

PS ARKISTO
Teuvo Hakkarainen vaatii ennallistamisasetuksen kohtuullistamista: ”Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle”
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ENVI käsitteli tänään ensimmäistä kertaa tulevaa EU:n ennallistamisasetusta. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen pitää esitystä malliesimerkkinä EU:n ylisäätelystä ja vaatii siihen useita muutosesityksiä.
Komission esitys asettaa useita sitovia luonnon ennallistamistavoitteita ja velvoitteita jäsenvaltioille. Komission yleistavoitteena on ennallistaa vähintään 20 % EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja ulottaa toimet lopulta kaikkiin ennallistamisen tarpeessa oleviin ekosysteemeihin.
Sosialistiryhmässä istuvan parlamentin raportoijan tuore mietintöluonnos on vielä komission esitystäkin kunnianhimoisempi: raportoija muun muassa nostaa ennallistamisen kokonaistavoitetta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kiristää välitavoitteita ja lisää säätelyä muun muassa metsäpolitiikan alalle.
Pakkopaita jäsenmaille
Ympäristövaliokunnan jäsen Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä komission esitys on malliesimerkki EU:n ylisäätelystä. Se luo jäsenmaille pakkopaidan, jossa on mahdotonta toimia tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. EU:n tavoitteet ovat myös keskenään räikeän ristiriitaisia esimerkiksi metsistä saatavan uusiutuvan raaka-aineen käytön suhteen.
Komission kaavailuissa Suomi tulisi maksamaan ennallistamisesta EU:n kovimman hinnan talouksien kokoon suhteutettuna: maksettavaa tulisi lähes miljardi euroa joka vuosi.
– Kun Suomi on kysynyt näistä valtavista kustannuksista, komissio ilmoitti, etteivät heidän laskelmansa välttämättä edes pidä paikkaansa! Onko tämä hyvää lainvalmistelua? Hakkarainen kysyy.
Kohtuuttomia tavoitteita höllennettävä
Hyvän lainsäädäntötavan vastaisesti esityksestä ei ole lainkaan tehty kattavaa taloudellisten ja työllisyysvaikutusten arviota. Hakkarainen ilmoittaakin jättävänsä esitykseen liudan muutosehdotuksia:
– Kohtuuttomia tavoitteita ja tiukkaa aikataulua täytyy höllentää, ei kiristää kuten raportoija esittää. Lisäksi esitys olisi direktiivinä joustavampi kuin suoraan sovellettavana asetuksena.
Vähintään talousmetsät jätettävä säädöksen ulkopuolelle
EU:lla ei ole oikeusperustaa säädellä jäsenmaiden metsäpolitiikkaa, mutta sitä esitys kuitenkin tekee. Kansallisen metsäpolitiikan suojaamiseksi Hakkarainen linjaa seuraavaa:
– Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle. Myös metsien osalta seurattavat indikaattorit on voitava valita kansallisesti, ilman komission sanelua, samoin kansallisten ennallistamissuunnitelmien sisältö.
– Komissiolle ei tule myöskään antaa toimivaltaa asetuksen muutteluun tulevaisuudessa jäsenmaiden ja parlamentin yli, Hakkarainen lopettaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ennallistamisasetus ennallistamistavoite ENVI-valiokunta säätely talousmetsät metsäpolitiikka lainvalmistelu Euroopan unioni EU-komissio Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Sanna Antikainen: Pääministeri Marinin hidastelu ja hampaattomuus ennallistamisasetuksen käsittelyssä heikensi merkittävästi Suomen neuvotteluasemaa

Mäenpää: Suomen kansallisen edun kannalta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää kestävästi ja vastuullisesti jatkossakin

Perussuomalaiset: Suomen ei tule hyväksyä Euroopan komission ennallistamisasetusta missään muodossa

Purra: Suomen metsäpolitiikka ja metsien käyttö on hyvää – ”Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet”

PS vaatii vastauksia ennallistamisasetuksen kustannuksiin: Hallitus kippaa kymmeniä miljardeja ideologisiin ilmastohankkeisiin – oma kansa saa energiakriisin keskellä vain rippeitä

Pirkko Ruohonen-Lerner Laura Huhtasaaren tilalle europarlamenttiin – europarlamenttiryhmä vaihtui

Teuvo Hakkaraisen työ Suomen metsien puolustamiseksi Brysselin sosialisoimisyrityksiä vastaan jatkuu – ”Metsät ovat kansallisomaisuuttamme”
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää











