Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Oikeusministeri Leena Meri: Sujuvuutta vankien siirtoihin Suomen ja Viron välillä

Ajatolla kelpaa enää tupakan sytykkeeksi – ”Me näemme teidät ja maailma näkee teidät, pysykää vahvoina!”

Suomen Perustan tutkimus selvitti: Vieraskielisten määrä kasvaa vauhdilla pääkaupunkiseudulla – palkkatulot lähes puolet kantaväestöä heikompia

Autoilijat tarttuvat romutuspalkkioon vauhdilla – 168 hakemusta viikossa

Arabiemiraatit rajoittaa opiskelijoiden rahoitusta Britanniassa – pelkona nuorison radikalisoituminen

Mäenpää kysyi deaktivoiduista aseista – nyt hallitus aikoo korjata epäkohdat lailla

Antikainen: Suomalaisella veronmaksajalla on oikeus vaatia, että koulutus vahvistaa suomen kielen osaamista

Kansa kokoontui Keskisarjan luennolle Lahden kaupunginkirjastossa – kommunistien mielenosoitus lässähti

Seppänen ja Strandman: Suomen kieltä on puolustettava – ”Kansainvälisyys ei edellytä suomen kielen syrjäyttämistä”

Vihreiden ex-puheenjohtaja Touko Aalto suitsuttaa omalääkärimallia

Kommunistit eivät onnistuneet peruuttamaan Teemu Keskisarjan historialuentoa Lahdessa

Kolumni: Tapahtuuko Suomessa sama kuin Minnesotassa?

PS-Nuoriso: Kaikki työttömät maahanmuuttajat on palautettava kotimaihinsa

Maahanmuutto kiihdyttää perheiden koulushoppailua – nyt jopa opettajat hakevat omille lapsilleen suomenkielisiä ryhmiä

Bergbom tyrmää Fröbelin palikat -kohun: ”Nyt tämä lapsellinen kaikesta loukkaantuminen sekä uhriutuminen saa luvan riittää”

Kansannousu kiihtyy Iranissa: Haavoittuneet täyttävät kriisiytyneet sairaalat – ruumiita pinotaan kasoihin

Mäenpää hämmästelee syrjintää puolustaneen yhdenvertaisuusvaltuutetun roolia oikeudessa: ”Eihän tämän pitäisi olla mahdollista”

STT myöntää pitkin hampain oman uutisointinsa ongelmat – Garedew: ”Median Israel-valheita alkaa paljastua yhä enemmän”

Päivän Pointti: Media lyttää nyt härskisti nuoria naisurheilijoita – Iltalehdeltä pöksähti setämiesluokan läksytys squash-pelaaja Emilia Soinille

Sähköautoilijoille kilometrivero Britanniassa – Suomessa keskusta haluaa samaa

maahanmuuttotase

”On tärkeämpää tietää minne on menossa kuin mistä on tulossa”. Näin lukee Ruotsin maltillisen kokoomuksen maahanmuuttoraportin otsikossa. Metsään on menty ja perusteellisesti, kertoo selvitys tiivistettynä.

&#8211; Tutkimus vuosilta 1990-2016 osoittaa, että kestää keskimäärin neljästä viiteen vuotta, ennen kuin puolet maahanmuuttajista on saanut jonkinlaista työtä. Yli 10 vuotta kestää taasen siihen, että edes puolet maahanmuuttajista on omavaraisia eli he eivät tarvitse toimeentulo- tai muita tukia olemiseensa ja elämiseensä, kertoo maltilllisen kokoomuksen maahanmuuttokomission tekemä <a href="https://moderaterna.se/sites/default/files/page_attachments/2021-04/Integrationskommissionens%20slutrapport.pdf">selvitys</a>.
Tutkimuksessa omavaraisuudella tarkoitettiin sitä, että henkilön nettotulot vuodessa olivat ainakin 186 000 kruunua (18 418 euroa) tai 12 500 kruunua (1 238 euroa) kuukaudessa.
Vuonna 2019 Ruotsissa oleskeli näin laskettuna veronmaksajien kustannuksella 675 000 maahanmuuttajaa.
Maahanmuuttajaryhmien välillä isot erot
Suurimpien maahanmuuttajaryhmien kohdalla tilanne on joiltain osin erityisen huolestuttava: Somaliasta edeltävien neljän vuoden aikana saapuneiden palkkatyöntekijöiden tai itsensä työllistäjien keskiansio vuonna 2019 oli 100 kruunua kuukaudessa.
Yli puolet Somaliasta tai Libanonista edeltävien yhdeksän vuoden aikana tulleista naishenkilöistä ei omannut ansiotuloja lainkaan.
Pakolaisena Ruotsiin tullut henkilö maksaa koko maassa oleskelunsa aikana yhteiskunnalle keskimäärin 74 000 kruunua (7 322 euroa) vuodessa. Maahanmuuttaja voi toki jossain vaiheessa olla myös nettoveronmaksaja mutta se ei riitä kattamaan eläkkeistä koituvia menoja. Pakolaisten vastaanottaminen on ruotsalaiselle yhteiskunnalle kulu sekä lyhyellä, että pitkällä tähtäimellä.
Väestö vaihtuu
Vuosina 2011-2020 ruotsista on hakenut turvapaikkaa lähes puoli miljoonaa ihmistä. Oleskelulupia on turvapaikkaperustein myönnetty 400 000 henkilölle. Huippuvuonna 2016 oleskelulupia myönnettiin yli 150 000, turvapaikkahakemuksiin niistä liittyi 87 000.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Ruotsin väestö on lisääntynyt miljoonalla ihmisellä. Vuonna 2020 väestönkasvusta 65 prosenttia oli seurausta maahanmuutosta.
Joka viides Ruotsissa asuva on syntynyt ulkomailla ja joka neljännellä on ulkomaalaistausta. Syyria on tavallisin syntymämaa, perässä tulevat Irak, Suomi, Puola ja Iran. Joka seitsemäs Ruotsissa asuva on itse asiassa syntynyt EU:n ulkopuolisessa maassa. Luku on korkein koko unionin alueella.
Maahanmuuttotase hallitusohjelmaan
Ruotsidemokraattien ja kokoomuksen mahdollisen vaalienjälkeisen hallituksen ohjelmaan onkin tulossa ilmastotoimia mittaavan taseen lisäksi maahanmuuton hallintaa ja tarvittavien toimien onnistumista mittaava maahanmuuttotase. Kuten ilmastonmuutoksen seurauksiin, myös maahanmuuton haittavaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa päättäväisillä toimilla.
Turvapaikkaperusteista maahanmuuttoa on selvityksen perusteella rajoitettava enintään 5 000 henkilöön vuodessa. Tavoitteessa onnistumista seurataan samoin kuin valtion taloutta ja tilinpitoa. Raportissa on lueteltu useita kymmeniä keinoja, joilla maahanmuuton aiheuttamia ongelmia voidaan ehkäistä ja integraatiota parantaa. Tähän kuuluvat myös toimet, joilla pyritään kahlitsemaan tähänastisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena syntynyttä väkivalta- ja muuta rikollisuutta sekä sosiaalista eriytymistä.
Suomeen tulleiden maahanmuuttajien pärjäämistä omillaan voi puolestaan tarkastella Suomen perustan julkaisemasta kuntakohtaisesta <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/www-kuntaluvut-fi-maahanmuuton-kuntakohtaiset-tilastotiedot-kuntakarttana/">nettikartasta</a>.
&nbsp;

Maahanmuuton surkea tilinpäätös: Ruotsin veronmaksajat elättivät 675 000 muualta tullutta kansalaista vuonna 2019