Turvallisuus

Oikeusministeri Leena Meri osallistui torstaina Turun vankilan uuden sellirakennuksen peruskiven muurausjuhlaan Saramäessä. Ministeri jätti peruskiven aikakapseliin tiedotteen lisärakennuksen rahoituksen varmistumisesta. Se toimii muistona tuleville sukupolville siitä, että tämä hallitus otti kriminaalipolitiikan ja yhteiskunnan turvallisuuden tosissaan.

Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Hallitus esittää uusia salaisia pakkokeinoja viranomaisten käyttöön. Oikeusministeri Leena Meren mukaan pakkokeinolain muutosehdotukset parantavat merkittävästi viranomaisten mahdollisuuksia selvittää vakavia rikoksia, kuten huumekauppaa, terrorismia sekä järjestäytynyttä rikollisuutta, ja siten koko yhteiskunnan turvallisuutta.

Pienet epäjärjestyksen merkit voivat olla alkusoittoa vakavalle rikollisuudelle, jos viranomaiset eivät puutu niihin ajoissa. Rikkinäisten ikkunoiden teoria muistuttaa, että näkyvä valvonta ja järjestyksen ylläpito ovat välttämättömiä työkaluja sosiaalipolitiikan rinnalla.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Facebook-videollaan, miten Euroopassa rahat on hukattu vihreisiin ideologisiin hankkeisiin turvallisuuden ja puolustuksen parantamisen sijaan. Euroopan investointipankki jakoi rahoitusta 76 miljardia euroa, josta summasta vain yksi miljardi irtosi puolustukseen. 45 miljardia euroa käytettiin ilmastotoimiin ja ympäristökestävyyteen.

Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Lahden Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitteessa esitetään, että oppilaiden ja henkilökunnan tulee olla tunnistettavissa koko koulupäivän ajan eikä kasvoja saa peittää tavalla, joka estää tunnistamisen.

Teiden kunto on koko Suomelle tärkeä ja lähes kaikkia puhuttava asia. Tiestön korjausvelka on ollut kasvussa liki 20 vuotta, eikä tässä taloustilanteessa näytä siltä, että huonokuntoisiin teihin saataisiin ylimääräisiä miljardeja edes sen puolittamiseen. Suuntaa on kuitenkin muutettu perussuomalaisella liikennepolitiikalla, kun teihin on satsattu selvästi aikaisempia hallituksia enemmän, kirjoittaa perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Tällä viikolla vietetään kansallista uimataitoviikkoa. Suomi on tuhansien järvien maa. Kevät on jo pitkällä, ja pian alkaa uimakausi myös ulkovesissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä uimataito on suomalaisille tärkeä kansalaistaito, joka jokaisen lapsen ja nuoren tulisi oppia.

Suomi saa viimein terrorismilainsäädännön, jolla on hampaat. Eduskunta hyväksyi lakivaliokunnan mietinnön pohjalta hallituksen esitykseen sisältyvät terrorismilainsäädännön kiristykset.

Elinkeinoministeri Sakari Puisto lupaa tiukempaa valvontaa ulkomaisten digijättien datakeskusten rakentamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että keskukset eivät nosta sähkön hintaa eivätkä syrjäytä muita teollisia investointeja.

Elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee teollisuudessa merkkejä talouden käänteestä. Telakka- ja puolustusteollisuus tukevat kasvua ja työllisyyttä. Myös yritysrahoituksen saatavuus on helpottumassa.

Maailmantalous on siirtynyt aikaan, jossa geopoliittinen kilpailu, turvallisuus ja huoltovarmuus ohjaavat talouspolitiikkaa aiempaa voimakkaammin. Tässä murroksessa metsäteollisuus ja sen toimintaedellytykset ovat Suomelle kriittisiä. Valtion ei pidä rakentaa uusia esteitä, vaan raivata niitä.

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin muun muassa hallituksen kehysriihen päätöksistä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä totesi puheenvuorossaan, että hallituksen riihipäätöksissä painottuvat työ, yrittäminen ja turvallisuus.

Suomen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ei ole paljon liikkumavaraa, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen Facebookissa. Työtä talouden tasapainottamiseksi on jatkettava, ja se tulee jatkumaan tulevinakin vuosina. Niemisen mielestä kehysriihen kokonaisuudessa on hyviä ja ikäviä asioita, kuten vastaavissa vaikeissa päätöksissä usein on. Kun rahaa ei ole jaettavaksi ja kulut kasvavat tuloja nopeammin, on tehtävä sopeutuksia ja painopistevalintoja siihen, mistä vaikuttavuutta olisi haettavissa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta linjaavasta kehysriihestä saatiin useita merkittäviä päätöksiä.

Suomi on rakentanut huoltovarmuutta vuosikymmenten ajan yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Tämä on luonut koko yhteiskunnallemme ja elinkeinoelämällemme kriisinsietokykyä ja turvallisuutta. Samalla Suomelle on aukeamassa merkittävä taloudellinen mahdollisuus ja kilpailuetu, kun muualla on usein vasta viime aikoina havahduttu asian vakavuuteen, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto kirjoittaa Tamperelaisessa julkaistussa kolumnissaan.

Suomi nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja kohdentaa vuosille 2027–2030 yli miljardin euron lisärahoituksen puolustuskyvyn vahvistamiseen. Samalla Suomi jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista 300 miljoonalla eurolla loppuvaalikauden aikana.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii, että Suomen on asetettava turvallisuus ja huoltovarmuus etusijalle infrastruktuuripäätöksissä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää erittäin tärkeänä uudistusta, jossa koko 17-vuotiaiden ikäluokalle järjestetään jatkossa yhteinen kutsuntainfopäivä ennen varsinaisia kutsuntoja. Uudistus tuo maanpuolustusta koskevan tiedon jokaisen nuoren ulottuville ja tasapuolisesti.

Perussuomalaisille huoltovarmuus ei ole juhlapuheiden teema vaan turvallisuuskysymys. Suomi ei voi rakentaa ruokajärjestelmää sen varaan, että kriisin koittaessa joku muu ruokkii meidät. Perussuomalaisten kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa vaati perussuomalaisten ryhmäpuheessa kotimaisen tuotannon vahvistamista ja sen toimintaedellytysten nostamista etusijalle, kun eduskunnan täysistunnossa käytiin tänään lähetekeskustelu valtioneuvoston ruokapoliittisesta selonteosta koskien kansallista ruokastrategiaa.

Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa Suomen sisäistä turvallisuutta. Häiriötilanteiden lisääntyessä, sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ja viranomaisresurssien keskittyessä korostuu paikallisen osaamisen merkitys, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Koulujen turvallisuustilanne on viime aikoina heikentynyt huolestuttavasti. Tilanteet joissa, oppilaat tai koulun henkilökunta joutuvat fyysisen tai henkisen väkivallan kohteeksi, ovat lisääntyneet.

Perussuomalaisten liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne syyttää SDP:tä linjattomuudesta ja epäselvästä talouspolitiikasta. Keski-Suomen perussuomalaisten järjestämällä soppatykkikiertueella kansalaiset nostivat esiin erityisesti tuulivoiman, taksialan uudistukset ja datakeskusten turvallisuuskysymykset.

Sivistysvaliokunnan jäsen, perussuomalainen kansanedustaja Sara Seppänen vaatii opetusministeriötä ja Opetushallitusta ryhtymään välittömiin ja määrätietoisiin toimiin kouluissa tapahtuvien väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Viimeaikaiset vakavat tapaukset osoittavat, että koulujen keinot eivät enää riitä takaamaan turvallista oppimisympäristöä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee hallituksen päätöksestä rahoittaa 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin syksystä 2026 alkaen. Rahoitus kohdistuu aloille, jotka tukevat Suomen tulevaisuuden kasvua, kuten teknologiaan, turvallisuuteen, energiaan, terveyteen, luoviin aloihin ja liiketoimintaosaamiseen.

Suomen väestörakenne muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla, eikä kehityksen suuntaa ole onnistuttu kääntämään. Syntyvyys laskee, väestö ikääntyy ja samaan aikaan maahanmuutto kasvaa voimakkaasti – erityisesti pääkaupunkiseudulla. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos arvioi tilanteen olevan jo nyt vakava ja varoittaa, että ilman nopeaa suunnanmuutosta seuraukset näkyvät yhä selvemmin kouluissa, turvallisuudessa ja koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudessa.

Hallitus on päättänyt rahoittaa 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin syksystä 2026 alkaen. Päätös on osa toimia, joilla vahvistetaan Suomen osaamistasoa, talouskasvua ja kokonaisturvallisuutta.