työllisyys

Hallituksen politiikka näkyy kohentuneena ostovoimana, ja tehdyt toimet ovat vieneet Suomen kasvun tielle ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Hallitus on vaikeasta talouden tilanteesta huolimatta onnistunut tekemään myös lukuisia veronalennuksia erityisesti pieni- ja keskituloisille palkansaajille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen piti jämäkän puheenvuoron eduskunnan budjettikeskustelussa. Antikainen muistutti vasemmisto-oppositiota siitä, että hallituksen vastuullinen talouspolitikka kantaa nyt hedelmää, vaikka SDP yrittää vähätellä saavutettuja tuloksia.

Suomen taloudesta kuuluu pitkästä aikaa myös hyviä uutisia. Alkuvuoden talouskehitys on ollut odotettua vahvempaa, ja valtiovarainministeriön syksyn ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää myönteistä kehitystä tärkeänä viestinä suomalaisille yrityksille, työntekijöille ja kotitalouksille.

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia. Kasvua vetävät vienti, investoinnit ja tuottavuus, ja talouden piristyminen voi vahvistaa myös työllisyyttä. Julkisen talouden tilanne pysyy kuitenkin vaikeana.

Suomen talouskasvu jatkuu Suomen Pankin mukaan aiemmin arvioitua vahvempana. Vienti ja investoinnit ovat vauhdittaneet kasvua, ja tuore ennuste tukee hallituksen arviota talouden käänteestä parempaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra juhlisti myönteisiä talousuutisia vihermehuvideolla.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila pitää Googlen Suomeen suunnittelemaa investointikokonaisuutta erittäin merkittävänä uutisena Suomen taloudelle, työllisyydelle ja teolliselle kilpailukyvylle. Google ilmoitti keskiviikkona suunnittelevansa yli 13 miljardin euron investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin Suomessa vuosina 2027–2028.

Hallitus kokoontuu tänään viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti aamulla riihen tiedotustilaisuudessa, että julkisen talouden tila säilyy haastavana, vaikka paljon positiivista onkin jo nähtävissä. Sekä Purra että pääministeri Petteri Orpo odottavat työllisyyden lähtevän vahvistumaan syksyn myötä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa tuoreessa kolumnissaan, että SDP:n ja vasemmistoliiton ensi kaudelle suunnittelemat, jopa yhdeksän miljardin euron veronkiristykset olisivat tuhoisia juuri nyt elpyvälle Suomen taloudelle. Hän korostaa, että vaikka suurten vientiyritysten tilanteen paraneminen onkin hyvä asia, jatkossa on tärkeää että kasvu tarttuu myös pieniin yrityksiin.

Suomi tukee sodan runteleman Ukrainan energiasektorin jälleenrakennusta noin 28,5 miljoonalla eurolla kehitysyhteistyövaroista. Ukraina rahoittaa hankkeen loppuosan itse, ja voimalaitosteknologian kokonaisarvo on 46,5 miljoonaa euroa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan hankkeessa yhdistyvät Suomen tuki Ukrainalle ja suomalaisen teknologian vahvuudet.

Valtiovarainministeriö ehdottaa budjettiesityksessään yhteisöverokannan laskua 20 prosentista 18 prosenttiin. Muutos vahvistaa Suomen houkuttelevuutta investoinneille, yrittäjyydelle ja työllistämiselle. Opposition vaatimus perua yhteisöveron alennus jarruttaisi investointeja ja työpaikkoja, joita Suomi kipeästi tarvitsee.

Valtiovarainministeri Riikka Purra luki Ilta-Sanomien jutun, jossa oppositiojohtajat lähettävät juuri budjettiriihen alla Purralle terveisiä ja kehottavat tätä ”pitämään suunsa soukemmalla”. Lue tästä, kuinka Purra vastaa maanantai-iltana terassiltaan ja lähettää omat terveiset Minja Koskelalle, Antti Kaikkoselle sekä kumppaneille.

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander iloitsee Suomen talouden odotuksia vahvemmasta kasvusta ja kuvailee Tilastokeskuksen tuoreita lukuja erinomaiseksi uutiseksi. Spolander kertoo Ilta-Sanomille yllättyneensä siitä, että kansainväliset jännitteet eivät katkaisseet kasvua.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi katsoo, että Suomi tarvitsee yhä enemmän ulkomaista työvoimaa. Perussuomalaiset torppaavat näkemyksen ja korostavat, että Suomessa on jo runsaasti työnhakijoita, jotka tulisi työllistää ennen uusien tulijoiden rekrytointia. Myös monet ravintola-alan työntekijät kyseenalaistavat halpatyövoiman maahantuonnin.

Lausuntokierrokselle lähtenyt yrittäjän eläkelain (YEL) uudistus on merkittävä askel kohti oikeudenmukaisempaa ja yrittäjäystävällisempää järjestelmää. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää uudistusta tervetulleena ja muistuttaa, että kyse on asiasta, jota perussuomalaiset ovat ajaneet määrätietoisesti. Strandman pitää tärkeänä myös sitä, että lausuntokierroksella kuullaan aidosti yrittäjäkenttää.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kohtasi viikonloppuna kansaa Savo-Karjalan toreilla. Puheessaan Purra korosti talouskasvun käynnistymistä, työllisyyden merkitystä sekä sitä, miksi suora keskustelu suomalaisten kanssa on hänelle korvaamatonta.

Nuorten usko maailmaan on heikentynyt selvästi. Nuorisobarometrin 2026 mukaan vain 17 prosenttia nuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen, kun vuonna 2021 osuus oli 39 prosenttia. SuomiAreenan paneelissa keskusteltiin nuorten epäluottamuksen syistä ja siitä, kenen vastuulla luottamuksen vahvistaminen on.

Puolueiden nuorisojärjestöjen johtajat kokoontuivat SuomiAreenassa keskustelemaan nuorten tulevaisuudesta. Paneelissa oli mukana yhdeksän eri puolueen nuorta, ja keskustelu rakentui kolmen pääteeman ympärille: työllisyys, perhe ja turvallisuus. Tilaisuudessa kuultiin sekä hallitus- että oppositiopuolueiden nuorisovaikuttajien napakoita näkemyksiä.

Perussuomalaiset näkevät nuorten pärjäävän yhteiskunnassamme paremmin, kun nuorille osoitetaan, että heihin ja heidän kykyihinsä uskotaan. Perussuomalaisten mukaan keskustan ja muiden oppositiopuolueiden jatkuva pessimistinen puhe on omiaan murentamaan nuorten tulevaisuudenuskoa. Maailmanlopun maisemoinneilla ei luoda valoisampaa huomista. Suomella menee todellisuudessa paljon paremmin kuin opposition levittämästä pelotteluretoriikasta voisi päätellä.

Alkuvuonna ulkomaankauppa osoitti jo orastavia virkistymisen merkkiä. Kevään myötä vauhti on kasvanut kohisten. Monien tuoteryhmien osalta viennin kasvuluvut ovat nyt kaksinumeroisia. Viimeistään syksyllä vilkastunut taloudellinen toimeliaisuus näkyy myös työllisyysluvuissa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kohtasivat politiikan toimittajien järjestämässä talousdebatissa. Lindtman odotetusti moitti hallituksen talouspolitiikkaa. Purra kuitenkin huomautti Lindtmanille talouskasvun merkeistä ja siitä, että välttämättömät sopeutukset hyödyttävät myös palkansaajaa, ja kokonaisuus vahvistaa työllisyyttä.

Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo Suomen taloudessa näkyvän pitkästä aikaa aidosti myönteisiä merkkejä vuosien heikon kehityksen jälkeen. Hallituksen vastuullinen talouspolitiikka alkaa hänen mukaansa näkyä sekä teollisuudessa että suomalaisten arjessa.

Suomen taloudessa näkyy merkkejä orastavasta kasvusta. Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi merkittävästi maaliskuussa, ja Nordean Kulutusmittarin mukaan kotimaiset luottokorttimaksut ovat kasvaneet selvästi maalis- ja huhtikuussa. Käänne parempaan on tapahtunut ja työllisyystilanne kohenee talouden elpymisen myötä.

Nordea kertoi tällä viikolla Suomen talouden kääntyneen kasvuun. Yksityinen kulutus, teollisuustuotanto ja investoinnit piristyvät yhtä aikaa. Käänne on todellinen, vaikka geopoliittiset riskit varjostavat edelleen näkymiä.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne iloitsee siitä, että Suomen talous on kääntynyt kasvuun ennakoitua vahvemmin. Ranne piti tänään Helsingissä vappupuheen, jossa hän toi esiin hallituksen hyvät saavutukset vaikeina talouden aikoina ja valoi toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Nykyhallitus valmistelee matkailijaveroa eli turistiveroa, ja laki voisi tulla voimaan vuonna 2027. Monissa Euroopan maissa, kuten Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Italiassa, turistivero on käytössä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii, että laki toteutuessaan ei saa heikentää Suomen houkuttelevuutta, kilpailuvaltteja tai matkailualan toimintaedellytyksiä.

Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa Facebook-päivityksessään, että kaistapäinen vaatimus jatkuvasta massamaahanmuutosta Suomen selviytymisen ehtona ei enää uppoa kansaan entiseen malliin. Tietoa maahanmuuton aiheuttamista moninaisista ongelmista on nykyään runsaasti saatavilla perussuomalaisten väsymättömän työn ansiosta.

Pienten ja keskisuurten yritysten näkymissä on varovaisia merkkejä paremmasta, mutta kasvu ei vielä ole kunnolla käynnistynyt. Investoinnit ovat miinuksella ja rahoitus rajoittaa kasvua. Tekoälyn hyödyntämisessä suomalaisyritykset ovat kuitenkin Euroopan huipulla ja tämä lupaa hyvää.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa Facebookissa esiin joukon myönteisiä talousmerkkejä, jotka kertovat yritysten luottamuksen vahvistumisesta, yksityisen sektorin työllisyyden kasvusta ja teollisuuden piristymisestä. Purran mukaan suomalainen talous näyttää useilla mittareilla selkeitä elpymisen merkkejä.

Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että maahanmuuttajien työllisyys Suomessa jää kauaksi kantasuomalaisten työllisyyden tasosta. Tilastokeskuksen tuoreiden, lokakuun 2025 tietojen mukaan suomalaisten 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on 75 prosenttia. Vastaavasti ulkomaalaisten vastaava luku on vain 50,2 prosenttia.