rajalaki

Eduskunta päätti keskiviikkona rajan poikkeuslain jatkamisesta ensi vuoden loppuun asti - esitys julistettiin kiireelliseksi äänin 168–29. Rajalailla turvapaikkahakemusten vastaanottoa voidaan tilapäisesti rajoittaa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoita käytettäisiin hybridivaikuttamisen välineenä.

Perussuomalainen Nuoriso tuomitsee SDP:n toiminnan rajalakiäänestyksessä. Rajalain jatko vaati eduskunnassa taakseen viiden kuudesosan enemmistön, mutta SDP tietoisesti myönsi kuudelle kansanedustajalleen virallisesti luvan äänestää rajalain jatkoa vastaan. Kaikeksi onneksi laki saatiin tästä huolimatta hyväksyttyä.

Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen rajalain jatkamisesta äänin 168–29. Laki mahdollistaa turvapaikkahakemusten rajoittamisen tilanteessa, jossa Venäjä yrittäisi painostaa Suomea ohjaamalla väkeä itärajalleen.

Eduskunta hyväksyi rajalain jatkamisen puolellatoista vuodella keskiviikon täysistunnossa äänin 168–29. Tyhjää ei äänestänyt kukaan. Poissa oli kaksi kansanedustajaa.

Tänään vietettävä Puolustusvoimain lippujuhlan päivä juhlistaa Suomen Puolustusvoimien historiaa ja merkitystä kansalliselle turvallisuudelle. Tänään äänestetään myös rajalain poikkeustilan jatkamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää tärkeänä, että myös Itä-Suomen merkitys rajalain ja Suomen puolustamisen kannalta pidetään esillä.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään hallituksen esityksestä rajalain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2026 loppuun. Hallintovaliokunta antoi esityksestä mietintönsä 27.5. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korosti puheenvuoroissaan lain jatkamisen olevan ratkaisevan tärkeää Suomen turvallisuudelle.

Hallintovaliokunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Esityksellä jatketaan niin sanotun rajalain voimassaoloa vuoden 2026 loppuun saakka.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelua hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2024. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää tässä maailmantilanteessa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeimpänä prioriteettina turvallisuutta. Antikainen on erityisen huolestunut salin vasemmalta laidalta kuulluista puheista puolustusmenojen leikkaamisesta ja gallupeja johtavan oppositiopuolueen SDP:n epäyhtenäisyydestä rajalakiasiassa.

Kaikissa Euroopan maissa tehdään parhaillaan päätöksiä bkt-osuuksien nostamisesta puolustusmenoihin. Kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että juuri nyt myös Suomen puolustusteollisuudelle on avautumassa uusia mahdollisuuksia. Samalla kyse olisi yhteistyön ylläpitämisestä. - Suomen kaltaiselle maalle kyse on valtavista rahasummista, Mäkelä sanoo.

Uusi hallitus on jo tehnyt suuren muutoksen Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, jota kiristetään samanaikaisesti monesta suunnasta. Sisäministeri Mari Rantanen kertoo, että myös viranomaisten toimivaltuuksia ja tiedonvaihtoa ollaan parhaillaan parantamassa.

Suomen eduskunnassa kesällä hyväksytty rajalaki mahdollistaa jatkossa väliaikaisesti turvapaikanhaun keskeyttämisen Suomen rajalla ja tulijoiden käännyttämisen esimerkiksi turvapaikanhakijoita välineellistävän hybridioperaation aikana. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen katsoo, että vastaava lainsäädäntö tarvitaan myös muissa Euroopan maissa. Suomen omaksuma turvallisuusperusteinen rajakontrolli herättääkin jo positiivista kiinnostusta EU:ssa.

Elokuusta 2023 alkaen itärajan kautta Suomeen tuli noin 1 300 kolmansien maiden kansalaista ennen kuin hallitus sulki rajan. Keskusrikospoliisi (KRP) on kertonut tulijoista uusia tietoja. Sen mukaan poliisi on kirjannut noin viisikymmentä rikosilmoitusta, joissa turvapaikanhakija on Suomessa epäiltynä rikokseen syyllistymisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei ole yllättynyt, mutta muistuttaa, kuinka jälleen kerran vihervasemmiston propaganda turvapaikanhakijoiden viattomuudesta ja hädästä on osoittautunut vääräksi.

Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätavoite edelleen on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Tämä on perussuomalaisille ehdoton lähtökohta, puolueen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Vilhelm Junnila painotti.

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen avaa The European Conservative -julkaisussa perussuomalaisen politiikan linjauksia. Tynkkysen mukaan asenne maahanmuuttoon on muuttunut nopeasti ja nyt Suomessakin kysytään, millaista maahanmuuttoa maassa oikeasti tarvitaan. Donald Trump on pakottanut Euroopan katsomaan peiliin. Tästä eteenpäin Euroopan on opittava seisomaan omilla jaloillaan.

Suomen tavoin muutkin EU-maat ovat viime aikoina alkaneet omillaan torjua välineellistettyä maahantuloa. Esimerkiksi Puola aikoo asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. - Uusille keinoille on tarvetta tilanteessa, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät kolmansien maiden ihmisiä puskeakseen heitä EU-maiden rajoille, perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius sanoo.

Keväällä eduskunta hyväksyi useita tärkeitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä lakeja. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitää uudistuksia onnistuneina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ottaa kantaa Iltalehden kolumniin, joka julkaistiin tällä viikolla. Antikaisen mukaan Iltalehti toistelee Kremlin mantroja toimittaja Mikael Shepelenkon kautta aikana, jolloin Venäjä käy aggressiivista hyökkäyssotaa pienempää naapuriaan vastaan, uhkailee naapureitaan ja rakentaa Suomelle pahan valtion roolia propagandansa kautta.