Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

SDP:n ja keskustan johdossa oleva Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätyi massiiviseen satojen ihmisten joukkoirtisanomiseen

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Matti Rönkä

Suomen Yleisradiolle ei näytä riittävän edes reilun puolen miljardin euron jättirahoitus, joka kerätään kansalta vuotuisena yleisradioverona. Vuositasolla Yle käyttää rahoista noin 40 miljoonaa euroa pelkästään ruotsinkielisiin sisältöihin, vaikka ne eivät kansaa juuri kiinnostakaan. Suomenlahden eteläpuolella toiminta on kustannustehokkaampaa, sillä Viron yleisradioyhtiö ERR pärjää 42 miljoonan euron vuosirahoituksella.

Eduskunnan alaisuudessa toimivan Yleisradion kulut olivat viime vuonna 508,2 miljoonaa euroa. Ylen rahoitus katetaan pääosin kansalaisilta kerätyn Yle-veron tuotolla, joka on käytännössä johtanut kulujen huomattavaan paisumiseen. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Yleisradion rahoitus oli noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolloin rahat raavittiin kasaan televisiomaksuilla. Yle-vero tuli voimaan vuoden 2013 alussa.
Talouselämä-lehti <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ylen-rahoitus-paisumassa-yli-600-miljoonaan-euroon-vuodessa-veronmaksajia-uhkaa-lisalasku/389d780a-379b-4bac-b3da-553d2bbadc57">kertoi</a> aiemmin, että vuosittaiset indeksikorotukset paisuttaisivat Ylen rahoitusta jopa lähelle 600 miljoonaa euroa, eli rahanmenoa ei voi estää – ainakaan mikäli Ylen törsäämistä ei suostuta hillitsemään.
Satojen miljoonien eurojen rahoitus on niin antelias, että sillä voi tuottaa melkeinpä mitä mieleen juolahtaa, vaikka reality-ohjelmia deittailusta tai <a href="https://areena.yle.fi/1-4673580">Pillupäiväkirjoja</a>. Viimeksi mainittu on ohjelmakokonaisuus, jonka aiheena on naisen karvattomuus, vulvodynia, penetraatiokeskeinen seksi ja muunsukupuolisuus.
Pulska tuotantoyksikkö ruotsinkielisille sisällöille
Ylen rahankäytöstä, esimerkiksi ostoista ja toimittajien palkoista, on vaikea saada tarkempaa tietoa, koska yhtiö ei suostu yksilöidysti avaamaan asiaa juuri lainkaan. Se kuitenkin tiedetään, että pelkästään ruotsinkielisiä sisältöjä tuottavan yksikön eli <a href="https://yle.fi/a/3-7855922">Svenska Ylen osuus</a> kuluista on noin kahdeksan prosenttia.
Euroiksi muutettuna kyse olisi runsaasta 40 miljoonasta eurosta. Summa on huomattava, sillä vuonna 2020 Suomessa asui noin 288 000 äidinkieleltään ruotsinkielistä, mikä on runsaat viisi prosenttia väestöstä.
Ruotsinkielisiä sisältöjä Ylellä tuottaa Svenska Yle -yksikkö, joka vastaa ruotsinkielisestä tarjonnasta kokonaisuudessaan. Organisaatiota voisi kuvata <a href="https://yle.fi/aihe/s/yleisradio/ylen-yksikot">pulskaksi</a>, sillä yksikön johtaja Johanna Törn-Mangsin alaisuudessa toimii kolme toimituspäällikköä, assistentti ja kolme eri osastojen päällikköä.
Ruotsinkielisellä yksiköllä on oma uutisdeski Ylen toimituksessa sekä Ylen mukaan toimintoja myös Ylen aluetoimituksissa. Sisältöjä tuotetaan eri kanaville, joita ovat Yle Fem, Yle Arenan, <a href="https://svenska.yle.fi/">svenska.yle.fi</a> ja kaksi radiokanavaa Yle Vega ja Yle X3M.
Ei ihan mene kuin Strömsössä
Siihen nähden, minkä verran Suomessa asuu ruotsia äidinkielenään puhuvia, Ylen panostus ruotsinkieliseen tuotantoon on huomattavan suuri, voisi jopa todeta että kohtuuttoman suuri, etenkin kun näyttää siltä, että ruotsinkieliset tuotannot eivät juurikaan kansaa kiinnosta.
Esimerkiksi ruotsinkieliset radiokanavat vetävät puoleensa vähänlaisesti yleisöä. Television katselua ja radion kuuntelua mittaavan Finnpanelin tuoreimman radiotutkimuksen <a href="https://www.finnpanel.fi/tulokset/radio/krt/viimeisin/tavoittavuus.html">tulosten mukaan</a> Yle X3M tavoittaa päivittäin vain yhden prosentin Suomen väestöstä.
Finnpanelin lukujen mukaan Yle X3M:n ohjelmien parissa vietetään keskimäärin vain noin minuutin verran per päivä – sitten hiljenee. Yle Vegan tilanne on parempi, mutta vain hieman, sillä kanava tavoittaa päivittäin kaksi prosenttia väestöstä ja kuunteluaikaa kertyy keskimäärin vain nelisen minuuttia.
Yle Fem -nimikkeen alla esitettävät ruotsinkieliset tv-tuotannot eivät menesty sen paremmin, sillä katsojaluvut ovat vaatimattomia. Viikolla 48 <a href="https://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/vko/top/2022/48/teemafem.html">eniten katsojia</a> tavoittanut ruotsinkielinen ohjelma oli uutislähetys Yle Nyheter TV-nytt, jota seurasi 87 000 silmäparia. Vertailun vuoksi: samalla viikolla MTV3-kanavan Seitsemän uutiset keräsi jopa 776 000 katsojan yleisön.
Myös ruotsinkielisen kodin makasiiniohjelma Strömsön tavoittavuusluku on yllättävän alhainen; yhteensä 69 000, joskin keskikatsojamäärä sen osalta jäi lukuun 49 000. Svenskfinland runt -niminen ohjelmakokonaisuus puolestaan tavoitti vain 48 000 katsojaa.
Virolainen veronmaksaja maksaa vain 4,5 euroa
Suomenlahden eteläpuolella toiminta on kustannustehokkaampaa, sillä Viron yleisradio <a href="https://files.err.ee/info/ERR_Eelarvemuudatus_12.04.22_kinnitatud.pdf">ERR toimii</a> vajaan 42 miljoonan euron budjetilla. Kyseisellä rahalla ERR pyörittää neljää tv-kanavaa, useita radiokanavia sekä uutisportaaleita verkossa. ERR on tosin saamassa muutaman miljoonan lisää toimintakuluihin tälle vuodelle muun muassa Ukraina-uutisointia varten. Suomen Ylellä on siis lähestulkoon 14 kertaa suurempi rahoitus kuin Viron ERR:lla.
ERR:n pääjohtaja Erik Roose on äskettäin <a href="https://news.err.ee/1608469550/err-chief-public-broadcaster-one-of-most-underfunded-in-europe">kommentoinut</a> yhtiön rahoitustilannetta ja pitää ERR:aa jopa osittain alirahoitettuna. Roose kuitenkin arvioi, että jopa ERR:n suurimmat kriitikot ymmärtänevät, että toiminta on tehokasta.
&#8211; Meillä on menossa Euroopan kattava kokeilu siitä, kuinka halpaa luotettava ohjelmien lähettäminen voi olla, Roose sanoo.
Hän huomauttaa, että jokainen veronmaksaja, Viron valtion budjetin kautta, maksaa vain 4,5 euroa vuosittain Viron yleisradioyhtiölle.
&#8211; Sillä yleisö saa parhaan vastineen rahalle, koska vastine on viisi radioasemaa, neljä TV-kanavaa ja portaalit kolmella kielellä.
ERR:n palveluihin kuuluu myös esimerkiksi suoratoistopalvelu Jupiter, joka välittää runsaasti englanninkielistä sisältöä varsinkin Iso-Britanniasta ja vironkielisellä tekstityksellä, joten se on hyödyllinen apu viron kielen opiskelijoille.
Yli puolet suomalaisista leikkaisi Yleltä
Perussuomalaisten viime viikolla julkaistussa vaihtoehtobudjetissa julkista taloutta esitetään tasapainotettavaksi siten, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen ja säästöt kohdistetaan toissijaisiin menoihin. Yleisradion tehtäviin ja toimintoihin perussuomalaiset kohdistaisi 25 prosentin leikkaukset, josta välitön vuotuinen säästö olisi 144 miljoonaa euroa.
Suomalaisten selvä enemmistö, 53 prosenttia, on myös valmis leikkaamaan Ylestä, mikä <a href="https://www.eva.fi/blog/2022/11/15/suomalaiset-haluavat-julkisen-velkaantumisen-kuriin-leikkaamalla-menoja/">ilmenee</a> myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreehkosta arvo- ja asennetutkimuksesta. Huomionarvoista on, että 22 prosenttia suomalaisista olisi valmis leikkaamaan Ylen rahoja paljon.
Ylen rahoituksen leikkaamisesta on keskusteltu erittäin vilkkaasti ennenkin, mutta perussuomalaisten uusimman leikkausesityksen jälkeen keskustelu on laajentunut huomattavasti.
Perusteluiksi Ylen puolen miljardin euron vuosibudjetille, josta ei siis Yle-kannattajien mielestä saisi leikata mitään, on esitetty milloin mitäkin, esimerkiksi sitä, että kotimaisten tuotantoyhtiöiden tilaukset ja maskeeraajien työt saattaisivat vähentyä – ikään kuin suomalaiset tuotantoyhtiöt ja maskeeraajat olisivat niin huonoja, ettei työlle ja toiminnalle olisi kysyntää vapailla markkinoilla.
Tv-kasvo Riku Nieminen avautui aiheesta sen jälkeen, kun kokoomus perussuomalaisten vanavedessä esitti niin ikään Yle-leikkauksia.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kokoomus ehdottaa 25% leikkauksia Ylen rahoitukseen. Mietin tässä vain mitä se tarkoittaisi kotimaisten tuotantoyhtiöiden tilauksille, suomalaisten toimittajien, käsikirjoittajien, ohjaajien, kuvaajien, leikkaajien, äänittäjien, säveltäjien, maskeeraajien, lavastajien &#8212; 1/2
&mdash; Riku Nieminen (@niemisenriku) <a href="https://twitter.com/niemisenriku/status/1599735893194989568?ref_src=twsrc%5Etfw">December 5, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös Ylen sisältä osallistutaan keskusteluun Ylen rahoituksesta. Uutisankkuri Matti Röngän käsityksen mukaan Ylen massiivisen rahantuhlauksen vastustajat ovat ”lakeijoita”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
En puutu Yle-keskusteluun. Odotan silti miten muun median lakeijat kommentoivat ja kolumnoivat. Myötäilevätkö omistajien kantoja &#8211; ja tulevat sitten kahden kesken sanomaan, että kyllä teette hienoa työtä. Se tympii. Vanha jstin ohje &#8211; tiukan paikan tullen kokeillaan totuutta.
&mdash; Matti Rönkä (@MattiRnk) <a href="https://twitter.com/MattiRnk/status/1599020018842345474?ref_src=twsrc%5Etfw">December 3, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Eikö mistään voi muka leikata: Ylellä liki 14 kertaa suurempi vuosibudjetti kuin Viron yleisradioyhtiöllä

Yleisradion uutistenlukijan Matti Röngän ylimielinen Twitter-kommentti on päätynyt poliisin tutkittavaksi.

Matti Rönkä sortui epäasiallisuuksiin keskustellessaan maanantaina Twitterissä espoolaisen freelance-journalisti Pekka Koskenkorvan kanssa. Rönkä esitti halventavan vihjauksen Koskenkorvasta vastauksena tämän kysymykseen.
Koskenkorva tiedusteli Röngältä, milloin Yle alkaa tehdä totuudenmukaista uutisointia ja hylkää kulttuurimarxismin.
Röngän vastaus oli käsittämätön:
&#8211; Milloin lopetat lapsiesi lyömisen? Höpöti höö sinun kanssasi. Opettele logiikan alkeita, Ylen uutistenlukija Rönkä vastasi näennäisen tuttavalliseen sävyyn.
Kulttuurimarxismilla tarkoitetaan ideologiaa, joka pyrkii tukemaan ja edistämään esimerkiksi vapaata maahanmuuttoa, sananvapauden rajoittamista, sukupuolen käsitteen merkityksen sotkemista ja hämärtämistä, feminismiä ja EU-federalismia.
Ylen käyttämä tutkija komppasi
Röngän epäasiallinen ja halventava kommentti on kerännyt Twitterissä useita kymmeniä tykkäyksiä. Tykkääjien joukossa on muiden muassa Ylen usein ohjelmissaan käyttämä politiikan tutkija Erkka Railo.
Koskenkorva teki maanantaina rikosilmoituksen Röngän kirjoittelusta.
&#8211; Tässä syntyy kuva, että Rönkä tuntee minut ja että hän leimaa minut lastenhakkaajaksi. Tosiasiassa me emme ole tavanneet eikä minulla ole omia lapsia.
&#8211; Oikeuteen mennään joka tapauksessa. Jos poliisi ei tätä tutki, vien jutun itse tuomioistuimeen asianomistajana, Koskenkorva sanoo.
Hänen kysymyksensä Röngälle oli kenties kärjistetty, mutta se ei ollut asiaton. Kansalaisten keskuudessa luottamus Yleen on romahtanut erilaisten kohujen ja muiden uskottavuutta nakertavien menettelyjen vuoksi.
Ylellä uskottavuusongelmia
Perussuomalainen-lehden ja Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila nosti viikko sitten esille, kuinka Yle muun muassa säännöllisesti käyttää uutislähetyksissään puolueellisia asiantuntijoita mainitsematta näiden taustoja.
Ylen uutistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen joutui keväällä eroamaan tehtävästään osin Juha Sipilä-Terrafame -uutisoinnin jälkeen paisuneen uskottavuusongelman vuoksi.
Toistuvaa sekoilua somessa
Röngän Twitter-pimahdus ei suinkaan ollut ainoa lajissaan. Ylen toimittajat ovat viime aikoina esittäneet muitakin epäasiallisia, halventavia tai valheellisia kommentteja sosiaalisessa mediassa.
Kolme viikkoa sitten toimittaja Juhani Kenttämaa kutsui Facebook-päivityksessä kohtaamaansa mersukuskia ”ihmisjätteeksi”. Monet Kenttämaan Yle-kollegat kannustivat ja ”peukuttivat” kirjoitusta.
Ylessä esimiestehtävissä työskentelevä Kari Haakana kirjoitti viime vuonna Twitterissä Ilta-Sanomien päätoimittajaan Ulla Appelsiniin viittaavan alatyylisen tekstin, jossa Haakana kaipasi kameran välityksellä suoraa lähetystä Appelsinista ”suorituselimet näkyvissä”.
&#8221;Syö paskaa ja kuole pois&#8221;
Vuonna 2015 toimittaja Abdirahim ”Husu” Hussein taas kirjoitti yksityishenkilölle Facebook-viestin, jossa Hussein toivotti: Syö paskaa ja kuole pois!
Elokuussa 2017 Husu väitti Facebook-sivullaan, että kantasuomalaiset miehet olisivat puukottaneet kahta henkilöä Vantaalla näiden muslimitaustan vuoksi. Husun mukaan hän oli jopa keskustellut asiasta puhelimessa toisen ”uhrin ” äidin kanssa.
Poliisi joutui sittemmin oikomaan Husun väitteitä: asianomistajia tapauksessa oli vain yksi, eikä poliisi voinut vahvistaa, että kyseessä edes olisi ollut rasistinen teko.
Ylen kulut veronmaksajille: 0,5 miljardia joka vuosi
Yleisradio on suoraan eduskunnan alaisuudessa toimiva, valtion omistama osakeyhtiö. Yleisradion kulut ovat vuosittain noin 0,5 miljardia euroa, jotka katetaan kansalaisilta kerätyllä Yle-verolla.
Yleisradio onkin kummajainen osakeyhtiöiden joukossa: useimpien osakeyhtiöiden tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.
Yle on laatinut toimitukselleen oman eettisen ohjeistuksen sekä sosiaalisen median ohjeistuksen. Niissä todetaan esimerkiksi:
Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Vakaumusta tai muuta henkilön ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mieti, miten toimintasi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa uskottavuuteesi Ylen työntekijänä. Punnitse, miten ilmaiset mielipiteesi: kyseenalaistavatko ne sinun tai Ylen luotettavuuden muiden silmissä.
Yle-päällikkö: Työntekijöille rumaa kommentointia 
Ylen tv- ja radiolähetysten päällikkö Marjo Ahonen sanoo, että hän tietää Matti Röngän Twitter-kirjoittelusta.
&#8211; En kommentoi yksittäisen (Ylen) henkilökunnan jäsenen toimia julkisuudessa. Yleisenä huomiona voin todeta, että näinä aikoina some-keskustelu saa kiivaita piirteitä. Myös Ylen työntekijät saavat usein osakseen kohtuutonta ja rumaa kommentointia.
Röngän kirjoitus näyttäisi olevan ristiriidassa Ylen eettisten ohjeiden sekä Ylen sosiaalisen median ohjeistuksen kanssa.
&#8211; Se on tulkintakysymys. Meillä on tosiaan some-ohjeet. Me käymme niitä läpi täällä talon sisällä ja keskustelemme aiheesta.
Millä tavalla Ylen some-ohjeiden noudattamista valvotaan? Entä millaisia seuraamuksia on, jos ohjeistusta rikotaan?
&#8211; Me käydään talon sisällä keskustelua, ja pohditaan jos huomataan puolin ja toisin, jos on jotain mihin tarttua. Näinä aikoina palauteryöppy (somessa) voi olla todella rumaa. Se tuo asiaan oman vaikeusasteen.
&#8211; Meidän työntekijät siis joutuvat usein somessa kohtaamaan rumaakin kommentointia. Tunnen sympatiaa heitä kohtaan, jotka esiintyvät omilla kasvoillaan.
Tarkoitatko, että Ylen toimittaja ei itse voi koskaan olla se osapuoli, joka on väärässä?
&#8211; En tarkoita. Ihmiset ovat erehtyväisiä ja tekevät virheitä, mutta me emme pui näitä asioita julkisesti emmekä käy kehityskeskusteluja julkisuudessa. Näin ei toimita muillakaan työpaikoilla, vaan tällaiset keskustelut käydään talon sisällä.
Ylen toiminta rahoitetaan verovaroilla. Eikö tämä puolla sitä, että toiminnan pitäisi olla läpinäkyvää ja että julkisuudessa tapahtuneita asioita myös voitaisiin käsitellä julkisesti?
&#8211; Hieman kyseenalaistaisin tuota näkemystä. Tällainen ei mielestäni kuulu julkiseen keskusteluun. Totta on kuitenkin se, että Ylen toiminta on rahoitettu verovaroilla.
Ronkainen: Myrkkyä Ylen julkisuuskuvalle
Perussuomalaisten kansanedustaja, Ylen hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen on tietoinen Röngän kirjoittelusta. Hän on lähettänyt Ylen johdolle kyselyn tapauksen taustoista sekä laajemminkin Ylen henkilökunnan some-toiminnasta.
Viestin kopio lähetettiin myös Ylen hallituksen puheenjohtajalle. Ronkainen saikin vastauksen Ylen Marjo Ahoselta, jota on haastateltu myös tässä artikkelissa.
&#8211; Vastaus oli hieman ympäripyöreä. Siinä ainoastaan todettiin, kuinka Ylen toimittajia on ohjeistettu some-käyttäytymisestä. Vastasin sitten tähän viestiin, koska saamani vastaus herätti vain lisää kysymyksiä. Halusin vielä tietää, miten ohjeistuksen noudattamista valvotaan, ja mitkä ovat sanktiot noudattamatta jättämisestä.
Ronkainen katsoo, että viimeaikaiset somekohut ovat olleet ”myrkkyä Ylen julkisuuskuvalle”.
&#8211; Kyse on siitä, että Ylen toimittajien palkka tulee veronmaksajilta. Toiminnan pitäisi siksi olla uskottavaa, mutta ei sitä tällaisella toiminnalla uskottavaksi saada, Ronkainen toteaa ja esittää lopuksi oman ohjeensa:
&#8211; Jos ei ole mitään asiallista sanottavaa, niin voi myös jättää kommentoimatta. Näin toimin itsekin. Ei aina ole pakko saada viimeistä sanaa.

Ylen uutistenlukija pimahti espoolaismiehelle Twitterissä: ”Leimasi minut lastenhakkaajaksi”