PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastopaneeli vaatii metsähakkuiden rajua vähentämisestä – Purra: “Täysin päätöntä, tuhoaisi Suomen talouden kivijalan”

Ministeri Lulu Ranne pistäisi Ylen täysremonttiin – Suomen Uutiset Show #11

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Juha Mäenpää esittää: Lakimuutoksella lisää taloudellisia voimavaroja huoltovarmuuteen

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Elinkeinoministeri Wille Rydman: Puoliväliriihestä edellytyksiä hyvälle kasvulle

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Talousasiantuntijat Purran veroalen takana – kannustaa työllisyyttä ja investointeja

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi

Hugo Drochon

Cambridgen yliopistolla politiikasta luennoiva Hugo Drochon kirjoittaa <a href="https://www.project-syndicate.org/onpoint/german-europe-or-european-germany-by-hugo-drochon-2016-09">Project Syndicate</a> -mielipidesivustolla, ettei brexitin jälkeinen Eurooppa voi pantata enää &#8220;Saksan kysymystä&#8221;- syntyykö saksalainen Eurooppa, vai kenties eurooppalainen Saksa?
Saksan poliittiset valtasuhteet muuttuvat mitä ilmeisimmin reilusti ensi vuoden syksyllä liittopäivävaaleissa.

<h4>Saksalaisen Euroopan aika jo ohi</h4>
Suursijoittajia opastava varainhoitoyhtiö Gavekal Dragonomicsin pääekonomisti Anatole Kaletsky totesi, että Saksa on toistuvasti kieltäytynyt joka ainoasta toimesta euromaiden talouksien tiivistämisessä. Saksa on torpannut eurobondit, yhteisen talletussuojan ja euromaiden sisäiset tulonsiirrot.
Drochonin mielestä Euroopasta ei enää voi tulla &#8220;saksalaista&#8221;, vaan Saksasta pitäisi tulla enemmän &#8220;eurooppalainen&#8221;. Tämä tarkottaisi tiivimpää liittovaltiota, ja Saksan tulisi antaa periksi eritoten talousasioissa.
Brittien EU-ero ja alati kasvava vastustus saksalaiselle talouskurille estävät Euroopan saksalaistamisen. Euroopanlaajuinen talouskuri on Drochonin mielestä epäonnistunut. Eurooppa tarvitsee kasvua kitkennän sijaan.
Drochonin mielestä Merkelistä voisi tullakin Euroopan ensimmäinen presidentti, jos Saksa vain myöntyy eurooppalaisuuteen. Drochonin mukaan aika Saksan – ja siten koko Euroopan – tiimalasissa on vähissä. Valinta tulee tehdä pian.
<h4>Merkelin jatko?</h4>
Saksan johtajuusasema brexitin jälkeisessä Euroopassa voi heiketä ensi vuonna. Liittopäivävaalien tulos nykyisten mielipidekyselyjen mukaan tarkoittaa kaventuvaa hallituskoalitiota. Samalla oppositio vahvistuisi niin lukumäärällään kuin kriittisyydellään. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei ole vielä edes kertonut aikomuksestaan asettua ehdolle tavoittelemaan neljättä perättäistä kautta liittokanslerina.
Merkel saavuttaisi todennäköisesti voiton. Kenestä tulisi liittokansleri siinä tapauksessa, ettei Merkel lähtisi kisaamaan? Merkelin aisaparina toimiva valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on monen mielestä liian iäkäs liittokansleriksi. Saksalta voisikin uupua vuoden päästä selkeä johtaja, ja Merkelinkin olisi oltava hitusen varovaisempi.
Myös maahanmuuttokriisi on heikentänyt aiemmin timantinkovalla enemmistöllä toimivaa Saksan hallitusta.
<h4>Euroopan sairaasta miehestä tuli talousveturi</h4>
Saksa kärsi pahoin teknologiakuplan puhkeamisesta vuosituhannen taitteessa. Saksan budjetin alijäämä paisui, talouskehitys oli aneemista ja työttömyys oli koholla. Saksa aloitti tiukat talousuudistukset ja kiristi vyötä. Saksaa auttoi uusi yhteisvaluutta euro, mutta pitkään koholla ollut työttömyys painosti palkkatasoa alas <a href="http://www.libera.fi/analyysi/tyottomyysdevalvaatio-suomi-tienhaarassa/">työttömyysdevalvaation</a> kautta. Saksa sai palautettua kilpailukykyään.
Tätä mallia on tarjottu eurokriisin aikana myös muille velkaantuneille eurokriisimaille. Saksalainen talousmalli, ordoliberalismi, muodostui toisen maailmansodan jälkeen. Valtio huolehtii terveestä kilpailusta ja pyrkii olemaan talousohjailusta sivussa. Tarvittaessa valtio ottaa vahvan roolin esimerkiksi kiistatilanteissa. Toisaalta uudella mallilla Saksa halusi päästä velka- ja konkurssikierteestä eroon. Tämän vuoksi Saksa ei ole lämmennyt eurokriisimaiden velkahelpotustoiveille.
Saksaa on kehotettu nyt reippaampiin palkankorotuksiin. Palkankorotuksia on perusteltu kasvavalla ostovoimalla. Lisääntynyt kysyntä kohdistuisi eurokriisimaiden vientituotteisiin. Palkankorotusajatukseen kriittisesti suhtautuvat väittävät, että saksalaisten lisääntyneestä kysynnästä hyötyisivät ne maat, joilla on jo positiivinen kauppatase. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi, Sveitsi ja Norja. Saksalaisten kysyntä kohdistuisi heidän tuotteisiin Välimeren maiden oliivien sijaan.
<h4>Eurooppalainen puolustus Saksan antimilla?</h4>
Euroopan ympärillä kuohuu ja kiehuu. Lähi-idässä on levotonta ja Venäjän otteet ovat koventuneet. Syyrian sisällissota on laukaissut pakolaiskriisin. Euroopan ja Venäjän suhteet ovat olleet koetuksella Venäjän vallattua Krimin niemimaan Ukrainalta.
Saksa on sotilas- ja puolustusliitto Naton jäsenmaa. Saksa ei tosin täytä Naton edellyttämää puolustusbudjettia. Yhdysvaltojen republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on väläytellyt ajatusta, ettei Eurooppa voisi vapaamatkustajana turvautua Yhdysvaltojen sotilaalliseen suojaan.
Puolan ex-valtiovarainministeri Jacek Rostowskin mielestä Trump on oikeassa. Yhdysvallat voisi luennoida Saksalle Nato-budjetin alimittaisuudesta samalla tavalla kuin mitä Saksa on opastanut eurokriisimaita: yhteistä turvatakuuta ei tule säännöistä lipsumalla. Rostowskin mukaan eurokriisin epäonnistunut korjaus avasi Venäjälle oven pörhistellä rintaansa. Tiukkaa talouskuria vaatimalla Euroopan yhteneväisyys rakoili liiaksi.
&nbsp;

Brexit vie Saksaa perimmäisten kysymysten äärellä – syntyykö saksalainen Eurooppa vai eurooppalainen Saksa?