

PS ARKISTO
Teuvo Hakkarainen vaatii ennallistamisasetuksen kohtuullistamista: ”Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle”
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ENVI käsitteli tänään ensimmäistä kertaa tulevaa EU:n ennallistamisasetusta. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen pitää esitystä malliesimerkkinä EU:n ylisäätelystä ja vaatii siihen useita muutosesityksiä.
Komission esitys asettaa useita sitovia luonnon ennallistamistavoitteita ja velvoitteita jäsenvaltioille. Komission yleistavoitteena on ennallistaa vähintään 20 % EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja ulottaa toimet lopulta kaikkiin ennallistamisen tarpeessa oleviin ekosysteemeihin.
Sosialistiryhmässä istuvan parlamentin raportoijan tuore mietintöluonnos on vielä komission esitystäkin kunnianhimoisempi: raportoija muun muassa nostaa ennallistamisen kokonaistavoitetta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kiristää välitavoitteita ja lisää säätelyä muun muassa metsäpolitiikan alalle.
Pakkopaita jäsenmaille
Ympäristövaliokunnan jäsen Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä komission esitys on malliesimerkki EU:n ylisäätelystä. Se luo jäsenmaille pakkopaidan, jossa on mahdotonta toimia tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. EU:n tavoitteet ovat myös keskenään räikeän ristiriitaisia esimerkiksi metsistä saatavan uusiutuvan raaka-aineen käytön suhteen.
Komission kaavailuissa Suomi tulisi maksamaan ennallistamisesta EU:n kovimman hinnan talouksien kokoon suhteutettuna: maksettavaa tulisi lähes miljardi euroa joka vuosi.
– Kun Suomi on kysynyt näistä valtavista kustannuksista, komissio ilmoitti, etteivät heidän laskelmansa välttämättä edes pidä paikkaansa! Onko tämä hyvää lainvalmistelua? Hakkarainen kysyy.
Kohtuuttomia tavoitteita höllennettävä
Hyvän lainsäädäntötavan vastaisesti esityksestä ei ole lainkaan tehty kattavaa taloudellisten ja työllisyysvaikutusten arviota. Hakkarainen ilmoittaakin jättävänsä esitykseen liudan muutosehdotuksia:
– Kohtuuttomia tavoitteita ja tiukkaa aikataulua täytyy höllentää, ei kiristää kuten raportoija esittää. Lisäksi esitys olisi direktiivinä joustavampi kuin suoraan sovellettavana asetuksena.
Vähintään talousmetsät jätettävä säädöksen ulkopuolelle
EU:lla ei ole oikeusperustaa säädellä jäsenmaiden metsäpolitiikkaa, mutta sitä esitys kuitenkin tekee. Kansallisen metsäpolitiikan suojaamiseksi Hakkarainen linjaa seuraavaa:
– Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle. Myös metsien osalta seurattavat indikaattorit on voitava valita kansallisesti, ilman komission sanelua, samoin kansallisten ennallistamissuunnitelmien sisältö.
– Komissiolle ei tule myöskään antaa toimivaltaa asetuksen muutteluun tulevaisuudessa jäsenmaiden ja parlamentin yli, Hakkarainen lopettaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ennallistamisasetus ennallistamistavoite ENVI-valiokunta säätely talousmetsät metsäpolitiikka lainvalmistelu Euroopan unioni EU-komissio Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Sanna Antikainen: Pääministeri Marinin hidastelu ja hampaattomuus ennallistamisasetuksen käsittelyssä heikensi merkittävästi Suomen neuvotteluasemaa

Mäenpää: Suomen kansallisen edun kannalta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää kestävästi ja vastuullisesti jatkossakin

Perussuomalaiset: Suomen ei tule hyväksyä Euroopan komission ennallistamisasetusta missään muodossa

Purra: Suomen metsäpolitiikka ja metsien käyttö on hyvää – ”Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet”

PS vaatii vastauksia ennallistamisasetuksen kustannuksiin: Hallitus kippaa kymmeniä miljardeja ideologisiin ilmastohankkeisiin – oma kansa saa energiakriisin keskellä vain rippeitä

Pirkko Ruohonen-Lerner Laura Huhtasaaren tilalle europarlamenttiin – europarlamenttiryhmä vaihtui

Teuvo Hakkaraisen työ Suomen metsien puolustamiseksi Brysselin sosialisoimisyrityksiä vastaan jatkuu – ”Metsät ovat kansallisomaisuuttamme”
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.