Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat huolissaan oppimisen tuen “heikentämisestä” – Koponen ihmettelee kommentteja: Hallitus lisää miltei 100 miljoonaa euroa oppimisen tuen uudistamiseen

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

maakuntamalli

Soten maakuntalaki on jumissa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja syyksi on nostettu hallituksen sisällä vellova eripura Vaasan laajan sairaalapäivystyksen säilyttämisestä.
&#8211; Vaikea uskoa, että Vaasan sairaala on kuitenkaan ainoa kivi hallituksen kengässä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen arvioi.

&#8211; Jos hallitus olisi järkevä, se lähtisi pohtimaan paitsi Vaasan säilyttämistä, myös maakuntien määrää. Voiko 18 maakunnan malli voi olla kestävä? Nyt olisi todellakin syytä nostaa tuokin asia tikun nokkaan: uhkana on, että jotkut alueet eivät tule selviämään taloudellisesti suurten muutosten keskellä.
Puhutaan rehellisesti rahasta
Juvosen mielestä nyt pitäisi keskustella reilusti rahasta ja sen riittävyydestä.
&#8211; Maakuntajako on kaiken kaikkiaan kuin väärällä harpilla piirretty. Uudellemaalle on tulossa maakuntien jättiläinen, 1,6 miljoonan ihmisen maakunta, jonka rahoitusvajeeksi on arvioitu karkeasti 300 miljoonaa euroa. Sitten taasen on pienemmän väestöpohjan maakuntia. Täysin päätön jako.
&#8211; Suomen kansalaisten, veronmaksajien, näkökulmasta olisi reilua, että peli pantaisiin nyt poikki ja keskityttäisiin niihin ongelmiin, jotka ovat Suomessa ne todellisimmat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason parantaminen, terveyskeskukseen lääkärille pääsyn ja oikea-aikaisen hoidon saamisen nopeutuminen, erikoissairaanhoidon lähetteen saaminen &#8211; siinä toteutettava lista. Hyvä ensihoito ja päivystystaso, valmius hoitaa potilas sujuvasti, vanhustenhoidon turvaaminen, Juvonen listaa.
Lääkäriin pääsee liian hitaasti
Juvonen kertoo henkilöstä, joka yritti päästä terveysasemalle lääkärille kontrollitutkimuksiin oireidensa kanssa. Lääkärin ajan saaminen kesti liian kauan. Henkilö ehti saada ennen vastaanottoa aivoinfarktin ja halvauksen, jonka aiheuttajaksi paljastui eteisvärinä.
&#8211; Potilaan hoidon ja kuntoutuksen hintalappu, mutta myös hänen inhimillisten kärsimystensä määrä on mittaamaton. Päivystyksen, yliopistosairaalan ja kuntoutussairaalan kautta kotihoidon piiriin. Tällaisten tapahtumien tulisi olla kirkkaita tienviittoja, jotka ohjaavat sen, millaista sotea Suomi todellisuudessa tarvitsee.
&#8211; Suomessa ei pääse edelleenkään lääkärille ja jos pääsee, joutuu odottamaan kohtuuttomasti. Soten ykkösprioriteetin tulee olla lääkärille pääsy ja perusasioiden toimivuus. On ikävää, että nyt prioriteetit ovat hallitukselta hukassa, Juvonen sanoo.

Juvonen: Sote-paketti levällään – “Prioriteetit hukassa ja maakuntajakokin kuin väärällä harpilla piirretty”

Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai valmiiksi yksimielisen lausunnon sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevasta hallituksen lakiesityksestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tarkastusvaliokunnan jäsen Olli Immonen on tyytyväinen valiokunnan yksimieliseen lausuntoon, jossa tarkastellaan uudistukseen sisältyviä riskejä.

&#8211; On selvää, että sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä. Ensinnäkin on hyvin ongelmallista, ettei hallituksen esityksestä muodostu tarkkaa kokonaiskuvaa uudistuksen kokonaisvaikutuksista. Lisäksi tuomme lausunnossa ilmi, että uudistuksen vaikutusarviot ovat puutteellisia. Myös uudistuksen muutosvaiheen kustannusten suuruuteen ja kustannuksista esitettyihin arvioihin liittyy suurta epävarmuutta, Immonen listaa.
Kustannusten kasvua hillitään palvelutasosta tinkimällä
Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa uudistuksella sote-menojen kasvun hillitsemistä kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi hallitus pyrkii omien sanojensa mukaan parantamaan palvelujen laatua ja saatavuutta, kaventamaan terveyseroja sekä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä.
&#8211; Lakisääteisen ohjauksen myötä kustannusten kasvua voidaan hillitä, mutta se voi tarkoittaa palvelutasosta tinkimistä. Tältä osin lakisääteinen ohjaus on ristiriidassa uudistuksen muiden tavoitteiden kanssa, joita ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Tiukka rahoituskehys voi johtaa palveluiden saatavuuden ja laadun heikkenemiseen sekä asiakasmaksujen korottamiseen tilanteessa, jossa vaativassa tuottavuustavoitteessa ei ole onnistuttu, tarkastusvaliokunnan lausunnossa todetaan.
&#8211; Yhdyn tarkastusvaliokunnan yhteiseen huoleen siitä, että hallituksen tavoitteleman kolmen miljardin euron kustannusten hillintä voi tapahtua seuraavan kymmenen vuoden kuluessa palvelujen kustannuksella, Immonen sanoo.
Lausunnossa tuodaan ilmi, että mikäli muutosvaiheen kustannukset toteutuvat suurina ja suuri osa niistä on luonteeltaan pysyviä tai pitkäaikaisia, niin nämä kustannukset vaarantavat uudistuksella tavoitellun sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvun hillitsemisen kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.
Digitalisaatiosta saatavat säästöt epävarmoja
Lausunnon mukaan uudistuksen merkittävin säästöpotentiaali liittyy digitalisaatiosta saavutettaviin hyötyihin ja kustannussäästöihin. Riittävä tietopohja ja yhteensopivat ICT-tietojärjestelmät ovat keskeisiä edellytyksiä uudistuksen onnistumiselle.
&#8211; Suhtaudumme lausunnossamme epäillen tietojärjestelmäratkaisuilla kaavailtujen säästöjen saavuttamiseen ja niille kaavailtuun aikatauluun. Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat totesivat, että uudistuksen tietojärjestelmiin liittyvien riskien arviointi on ollut puutteellista, Immonen kertoo.
Valinnanvapaus lisää kustannuksia
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalliin liittyvät taloudelliset epävarmuudet ovat merkittäviä. Asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalli tulee lisäämään kustannuksia.
Riskeinä lausunnossa on nostettu esiin esimerkiksi asiakasvalikointi, kustannusten siirto julkiselle sektorille, ylihoito ja alihoito.
&#8211; Hallituksen kaavailema niin sanottu kapitaatiomalli ei ole ongelmaton. Malli luo palveluntuottajille kannustimet säästää kustannuksia valikoimalla asiakkaita siten, että ne keskittyvät asiakkaisiin, joista aiheutuvat kustannukset ovat matalat suhteessa kapitaatioon, Immonen toteaa.
&#8211; Suomi on kuitenkin harvaan asuttu maa ja onkin huomattava, että osa väestöstä asuu kohtuullisen pienissä taajamissa. Kilpailun puute voi siten aiheuttaa ongelmia, ja syntyy riski paikallisista monopoleista. Mallin arvioidaan toimivan, jos asiakkaalla on todellinen mahdollisuus valita vähintään kahden tuottajan välillä. Näin ollen yritysten kannustimet tulla markkinoille ovat erittäin ratkaisevassa asemassa, lausunnossa todetaan.
Maakunnille tulossa heikko itsehallinto
Valiokunnan lausunnon mukaan maakuntien itsehallinto on muodostumassa kapeaksi, mikä on ongelmallista maakuntien taloudellisten kannustimien näkökulmasta.
&#8211; Maakuntien rahoitus on lähes täysin valtion varassa. Maakunnilla ei siis ole verotusoikeutta eikä muitakaan omia tuottomahdollisuuksia, Immonen huomauttaa.
Valiokunta kiinnittääkin lausunnossaan huomiota siihen, että maakunnat eivät saa ottaa pitkäaikaista lainaa, ja investointimahdollisuudet ovat rajatut. Valtion ohjaus on vahvaa ja alijäämän kattamisvelvollisuudet ovat tiukat.
&#8211; Heikko itsehallinto ja vahva valtion ohjaus eivät luo maakunnille sellaisia vahvoja kannustimia tehokkaaseen taloudenpitoon ja omien varojen käyttöön kuin vahvan itsehallinnon omaavilla maakunnilla olisi. Kansanvaltaisuuden ja maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista luoda järjestelmää, jossa valtioneuvosto ja ministeriö voivat hallinnollisilla päätöksillään ohittaa vaaleilla valitun maakuntavaltuuston tekemät päätökset, lausunnossa todetaan.
Palkkaharmonisointi aiheuttaa lisäkustannuksia
Tarkastusvaliokunnan lausunnossa tuodaan ilmi, että henkilöstömenot tulevat muodostamaan suurimman osan maakunnan käyttökustannuksista. Sen vuoksi palkkaharmonisointi tulee vaikuttamaan merkittävästi uudistuksen kustannuksiin.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että kyseessä on luonteeltaan pitkäaikainen vaikutus. Palkkojen harmonisoinnin aiheuttamat lisäkustannukset voivat vaikeuttaa uudistuksen säästötavoitteen saavuttamista. On huolestuttavaa, että kukaan valiokunnan kuulemista asiantuntijoista ei kyennyt täsmentämään palkkaharmonisoinnista aiheutuvien kustannusten mittaluokkaa, Immonen sanoo.
Lausunnossa todetaan, että valiokunnan saamat arviot palkkaharmonisointiin liittyvistä lisäkustannuksista vaihtelevat merkittävästi.
&#8211; Sosiaali- ja terveysministeriön arvio palkkaharmonisoinnin kustannuksista on noin 100-300 miljoonaa euroa. Uudistusta koskevan hallituksen esityksen yhteydessä on arvioitu palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksiksi 75-700 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajien mukaan kustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa tai suuremmat. Tuore kunta-alan palkkaharmonisointia koskeva työtuomioistuimen päätös lisää riskiä palkkaharmonisoinnin kustannusten merkittävään kasvuun. Työtuomioistuimen ratkaisun mukaan palkat tulee harmonisoida ylimpään palkkaan, mikäli tehtävät ovat tulkittavissa samoiksi, lausunnossa todetaan.

Immonen: Sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä

Sote-uudistukseen liittyvä maakuntien valtion rahoituksesta annettu laki on juuri käsittelyssä eduskunnassa. Riittävä ja oikea-aikainen rahoitus on tuleville maakunnille elintärkeää, jotta maakunnat selviävät järjestämisvastuulla olevien tehtävien hoitamisesta.

&#8211; Maakuntien rahoituslaskelmat perustuvat toteutuneisiin kustannuksiin ja Tilastokeskus tekee säännöllisesti päivitystä ja laskelmia kuntien tämänhetkisistä tiedoista liittyen kustannuskehitykseen. Myös väestökehitystä seurataan. Tiedot perustuvat kuntien ja kuntayhtymien talousarviokyselyistä saatuun tietoon. Rahoituksen riittävyys voi kuitenkin pettää, eikä yllättävät kustannukset tule kello kaulassa. Me emme tiedä, mitä tuleman pitää, sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalainen kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.
&#8211; Meillä on erittäin suuri syy olla huolissaan riittävästä rahoituksesta ja siitä, miten koko Suomi ja kaikki sen maakunnat tulevat pärjäämään. Meillä on täysin erilaisia alueita ja kustannuskehitystä, mutta vastuut järjestää palveluja ovat kuitenkin kaikille samat.
Mistä maksetaan takaisin?
Juvosen mielestä hallitus tekee maakunnille karhunpalvelusta ja tarjoaa rahapulaan joutuneelle maakunnalle tukea muun muassa lainan ja valtiontakauksen muodossa.
&#8211; Lakitekstissä sanotaan jo ennakoivasti, että maakuntien taloudellisten vaikeuksien syyt ja laajuus sekä niiden korjaamiseksi vaadittavat toimenpiteet voivat vaihdella huomattavasti.
&#8211; Hallitus tarjoaa kunnon kauppamiehen tavoin ”pikavipin” muodossa otettua mahdollisuutta eli velkataakkaa maakunnalle ja kaikkihan me tiedämme, mihin se pahimmillaan johtaa. Mistä ihmeestä maakunnat maksavat velkansa takaisin? Juvonen kysyy.
Ohjataan ottamaan syömävelkaa
Maakuntia ohjataan ottamaan syömävelkaa, mikä ei ole Juvosen mielestä missään muodossa kannattavaa.
&#8211; Kuntalaisten, ihmisten palvelutason turvaamiseksi joissakin maakunnissa voi olla aivan pakko ottaa lainaa, jotta selviää. Toki pykälässä puhutaan myös valtionavustuksen mahdollisuudesta, mutta kaikkihan on harkinnanvaraista, Juvonen toteaa.
&#8211; Olemme jälleen kerran törmänneet tässä sote-maakunta -lakipaketissa kyseenalaiseen asiaan, pikavippipykälään. Tätä saa hallitus avata ja selittää meille nyt oikein kunnolla. Ajavatko hallituksen hurjat säästötavoitteet sekä sote- ja maakuntauudistus maakunnat ahdinkoon ja pikavippikierteeseen sen sijaan, että palvelut sujuvoituvat ja ihmisen saa sen kauan kaipaamansa avun, tuen ja hoidon? Nyt on kyseenalaista lakitekstiä.

Juvonen: Hallitus tarjoaa lakiesityksessä ”pikavippiä” tulevien maakuntien taloudelliseen ahdinkoon

Helsingin perussuomalaiset maakuntavaltuutetut ovat mukana Uudenmaan maakuntavaltuuston 13.3.2018 hyväksymässä kannanotossa maakunta- ja sote-uudistukseen. Kannanotto jakoi jossain määrin eri puolueita &#8211; erityisesti keskusta äänesti kannanottoa vastaan.

Perussuomalaiset maakuntavaltuutetut allekirjoittavat kannanoton, jossa esitettyä maakuntamallia pidetään vahingollisena, koska se ei ota huomioon maan suurimman maakunnan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteitä. Maakuntamallia ja sote-uudistusta ei tule toteuttaa Uudellamaalla esitetyllä tavalla.
Kannanotossa todetaan, että Uudenmaan volyymi on merkityksellinen ja alueen näkemykset tulee ottaa paremmin huomioon. Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä. Pääkaupunkiseutu tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta lähes kolmanneksen ja Uusimaa yhteensä noin 40 prosenttia.
Vaikeasti hallittava ja monimutkainen malli
Perussuomalaisten mielestä uudistaminen on tarpeellista, mutta se täytyy tehdä hallitusti.
&#8211; Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kasvualuetta ei ole koko maan näkökulmasta järkevää heikentää alueen tarpeisiin sopimattomalla uudistuksella. Maakunnan rakentaminen toisi tullessaan suuria toiminnallisia ja taloudellisia haasteita ja lisäisi byrokratiaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta tulisi tällä mallilla vaikeasti hallittava ja monimutkainen, Mika Raatikainen, Mari Rantanen ja Pia Kopra huomauttavat.
Perussuomalaisten mielestä on löydettävä malli, jossa Uudenmaan sekä pääkaupunkiseudun erityispiirteet huomioidaan paremmin.

Helsingin perussuomalaiset maakuntavaltuutetut pitävät esitettyä maakuntamallia vahingollisena pääkaupunkiseudulle

Perussuomalaisten kansaedustaja ja varapuheenjohtaja Juho Eerola on huolissaan pienempien maakuntien asemasta sote- ja maakuntauudistuksessa. Hän kokee, että nyt suunnitellun kaltainen rahoitusmalli iskee erityisen lujaa Kymenlaakson kaltaisiin maakuntiin.

&#8211; Minulla ei ole viisastenkiveä siihen, millä keinoin rahoitus turvataan, jos tähän siirrytään. Ei ole oikeudenmukaista, että esimerkiksi Kymenlaakso, joka menneinä vuosikymmeninä rahoitti puoli Suomea, joutuu nyt vaikeuksiin vanhenevan väestönsä kanssa. Edessä on todennäköisesti leikkauksia jollain muulla sektorilla, Eerola arvioi.
Uusi väliporras ilman riittävää rahoituspohjaa
Hänen mukaansa maakuntamalli saattaisi toimia, jos kuntien tehtäviä laajemminkin siirrettäisiin maakuntatasolle ja maakunnat saisivat verotusoikeuden.
&#8211; Tämä luonnollisesti tarkoittaisi sitä, että kunnallisverotuksesta tulisi luopua. Nyt näin ei olla tekemässä, vaan luodaan uusi väliporras, jonka rahoitus ei ole riittävällä pohjalla, Eerola täsmentää.
Lasku veronmaksajille, voitot porvareiden taskuun
Sosiaali- ja terveysuudistukseen sisältyvän valinnanvapausmallin Eerola tyrmää täysin.
&#8211; Nyt kaavaillun kaltainen valinnanvapausmalli kasvattaa kustannuksia sekä hankaloittaa hoitoonpääsyä. Lasku lankeaa veronmaksajille, voitot porvarien taskuun. Kaikkiaan hallituksen olisi tullut pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassaan, eikä lähteä muuttamaan sitä. Hallituksen arvopohja näyttää tältä osin muuttuneen.