkiksi ADHD tai autismikirjon häiriö, joka vaikuttaa oppimiseen, toiminnanohjaukseen ja arjen sujuvuuteen. - Nepsy-lapset eivät ole ongelma, vaan järjestelmä, joka ei riittävästi tunnista heidän tarpeitaan, toteaa erityisopettajataustainen kansanedustaja Jaana Strandman (ps.).
Suomalaisissa kouluissa on aika palauttaa kynät ja kirjat osaksi jokaisen oppilaan arkea, vaatii erityisopettajana toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Perustaidot ja -tiedot, selkeät rutiinit, ennakointikyky, opettajan auktoriteetti sekä arjen perusasiat ovat nyky-yhteiskunnassa ratkaisevassa roolissa lasten ja nuorten oppimisessa, kasvamisessa ja kehittymisessä, Strandman painottaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius on jättänyt valtuustoaloitteen kasvot peittävien asusteiden kieltämiseksi Tampereen kouluissa ja oppilaitoksissa. Aloitteessa esitetään, että koulujen järjestyssääntöihin lisätään määräys, jonka mukaan sekä oppilaiden että henkilökunnan on oltava tunnistettavissa koko koulupäivän ajan.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
