Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Huhtasaari torppaa Mario Draghin ehdotuksen uudesta EU-yhteisvelasta: ”EU:ssa tarvitaan lisää yksityistä rahaa”

Perussuomalaisten Koskela: Kännyköiden käyttöä rajoitettava myös välitunneilla

Eerola: Monikulttuurisuuden varjolla ei voi hyväksyä lasten silpomista

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

rahoituskriisi

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvaa, että hallituksen syliin on kaatunut erittäin huonossa kunnossa oleva julkinen talous, jonka kohentamiseksi edellinen hallitus ei tehnyt mitään.

&#8211; Päinvastoin, edellinen hallitus lisäsi menoja kaikissa kuviteltavissa olevissa asioissa, velaksi tietenkin. Kaikkein karmeinta kuunneltavaa täysistuntosalissa tällä hetkellä on se, kun nämä samat velkapuolueet, demarit, keskusta ja muut, nyt oppositiossa syyttävät tätä hallitusta siitä, että velka kasvaa. Ne tekevät tämän silmiäkään räpäyttämättä, täysin omalle huiputukselleen paatuneina, jopa samassa puheenvuorossa, jossa ne kritisoivat tämän hallituksen leikkauksia ja säästöjä. Niitä ne kutsuvat massiivisiksi, historiallisen suuriksi tai ennen näkemättömiksi, Riikka Purra lataa.
&#8211; Samaan aikaan hallitus siis säästää liikaa, mutta ottaa myös velkaa liikaa. Tätä väitettä oppositio huutaa päivästä toiseen siinä ministeriaition edessä. Nämä juuri vastuussa olleet, velasta tuon taivaallista välittäneet, puolueet. Kyllä, se on raskasta. Ei siksi, että politiikka yllättäisi. Politiikka on raskasta; kyllä me sen kestämme. Vaan siksi, että tuo ihmisten huijaaminen tekee surulliseksi ja entistä huolestuneemmaksi siitä, mitä tälle maalle tapahtuu. Jos nämä puolueet pääsevät takaisin hallitusvaltaan, ne mitätöivät kaikki ne toimet, joita me vaivalla teemme, peruuttavat säästöt, lisäävät menoja, nostavat veroja, palaavat perusasiakeskeisestä politiikasta haihattelukeskeiseen.
Talouden korjaajalla vain vähän ystäviä
Purra painottaa, että talouden korjaaminen ei ole helppoa, eikä korjausta yrittävälle ole tulossa ystäviä eikä suosiota.
&#8211; Moni päätös on vaikea ja vaatii kanttia ja uskallusta. Olemme päivästä toiseen moukaroitavana, kun jokainen verorahasta toimintansa kustantava taho vuorollaan melskaa – ja uskokaa pois, niitä on tässä maassa paljon, todella paljon – ja oppositio, jonka mukaan koko kansa on yhtäkkiä haavoittuvaa ja huono-osaista, värittää tarinoitaan tuhoutuvasta maasta, kun kolmelta prosentilta väestöstä leikataan sosiaalietuuksista yli 10 prosenttia.
&#8211; Äänestäjät haluavat tervettä taloudenpitoa, mutta liian usein vain siihen saakka, kun he itse joutuvat luopumaan jostakin. Siksi poliitikot eivät uskalla riskeerata suosiotaan ja tehdä vaikeita päätöksiä. Tosiasia kuitenkin on, että olemme eläneet yli varojemme liian pitkään, ja tottuneet elintasoon, jota emme ansaitse. Pää tulee vetävän käteen.
&#8211; Jos rahaa jaetaan hallituksessa poliittisten erimielisyyksien ja ristiriitojen ratkaisemiseen, ollaan jo hakoteillä. Omiin lempihankkeisiin budjettikirjausten vaatiminen siksi, että voisi hyväksyä jotakin muuta, esimerkiksi ideologialtaan itselleen epämieluista, on politiikan peruskauraa, mutta näen siitä punaista. Kansalaiset, veronmaksajat, äänestäjät, he ansaitsevat parempaa. He ansaitsevat poliitikkoja ja puolueita, joilla on kirkkaana mielessä se, kenen mandaatilla päätöksiä tehdään ja mitä niillä tavoitellaan. Tätä kallisarvoista rahaa pitää käyttää taiten ja varovaisuudella; se ei ole valtion, vielä vähemmän meidän poliitikkojen, se on veronmaksajien rahaa.
&#8211; Herätä joka aamu itsesi sanomalla peilikuvallesi, sinä olet täällä isänmaata palvelemassa. Älä kysy, miten sinä ja ihanteesi voisitte hyötyä veronmaksajasta. Kysy, miten veronmaksaja voisi hyötyä sinusta ja ihanteistasi.
Hyväosaiset pärjäävät aina
Purra toteaa, että vahva ja terve valtiontalous on köyhän paras turva.
&#8211; Tämä ei ole paternalismia eikä populismia vaan yksinkertaisesti totta. Paremmin toimeentulevat ja hyväosaiset pärjäävät aina. Kyllä heitäkin ottaa pattiin se, että verorahoille ei saa enää vastinetta, ja että kaikesta joutuu maksamaan kahteen otteeseen, ensin verona ja sitten palveluiden maksuina, ja että yhteiskunnan turvalliset perusinstituutiot, kuten koululaitos, saatetaan niin rappiolle, että on pakko tehdä toisenlaisia ratkaisuja, sellaisia ratkaisuja, jotka ovat yleensä mahdollisia vain parempiosaisille. Mutta vaikka hekin ovat tyytymättömiä, he pärjäävät kyllä. He pärjäävät, kun hyvinvointijärjestelmältä yksinkertaisesti loppuvat rahat.
&#8211; Sen sijaan pienituloiset, ne, jotka eivät voi valita, jotka eivät voi muuttaa paremmalle alueelle, valita lapselleen koulua, käyttää yksityisiä lääkäripalveluita tai puolustaa oikeuksiaan järjestelmässä, ne, jotka tarvitsevat verorahoitteisia palveluita ja etuja, ne, jotka jäävät roikkumaan jäljellä oleviin turvaverkkoihin – nämä ihmiset eivät selviä, kun julkinen talous ajaa seinään, kun rahat loppuvat, kun pakkosopeuttaminen alkaa, kun hyvinvointiyhteiskunta murtuu. Meidän taloutemme ei ole pohjoismainen, meidän taloutemme ei ole hyvinvointiyhteiskunnan talous. Puheemme vielä ovat. Jaksamme vaatia lisää, uskomme itsestämme liikoja, haluamme pitää kiinni kaikesta saavutetusta. Mutta, tosiasiaa on: Emme kykene oikeasti ylläpitämään tällaista järjestelmää. Siksi velkaannumme kovaa vauhtia.
Purra toteaa, että vaikka emme ole vielä akuutissa velka- tai rahoituskriisissä eikä meitä heti huomenna uhkaa mikään, uhka kohdistuu lapsiimme ja heidän lapsiinsa.
&#8211; Katsokaa järjestelmämme jatkuvaa, rakenteellista epätasapainoa. Velkamme vain kasvaa, alijäämät syvenevät, ja samaan aikaan edes peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa eivät toimi. Emme voi jatkaa näin. Himoverottaminen ei ongelmaa korjaa. Meillä ei ole maksajia, meillä ei ole rahaa. Kasvu on kitukasvuista, paperinpyörittämisellä ei synny vaurautta, vientiä eikä innovaatioita, uusia nokioita ei ole näköpiirissä, haihattelu ei tuota kuin sosialismin asiantuntemusta. Ja mikä entistä kauheampaa, nuo PISA-tulokset – ne viestivät tulevaisuuden yhä pahemmista ongelmista. Nämä lapset ja nuoret ovat kohta vastuussa yhteiskunnan pyörittämisestä ja veronmaksusta. Ja he eivät osaa lukea tai laskea riittävästi!
Rotia, järjestystä ja velvollisuuksia
Purra korostaa velvollisuuksien ymmärtämisen merkitystä tässä maailmanajassa.
&#8211; Ei, me emme tarvitse saavutettavampia Kelan palveluita ja helpompia tapoja kuitata tilille toimeentulotukea, me tarvitsemme rotia, järjestystä, vaatimuksia ja velvollisuuksia. Tämä ei ole kylmää eikä epäempaattista. Tämä on mitä suuremmassa määrin sen ymmärtämistä, miten ihmisten kannattaa toimia, miten yhteiskuntia kannattaa rakentaa, mikä on inhimillisessä elämässä välttämätöntä.
&#8211; Julkisen talouden 15 vuotta heikennetty tila on kaikkien ymmärrettävä. Ymmärryksen ei pitäisi riippua poliittisen ideologian suunnasta tai taloustieteellisestä osaamisesta. Suomella ei mene hyvin, ja se käy ongelmaksi erityisesti aivan tavallisille ihmisille. Niille, joita tämänhetkinen vasemmalle salissa sijoittunut oppositio sanoo puolustavansa kritisoidessaan joka ikistä hallituksen leikkausta ja korjaustoimea. Eivätkö he ymmärrä vai eivätkö he välitä? Kun homma ajaa seinään, ei puhuta enää muutaman euron etuusleikkauksista tai siitä, että joku kulttuurikerho ei saa rahaa kevätkokoukseensa; sitten rytisee, Purra varoittaa.
&#8211; Sosiaalivaltio on ylipaisunut, ja meidän on saatava menoja alas. Työmarkkinoiden ulkopuolella on liikaa työikäisiä ihmisiä. Vanhusväestö kasvaa, uusia veronmaksajia ei synny eikä saapujista ole kuin keskimäärin saamapuolelle, mantroista huolimatta. Käytämme aikaamme ja energiaamme väärin. Suomalaiset eivät suinkaan kaikki ole haavoittuvassa asemassa olevia autettavia. Me olemme – ainakin olleet – toimelias, rohkea, ahkera kansa, joka on selvinnyt monesta pahasta paikasta. Tällaiset uudistukset, joita hallitus ajaa, on tehty naapurimaissamme vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Niillä meneekin aivan eri tavalla kuin meillä.
Sosiaaliturva ei lisää hyvinvointia
Purran mukaan ensiarvoisen tärkeää olisi ymmärtää, mistä hyvinvointi syntyy.
&#8211; Sosialistisessa ajatusmaailmassa maamme hyvinvointi kasvaa sosiaalietuuksien maksatuspäivänä. Näinhän ei ole. Suomen hyvinvointi ei kasva sen enempää sinä päivänä, kun paperitehdas pistää palkkansa maksuun.
&#8211; Hyvinvointi kasvaa tekemällä enemmän työtä, enemmän hoitotyötä, viljelytyötä, metallityötä, poliisityötä. Mitä enemmän maassamme tehdään työtä, sitä enemmän meillä on kulutettavaa hyvinvointia. Enemmän hoitoa tarjolla, enemmän ruokaa syötäväksi, enemmän teollisuustuotteita vietäväksi ja enemmän turvallisuutta nautittavaksi. Siksi politiikan ytimessä pitää olla työnteon, työntekijöiden ja työpaikkojen kasvattaminen. Sosiaaliturvaa kasvattamalla ei hyvinvointi lisäänny kuin ainoastaan sosialistisissa saduissa, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Purra puhuu puoluevaltuustossa 16.12.2023" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/PiUcsDlDkcE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Vahva ja terve valtiontalous on köyhän paras turva – hyvinvointi syntyy työstä

Suomen julkinen talous on syöksykierteessä. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin mukaan Suomi on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut markkinataloudesta siirtymätaloudeksi, jossa julkisen sektorin menot hipovat 60:ta prosenttia bruttokansantuotteesta, bruttoveroaste on yli 50 % ja maan velkasuhde jo yli 80 % BKT:sta.

Suomen Perustan julkaisu Kaksitoista talouden periaatetta kokoaa tiiviissä muodossa yhteen professori Matti Virénin ajatuksia siitä, millaisin periaattein julkista taloutta tulisi hoitaa.
Suomi on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut markkinataloudesta siirtymätaloudeksi, jossa julkisen sektorin menot hipovat 60 prosenttia bruttokansantuotteesta (57 % 2021): osuus on kaksinkertaistunut 50 vuodessa.
&#8211; Suomi oli 50 vuotta sitten kansainvälisissä vertailuissa yksi pienimpien julkisten sektorien maista, mutta nyt kuulumme 3-4 maan kärkikastiin. Vaikka bruttoveroaste on yli 50 prosenttia (52,4 % v. 2021), rahat eivät riitä. Julkinen sektori velkaantuu kaiken aikaa. Velkasuhde oli 81 prosenttia vuonna 2021, mutta nykyisellä vauhdilla. 100 prosentin raja saavutetaan jo kymmenessä vuodessa, Virén varoittaa.
&#8211; Suomi ei voi jatkaa näin. Emme kykene rahoittamaan jatkuvasti kasvavaa julkista sektoria; ja jatkuvasti kasvava kustannusrasitus tekee tyhjiksi toiveet kasvattaa vientiä, tuotantoa ja tuloja. Useimmat talousennusteet kertovat, että pitkällä tähtäimellä toistuu se, mikä on tapahtunut vuosina 2007-2021: henkeä kohden lasketut reaalitulot eivät kasva lainkaan. Ei ole mitään uutta jaettavaa, jollei sitä ruveta yhdessä tuottamaan.
&#8211; Meidän pitää pelastaa julkinen sektori joutumasta entistä pahempaan rahoituskriisiin. Jos näin ei tehdä, hyvinvointiyhteiskunta romuttuu ja koko talous näivettyy.
Mutta miten se tehdään? Lue Matti Virénin julkaisu <a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2022/06/Kaksitoista-talouden-periaatetta-Viren-PDF.pdf">Suomen Perustan</a> sivuilta.
<iframe loading="lazy" title="Emeritusprofessori Matti Viren -- Kaksitoista talouden periaatetta" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/gqoflGk-lgg?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Taloustieteen emeritusprofessori Virén: Julkinen sektori velkaantuu kaiken aikaa – ”Suomi ei voi jatkaa näin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho kirjoittaa <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1489535716199702529">Facebookissa</a> korkean verotusasteen ja vasemmistolaisten ideologisten kokeilujen olevan johtamassa Suomea kohti yhteiskuntajärjestelmää, jonka suurimpia häviäjiä ovat vasemmiston äänestäjät. Julkisten palvelujen koko ajan rapautuessa hankkii yhä suurempi osa paremmin toimeentulevista palvelunsa yksityiseltä sektorilta.

Jussi Halla-aho kiinnitti huomionsa Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008561689.html">uutiseen</a>, jonka mukaan suomalainen yhteiskunta on jakaantumassa hätkähdyttävällä tavalla. Hän kirjoittaa, että Suomen korkea verotusaste perustellaan ja oikeutetaan julkisesti rahoitettavilla, universaaleilla palveluilla, joista tärkeimpiä ovat sotepalvelut ja koulut.
&#8211; Todellisuudessa suuri osa väestöstä ei käytä julkisia terveyspalveluja, vaan he ovat työterveyshuollon piirissä, tai heillä on yksityinen terveysvakuutus, tai he käyttävät muuten yksityisiä palveluja, Halla-aho kertoo.
Keskiluokka maksumiehenä
Kasvava osa suomalaisista siis maksaa ensin veroillaan julkiset terveyspalvelut, joita he eivät käytä, ja sen jälkeen käteen jäävistä tuloistaan omat, yksityiset terveyspalvelunsa.
&#8211; Olemme hyvää vauhtia menossa kohti sitä amerikkalaista järjestelmää, jota mielellämme kauhistelemme ja paheksumme. Amerikkalaiset rahoittavat veroillaan esim. Medicaid-järjestelmää, joka palvelee lähinnä vähävaraisia eli pääosin vähemmistöjä (Medicaidin edunsaajista n. 60 % kuuluu vähemmistöihin). Omat palvelunsa työssä käyvä keskiluokka järjestää itse, jos kykenee.
&#8211; Sama kehitys tullaan näkemään myös koulutuksessa. Mitä enemmän julkinen koululaitos rapistuu maahanmuuton, ideologisten kokeilujen ja jatkuvan rahoituskriisin vuoksi, sitä enemmän ne, joilla lompakko antaa myöten, hankkivat lapsilleen yksityisiä tutorointipalveluja, Halla-aho kirjoittaa.
Porvari pärjää kyllä
Halla-aho uskoo, että vähitellen kasvaa kysyntä myös varsinaisille yksityisille, maksullisille ja ekslusiivisille peruskouluille. Kun kysyntä on riittävän suurta, kasvaa myös poliittinen paine luoda niille lainsäädännöllinen pohja.
&#8211; Julkisiin kouluihin jäävät maahanmuuttajat ja kantaväestön alin sosiaaliluokka, jolla ei ole varaa ostaa itseään vapaaksi diversiteetin riemuista.
&#8211; Juuri näin se tulee tapahtumaan eikä millään muulla tavalla. Vasemmistolainen politiikka johtaa kahden kerroksen yhteiskuntaan, ja sen suurimpia häviäjiä ovat vasemmiston äänestäjät. Porvari pärjää kyllä, Halla-aho ennustaa.
&nbsp;

Vasemmistolainen politiikka tekee tuhoaan – Halla-aho: “Olemme hyvää vauhtia menossa kohti sitä amerikkalaista järjestelmää, jota mielellämme kauhistelemme ja paheksumme”