Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Rintamäki: Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin

Tynkkynen ehdottaa ukrainalaista sotareportteria Saharov-palkinnon saajaksi – “Palkinnon myöntäminen Ponomarenkolle osoittaisi arvostusta riippumatonta laatujournalismia kohtaan”

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Silvia Koski

Toimittaja Oskari Onnisen yritys esittää perussuomalaiset taide- ja kulttuurivihamielisenä puolueena ei tällä kertaa mennyt maaliin saakka – edes Ylen lähetyksessä. Taidevihaajan leiman lätkimistä ennen tarkempi tutustuminen perussuomalaiseen kulttuuripolitiikkaan ja myös perusuomalaisissa vaikuttavien kulttuurintekijöiden tuotantoon olisi ollut Onniselle hyödyksi.

Ylen aamun katsojien eteen heitettiin viime torstaina omituinen väite, jonka mukaan perussuomalaiset olisi kulttuurivihamielinen puolue.
Asialla oli Ylen vakiovieras, journalisti ja musiikkikriitikko Oskari Onninen, joka tällä kertaa oli päätynyt sakeaan lopputulemaan luettuaan Kulttuurirahaston teettämän tuoreen kyselytutkimuksen suomalaisten suhteesta taiteeseen ja kulttuuriin. Tutkimuksen ytimessä on kysymys, kuinka usein suomalaiset kohtaavat erilaisia kulttuurin muotoja.
Tutkimuksessa on kartoitettu myös vastaajien puoluekantoja, ja asetelma tarjosi Onniselle tilaisuuden esittää perussuomalaiset muka kulttuuriin vastenmielisesti suhtautuvana puolueena.
&#8211; Itse asiassa tutkimuksen yhteydessä tehtiin toinenkin tutkimus, jossa erinäisten väitteiden avulla selvitettiin suomalaisten taidemakua, sen jännittävin pointti on se, että puoluekohtaisesti taidetietämys on suhteellisen samanlainen, paitsi että perussuomalaiset vihaa taidetta, Onninen paasasi, eikä malttanut olla lisäämättä:
&#8211; Mikä ei välttämättä ole monille yllätys.
Halpa provokaatio lässähti saman tien
Tunnetusti Ylen keskusteluohjelmien vierasjoukko on keskenään hyvin samanmielistä, joten Onninen saattoi ajatella väitteensä perussuomalaisten muka kaunaisesta suhtautumisesta kulttuuriin toimivan keskustelun siirtämisestä halutulle uralle. Tällä kertaa ei kuitenkaan mennyt putkeen, vaan Onnisen väite ammuttiin tylysti alas.
&#8211; EI siellä (kyselytutkimuksessa) tuollaista tulosta ollut, vaan siinä nimenomaan sanottiin, että perussuomalaiset haluaa tukea taidetta, ohjelmassa niin ikään vieraana ollut toimittaja-kriitikko Sonja Saarikoski ojensi.
&#8211; Mutta siinä selkeästi erottui yksi puolue, Onninen yritti.
&#8211; Juu, mutta ei ollut sellaista tulosta tutkimuksessa, Onniselle vastattiin.
Onninen vaikutti selkeästi hämmästyneeltä ja pettyneeltä, kun hutera provokaatio ei saanutkaan tuulta siipien alle vaan lässähti. Onninen katsoi parhaaksi siirtyä toiseen aiheeseen ja pyrki analysoimaan, mitä tutkimus kertoo suomalaisten taidemausta.
Kyselyn mukaan puoluetausta ei vaikuta
Onnisen heiton taustalla oleva kyselytutkimus on jokaisen luettavissa verkossa, ja aineistossa on tarjolla paljon tietoa suomalaisten <a href="https://skr.fi/hankkeet/kulttuuritutkimus">suhtautumisesta</a> kulttuuriin. Myös tulosten tarkastelu puoluekannan mukaan antaa lisävalaistusta.
Suomen Uutiset pyrki tutustumaan aineistoon selvittääkseen, löytyykö siitä tukea Onnisen väitteelle perussuomalaisista kulttuurivihamielisenä puolueena.
Perussuomalaiset mainitaan tutkimuksessa kaikkiaan 15 kertaa. Aineistossa kuitenkin muun muassa todetaan nimenomaisesti, että yleensä ottaen puolue- tai koulutustausta eivät suuremmin edes vaikuta kulttuurin kuluttamiseen. Lisäksi aineiston esittelytekstissä todetaan, että puoluekannasta aiheutuvat erot kulttuurin kuluttamisessa ovat tasoittuneet. Esimerkiksi tanssiesityksissä nykyään käy yhtä suuri osa perussuomalaisista kuin vasemmistoliittolaisista.
Kun puoluetausta ei vaikuta kulttuurin kuluttamiseen, herää tietenkin kysymys, mistä Oskari Onninen on keksinyt, että perussuomalaiset ”vihaa taidetta”? Kyselytutkimuksesta kyllä ilmenee, että perussuomalaisista pienempi osa kuin esimerkiksi vihreistä, olisi valmis matkustamaan kulttuuritapahtumien vuoksi, mistä voi vetää monenlaisia johtopäätöksiä, esimerkiksi sen, että tähän nimenomaiseen kyselyyn vastanneet, perussuomalaisiksi itsensä mieltävät saattavat suosia paikallisia kulttuuritapahtumia.
Voiko kulttuuria voi tehdä myös ilman valtion apua?
Onninen sai selitellä jälkikäteen väitettään perussuomalaisista kulttuurivihamielisenä puolueena.
Twitterissa hän jo myöntää, että hänen tulkintansa perussuomalaisten suhteesta kulttuuriin on vain hänen omansa, ja että siitä saa olla eri mieltä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kävin koko pläjäyksen tutkimuskuvioineen eilen läpi ja tulkintani liittyi mielestäni oleellisimpiin datasta tekemiini havaintoihin. Tulkinnasta saa olla toki eri mieltä, mutta suosittelen käymään datan läpi.
&mdash; Oskari Onninen (@oskarionninen) <a href="https://twitter.com/oskarionninen/status/1565250622521327616?ref_src=twsrc%5Etfw">September 1, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Onninen kuitenkin vihjailee, että perussuomalaisten kulttuuripoliittisen ohjelman linjaus, jonka mukaan valtiota ei tarvita apuun kaikessa taiteen tekemisessä, olisi niin ”raju”, että se osoittaisi perussuomalaisten vihaavan taidetta ja kulttuuria. Kenties Onniselle on liikaa se ajatus, että taidetta ja kulttuuria voi tehdä myös ilman valtion apua.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Niin, yli 27% persuista kertoo, ettei ole kiinnostunut tai lainkaan kiinnostunut taiteesta tai kulttuurista ja alle puolet pitää kulttuurin tukemista verovaroin tärkeänä. Lisäksi kulttuuripoliittisesta ohjelmasta löytyy tällaisia vielä rajumpia linjauksia. <a href="https://t.co/jkyhOcJZuM">pic.twitter.com/jkyhOcJZuM</a>
&mdash; Oskari Onninen (@oskarionninen) <a href="https://twitter.com/oskarionninen/status/1565244087371972608?ref_src=twsrc%5Etfw">September 1, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Perussuomalaisten kulttuuripoliittiseen ohjelmaan on kuitenkin jokaisen syytä tutustua itse. Ohjelmasta selviää esimerkiksi, että perussuomalaiset tukee vahvasti kotimaista kirjastojärjestelmää ja haluaa kehittää sitä.
Kotimaisen kulttuurituotannon edistäminen on tärkeää, jotta se säilyttää asemansa nykypäivän globaalissa maailmassa, jossa kansallinen kulttuurituotanto uhkaa helposti jäädä kansainvälisten alan trendien jyräämäksi. Impivaaralle on paikkansa, mutta emme me sulje silmiämme uudeltakaan, kunhan se on hyvää, laadukasta, hyödyllistä, esteettistä tai jotenkin muuten positiivista.
Perussuomalaiset myös tunnustaa taide- ja kulttuuritapahtumien positiivisen vaikutuksen alueiden elinkeinoelämään ja sen kehittämiseen.
Kulttuurisesti tapahtumarikas paikkakunta lisää myös asukkaiden viihtyvyyttä ja elinvoimaa. Kulttuuriturismi ja elämyksien etsiminen ovat kovassa kasvussa.
Perussuomalaisissa useita kulttuurivaikuttajia
Onniselta on myös jäänyt huomaamatta, että perussuomalaisissa vaikuttaa useita kulttuurialalla toimivia tai aiemmin toimineita henkilöitä. Esimerkiksi nykyiseen eduskuntaryhmään kuuluu useampia musiikkia levyttäneitä ja esittäneitä kansanedustajia. Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola on edelleen aktiivinen Suuri tuntematon -rockyhtyeensä parissa. Ritva ”Kike” Elomaa on julkaissut musiikkia jo 1980-luvun alussa, ja levytysura on jatkunut 2000-luvulle. Myös edellinen puoluejohtaja, filosofian tohtori Jussi Halla-aho on aikoinaan esittänyt bändissä metallimusiikkia, ja Halla-ahon soittotaidot kitaristina ovat tallella edelleen.
Rockmusiikin parissa mainetta on luonut myös entinen kansanedustaja, psykologi Pertti ”Veltto” Virtanen, joka rokkasi ja levytti jo 1970-luvulla samoissa kokoonpanoissa Juice Leskisen ja Mikko Alatalon kanssa. Kuten tiedetään, myös Alatalo nousi 2000-luvulla kansanedustajaksi.
Musiikkitaiteen puolelta mainittakoon myös musiikin maisteri, musiikkipedagogi Silvia Koski, joka on yksi aktiivisimpia kulttuuripolitiikan toimijoita puolueessa. Koski on perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Sauvosta sekä perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen.
Vuosina 2003-2007 kansanedustajana toiminut Tony Halme oli taustaltaan showpainija ja kirjailija, ja lisäksi hänellä oli rooleja useissa Hollywood-actionelokuvissa.
Tampereen valtuuston perussuomalaisten ryhmässä aiemmin vaikuttanut yhteiskuntatieteiden tohtori, professori Ilmari Rostila toimii suomalaista ja suomenkielistä kulttuuria edistävän Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana.
Maskussa monille tuttua kulttuurihistoriallista kohdetta Louhisaaren kartanoa puolestaan isännöi perussuomalaisten Maskun kunnanvaltuutettu Taito Ylhäinen, joka aloitti politiikassa jo 1970-luvun alussa SMP:n riveissä.

Ylen aamuohjelmassa taas sakea väite: ”Perussuomalaiset vihaa taidetta”

Huhtikuussa 2021 järjestetään monin tavoin historialliset kuntavaalit. Maahanmuutto aiheuttaa kunnille raskaan maksutaakan. Koronan kolmas aalto saattaa vaikeuttaa äänestämistä. Valtio velkaantuu, EU kipuilee, maailmantalous on vaikeuksissa. Kuntatalous ei voi juuri paremmin. Jos soteuudistus onnistuu, kunnat menettävät suuren osan aiemmista tehtävistään ja budjettivallastaan. Muuttotappio- ja muuttovoittokuntien välinen kuilu syvenee. Kummalliset kuntavaalikevät on tulossa.

Kirjan voi lukea pdf-muodossa <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kummallisvaalit-2021/">Suomen Perustan sivuilta</a>.
Kuntakirjassa taloustieteen professori (emeritus) Matti Virén analyysissa arvioidaan, ratkaiseeko maahanmuutto kuntien ongelmat. Tutkija Samuli Salminen kertoo tutkimustuloksista, joissa arvioidaan maahanmuuton kunnille aiheuttamaa kustannustaakkaa.
Kuntapolitiikasta kirjoittavat Arto Luukkanen, Olli Kekkonen, Mikko Kangasoja, Mika Koivisto, Kai Karhukorpi, Kalervo Björkbacka, Manolis Huuki, Silvia Koski, Matias Turkkila ja Piia Kattelus-Kilpeläinen. 
Suomen Perusta -ajatuspajan julkistus tänään osana Tuumaustuntia:
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 14.12.2020" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/PTTdoh8ehuk?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
<hr />

Suomen Perusta -ajatuspajalta kirjajulkaisu: Kummallisvaalit 2021 – mistä kuntavaaleissa on kyse

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Silvia Koski kertoo tyytyväisenä, että ehdokasasettelu ensi kevään kuntavaaleihin on sujunut erinomaisesti, ja nouseva gallup-kannatus lupaa hyvää tulosta.

Kosken mukaan Varsinais-Suomen piirissä on paiskittu töitä, ja tulokset näkyvät.
&#8211; Kovin paljon ei enää puutu siitä lukemasta, mikä oli viimeksi kuntavaaleissa, jolloin meillä siis oli 309 ehdokasta. Siitä ei enää puutu kuin 20-30 ehdokasta. Tässä vaiheessa näyttää siis jo todella hyvältä, ottaen huomioon että eletään vasta loppukesää ja ihmiset alkavat nyt vasta laajemmin kiinnostua vaaleista.
Koski kertoo, että monessa Varsinais-Suomen kunnassa on jo nyt paljon enemmän ilmoittautuneita ehdokkaita kuin viimeksi.
&#8211; Esimerkiksi Paraisilla menee hyvin. Viime kuntavaaleissa perussuomalaisilla oli siellä kolme ehdokasta, mutta nyt on jo yksitoista ja lisää on tulossa. Myös Raisiossa ja Naantalissa näyttäisi olevan hyvä vauhti päällä. Myös Turku kannattaa mainita erikseen, koska viimeksi sinne ei saatu täyttä ehdokaslistaa mutta nyt se on tulossa, Koski iloitsee.
Rohkeasti mukaan ehdokkaaksi
Koski kehottaa kaikkia paikallisyhdistyksiä edelleen aktiivisesti etsimään uusia perussuomalaisia ehdokkaita, joita voi oman tuttavapiirin lisäksi etsiä sosiaalisesta mediasta.
&#8211; Hyviä tyyppejä kannattaa kaivaa esille. Keskustelujen yhteydessä voi pohtia, ketkä saattaisivat olla perusuomalaisille sopivia tyyppejä ajatuksiltaan. Sitten vaan rohkeasti lähestymään ja kysymään, kiinnostaako vaikuttaminen oman kunnan asioissa, Koski kehottaa.
Hän toteaa, että jokaisen, joka tuntee olevansa arvomaailmaltaan perussuomalainen, kannattaa nyt harkita ehdokkaaksi lähtemistä.
&#8211; Meillä on selkeä ja johdonmukainen linja, joka pysyy, joten kenenkään ei tarvitse pelätä että suunta muuttuu. Ja kuten viimeaikaisista kannatusmittauksista on nähty, kansa antaa tukensa perussuomalaiselle politiikalle.

Perussuomalaisten kuntavaalien ehdokasasettelu lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti: ”Hyviä tyyppejä kannattaa kaivaa esille”

Silvia Koski

Ylen aamuohjelmassa taas sakea väite: ”Perussuomalaiset vihaa taidetta”

Suomen Perusta -ajatuspajalta kirjajulkaisu: Kummallisvaalit 2021 – mistä kuntavaaleissa on kyse

Perussuomalaisten kuntavaalien ehdokasasettelu lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti: ”Hyviä tyyppejä kannattaa kaivaa esille”

Uusimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Rintamäki: Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin

Tynkkynen ehdottaa ukrainalaista sotareportteria Saharov-palkinnon saajaksi – “Palkinnon myöntäminen Ponomarenkolle osoittaisi arvostusta riippumatonta laatujournalismia kohtaan”

Suosituimmat

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?