Terho: Kuka pelkää perussuomalaista?

Suomen politiikassa on vanhastaan paljon ns. pyhiä lehmiä, joihin vanhat puolueet ovat niin peruuttamattomasti sitoutuneet, etteivät haluaisi edes keskustella niistä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi maahanmuutto, euron pelastuspaketit, EU:n liittovaltiokehitys ja pakkoruotsi. Perussuomalaiset nostavat poliittiseen keskusteluun näitä kysymyksiä, joista vanhat puolueet ovat parhaansa mukaan vaienneet.

Politiikan pyhät lehmät tunnistat usein siitä, että niitä perustellaan vain hokemalla niiden olevan ”rikkautta”: siis ”kaksikielisyys on rikkautta”, ”monikulttuurisuus on rikkautta” jne. Tällöin omasta tunnekokemuksesta tehdään järkiperusteiden sijaan yleisen hyvän mitta. Koska vanhat puolueet pelkäävät harjoittamansa politiikan järjettömyyden paljastumista, haluavat ne monilla aloilla julistaa jo itse keskustelun aiheesta sopimattomaksi, rasistiseksi tai vihamieliseksi.

Siksi kun perussuomalaiset nostavat epäkohtia esiin, vastustajamme usein sanovat meidän lietsovan pelkoa tai yrittävän jopa ratsastaa pelolla kohti poliittista valtaa. Toisaalta samaan aikaan meistä itsestämme maalataan mitä mielikuvituksellisimpia kauhukuvia. Perussuomalaiset haluavat kuulemma sulkea rajat, perussuomalaiset haluavat siirtää Suomen menneisyyteen, perussuomalaiset suojelevat rasisteja yms. Paradoksaalista kyllä, tuskin mitään muuta järjestöä tai aatetta kohtaan lietsotaan Suomessa yhtä paljon pelkoa.

Näin on osittain onnistuttu vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Kansalaiset eivät esimerkiksi aina halua julkisesti tunnustaa äänestävänsä meitä. Uskon monen myös näiden väärien pelkojen takia välttelevän puolueeseemme tutustumista ja kanssamme keskustelemista, etenkin jos arvelee puolueemme ohjelman ja arvopohjan erilaiseksi kuin omansa. Totuus kuitenkin on, että juuri erilaisuuteen tutustuminen yleensä parhaiten hälventää pelkotiloja.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Nyt on valintojen ja vaikuttamisen aika ja haluan siksi hieman yleisemmin kuvata mitä itse perussuomalaisena ehdokkaana oikeasti tavoittelen. Millaiseksi kuvittelen Suomen kymmenen vuoden päästä, jos me olisimme pääministeripuolue? Alla minun visioni hyvästä Suomesta:

• Vuonna 2025 Suomi on avoin ja muutoskykyinen maa, jolla on osaamiseen perustuva ja kasvava talous. Teollisuutemme on kilpailukykyinen ja maamme energiaomavarainen.

• Suomi on huomattavasti nykyistä moniarvoisempi. Poliittisen korrektiuden rajat ovat laajemmat ja erilaisia näkemyksiä on totuttu kuulemaan. Jopa arvokonservatiivit hyväksytään paheksumatta tasavertaiseksi osaksi julkista keskustelua.

• Suomeen kohdistuu edelleen maahanmuuttoa, mutta sitä valikoidaan järkiperäisesti ja pyrimme maahanmuuttopolitiikan – kuten kaiken politiikan – kautta hyödyttämään Suomea. Suomi on EU-jäsen mutta olemme päättäväisesti torjuneet liittovaltion tavoittelun ja kasvavat tulonsiirrot jäsenmaiden välillä.

• Suomen valtio on edelleen virallisesti kaksikielinen, mutta pakkoruotsi on korvattu vapaaehtoisilla opinnoilla, jolloin jokainen kansalainen saa valtiovallan sijaan itse päättää kieli-identiteetistään. Yksilön vapaus ja vastuu ylipäänsä ovat nykyistä suurempia ja sosialistista holhousvaltiota on merkittävästi purettu, mikä näkyy mm. alkoholipolitiikassa.

• Suomi on yksilölähtöinen ja yrittäjähenkinen maa, joka ei kuvittele valtion saatikka EU:n keskusvallan olevan yhteiskunnan tai hyvinvoinnin perusta. Julkinen sektori on pienentynyt ja yleisesti ymmärretään, että kaikki yhteiskunnan laskut, myös valtion lupaamat etuudet, maksaa lopulta yksityissektori eli joku työtä tekevä yksilö.

• Aivan erityisesti Suomi ja suomalaiset ovat muuttuneet siinä, että meillä on vahva itsetunto ja usko tulevaan. Meillä ei ole tarvetta vihata eikä pelätä mitään, mutta pidämme oikeudenmukaisesti puoliamme niin EU:ssa kuin muutenkin. Olemme ylpeitä isänmaastamme ja arvostamme kulttuuriamme ja perinteitämme, joita mikään toinen kansa ei puolestamme vie eteenpäin.

Tästä päivästä alkaen sinulla on mahdollisuus äänestää tämän tai jonkun muun vision puolesta. Jos et itse halua tukea tätä tulevaisuudenkuvaa, toivottavasti et ainakaan pelkää sitä. Moniarvoistuva yhteiskunta pysyy kasassa vain, jos pystymme mielipide-eroista huolimatta kunnioittamaan erilaisuutta, keskustelemaan rakentavasti keskenämme ja sitoutumaan kansanvallan tuottamiin päätöksiin myös silloin, kun ne eivät miellytä itseä.

Niin kauan kuin meillä on tästä yhteisymmärrys, meillä on myös yhteiskunta.

Sampo Terho
europarlamentaarikko, eduskuntavaaliehdokas (ps.)