Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Kotouttamisesta kotiuttamiseen – Euroopan hidas mutta varma herääminen paluumuuton välttämättömyyteen

Riikka Purra: Suomalaisuus on lämpöä, kirkkautta, yhteenkuuluvuutta ja sitkeyttä

Drooniuhka Uudellamaalla – ilmavoimat varautui ampumaan maahantunkeutujat alas

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”

Suomen talous kasvaa — pitkä taantuma alkaa väistyä

Koponen: Edelliset hallitukset loivat maahanmuuton kautta Suomeen uuden köyhälistön

Väestöliitto esitti vauvarahastoa – Rostila kiittää hyvästä ideasta

Strandman muistuttaa uimataidon merkityksestä: ”Uimataito on suomalaisille tärkeä kansalaistaito”

Skotlannin eduskuntaan valittu transsukupuolinen tamili kerää rahaa jatkoviisumiin voidakseen jäädä maahan

Terrorismilainsäädäntö viimein kuntoon – terroristit eivät enää pääse pälkähästä pienillä tuomioilla

Vouti vie pian huumeparonin arvokellot ja loistoauton – Oikeusministerin viesti nuorille: ”Rikos ei kannata”

Perussuomalaiset julkaisee uuden voikukka-logon, Purra fiilistelee: ”Tiedättehän tuon kauniin kukkasen, joka kasvaa kaikilla pihoilla ja jota on ihan mahdoton kitkeä”

Purra: En halua espanjalaista sosialismia Lindtmanilta, Palestiinan tunnustamista Razmyarilta enkä Tuppuraista neuvottelemaan Saksaan

Nuorten julma joukkopahoinpitely ja puukotus tallentuivat videolle, yksi tekijöistä alle 15-vuotias – Rasinkangas varoittaa väkivallan raaistumisesta

Kolumni: EU:n ”huippudiili” – Maksa 7 000 miljoonaa euroa, saa 2 000 miljoonaa euroa

Tynkkynen: Vasta Brysselissä tajusin, millainen hirviö EU on – ”Vallan väärinkäyttöä, joka ohittaa demokratian

Päivän pointti: Ilta-Sanomat kutsui vihreiden eduskuntavaaliehdokkaan arvioimaan perussuomalaisten uutta logoa

Työttömyyden kasvu johtuu edellisten hallitusten maahanmuuttopolitiikasta – Mäkelä: Sosialistien opit tuottavat vain kurjuutta ja leipäjonoja

Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii lisää maahanmuuttajia, mutta ei tiedä, mihin tulijat työllistyisivät

Purra ja Rantanen Kiihdytysajoissa: ”Yksikään muu puolue ei tule tekemään maahanmuutolle mitään”

alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Teija Makkonen pitää <a href="https://www.teijamakkonen.fi/post/liikuntapainotteisia-kouluja-on-saatava-lis%C3%A4%C3%A4-helsinkiin">blogissaan</a> Helsingin tilannetta liikuntapainotteisten yläkoulujen suhteen hyvin epätasa-arvoisena. Makkonen pitää valinnanmahdollisuuksien puutteen väistämättömänä seurauksena kaupunginosien alueellista eriytymistä, ellei liikuntapainotteisten koulujen määrää lisätä.

Teija Makkonen kirjoittaa, että nuorten määrä Helsingissä kasvaa tulevina vuosina jopa kokonaisen ikäluokan verran. Tämä tarkoittaa oppilasmäärältään hyvin täysiä peruskouluja, jonka seurauksena oman oppilaaksiottoalueen ulkopuolisiin kouluihin on käytännössä mahdotonta päästä ilman muuttamista kyseiselle oppilaaksiottoalueelle.
&#8211; Esimerkiksi koillisessa Helsingissä lähiliikuntakoulujen todellinen puute heikentää alueen lapsien mahdollisuuksia valita itselleen mielekästä painotettua opetusta, Makkonen toteaa blogissaan.
Uhkana kaupunginosien alueellinen eriytyminen
Liikuntakoulujen oppilailla on mahdollisuus liikkua koulupäivän yhteydessä n. 8 tuntia viikossa. Tämä on merkittävä ero n. 2 viikkotunnin koululiikuntaan. Liikuntapainotteisille luokille hakeutuu samanhenkisiä liikunnasta kiinnostuneita luokkakavereita, puhumattakaan liikunnan positiivista terveydellisistä vaikutuksista hyvään elämään.
&#8211; Liikuntapainotteisten yläkoulujen ja nuorten valinnanmahdollisuuksien puutteen seurannaisvaikutuksena on väistämättä eri kaupunginosien alueellinen eriytyminen, jollei liikuntapainotteisten koulujen määrää Helsingissä lisätä.
&#8211; Eikö jokainen koulu voisi olla lähiliikuntakoulu? Makkonen kysyy.

Valtuutettu Makkonen haluaa Helsinkiin lisää liikuntapainotteisia kouluja: ”Eikö jokainen koulu voisi olla lähiliikuntakoulu?”

Perussuomalaiset ovat vuosikymmenen ajan varoittaneet siitä, mitä maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä on tapahtumassa. Todellisuus alkaa pikkuhiljaa tihkua myös perinteiseen mediaan. Iltalehti on huomannut koululaitoksen olevan ajautumassa ojaan voittoisalta Pisa-polulta.

Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi on <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee">analyysissaan</a> perehtynyt Venla Berneliuksen ja Heidi Huilan <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162857">raporttiin</a> koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä. Nurmi sai raportista ilmeisen ahaa-elämyksen meneillään olevasta kaaoksesta. 
Herätyksen toimittaja toki olisi voinut saada jo paljon aikaisemminkin. Ihan vain kuuntelemalla isolla korvalla perussuomalaisten sanomaa.
”Vertaisoppimista ei tapahdu”
Suomessa on asuinalueita ja niiden kouluja, joissa äidinkieleltään suomenkieliset oppilaat ovat jo jääneet vähemmistöksi. Suomen kieltä ei puhuta välitunneilla, vaan jotakin vaikkapa Turun Varissuon yli 100 eri kielestä. Varissuon kouluissa vieraskielisten osuus oppilaista on jopa 90 prosenttia.
Varissuon koulun johtaja Nana Lampi kuvaa koulun arkea Bernelius&amp;Huilan raportissa:
-Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu.
-Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa.
”Suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin”
Lauri Nurmi kirjoittaa, että oppimisvaikeuksien seurauksena ”suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.” 
Seurauksena on Nurmen mukaan se, että ”puutteellinen kielen hallinta vaikeuttaa jatko-opintoihin pääsyä ja on herkästi este työllistymiselle.” Myöskään lasten vanhemmat eivät opi virallista kieltä ja kaiken tämän seurauksena segregaatio etenee, ja sen mukanaan tuomat ongelmat lisääntyvät.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho on huomioinut politiikan toimittaja Nurmen kirjoituksen ja <a href="https://twitter.com/Halla_aho">kommentoi</a> sitä Twitterissä.
”Nurmen ”analyysissä” ei ole mitään, mistä perussuomalaiset eivät olisi puhuneet ja varoittaneet jo vuosikymmenen ajan. Se on ollut Nurmen ja kaltaistensa mielestä rasismia ja fasismia. Sitä saa, mitä kerjää. Enjoy!”

Valtamediakin sen viimein huomasi: ”Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea”