MATTI MATIKAINEN
Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppasen mukaan sairaanhoitopalvelujen erottaminen muusta työterveystoiminnasta vie pohjan toimilta, jolla pyritään yhdessä työpaikkojen kanssa pidentämään työuria.
Kuntalaki velvoittaa yhtiöittämään kuntien liikelaitokset. Tämä yhtiöittämisvaatimus koskee myös kunnallisia työterveyshuoltoliikelaitoksia työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen osalta.
– Jos sairaanhoitopalvelut eivät kuulu kiinteänä osana työterveyshuoltoon, on toiminnalta pohja pois. Pelkään pahoin, että kustannukset tulevat nousemaan yhtiöittämisen myötä, koska Kela saattaa vetää silloin korvauksensa pois, Tolppanen varoittelee.
Nykyisin Kela edellyttää, että ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoitopalvelujen tuottaja on sama taho, muuten Kela ei maksa korvauksia sairaanhoidosta työnantajalle.
– Tämä on uhka pienyrittäjälle. Työterveys on osa perusterveydenhuoltoa, ja kunnilla on velvollisuus tuottaa alueensa työnantajille määrätyt työterveyspalvelut.
Kunnalliset palvelut edullisempia
Kelan tilastojen mukaan kunnallisesti tuotettujen palveluiden, myös sairaanhoidon, kustannukset ovat henkeä kohti selvästi edullisemmat kuin yksityisellä palveluntuottajalla.
– En ymmärrä, miksi nykyinen toimiva ja kustannustehokas tapa halutaan muuttaa. Muutos ei ainakaan edistä työikäisen väestön työkykyä eikä ennaltaehkäise ennenaikaista eläkkeelle jäämistä, Tolppanen ihmettelee.
Tolppanen perää hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, mitä se aikoo tehdä, ettei kuntien yhtiöittämisvelvollisuutta toteuteta työterveyshuollon osalta ja toiminta liikelaitoksena turvataan jatkossakin.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viisivuotissuunnitelman mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ei enää tarjota kinkkuleikkeitä vuodesta 2026 alkaen. Vuoteen 2030 mennessä lihaa olisi tarjolla vain kahdesti viikossa ja joka toinen viikko ainoastaan kerran.
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.
Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.
Keskusta synnytti hyvinvointialueet lakeineen, keskittämisasetuksineen ja rahoitusmalleineen. Nyt sama puolue johtaa Lapin hyvinvointialuetta – ja haluaa lakkauttaa Ivalon yöpäivystyksen. Päätös on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä keskusta on julkisuudessa väittänyt puolustavansa.
Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin rikkomalla kokouskeskuksen ikkunoita, koska tapahtuma oli heidän mielestään "transfobinen". Paikallinen vihreiden kansanedustaja kommentoi vandalismia sanoen, että Brightonin valitseminen kokouspaikaksi oli provokaatio ja että kaupungin ei pitäisi vuokrata tilojaan tapahtumille, jotka "luovat jännitteitä".
Mitä korkeammalle Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio kasvaa, sitä kovaäänisemmin vaaditaan sen kieltämistä. Liittokanslerin ja muiden puolueiden boikotoima puolue syyttää hallitusta yrityksestä hiljentää oppositio.
Valtiovarainministeri Riikka Purra suitsuttaa tavan kansalaisia, jotka haluavat somessa tuoda esille havaitsemiaan mahdollisia kohteita, joihin verovarojen tärvääminen ei ole ainakaan maksajan etu: "Ongelmat pitää paljastaa kaikkien silmille, mahdollisimman raadollisesti", valtiovarainministeri vaatii.
Oxfordin yliopiston uusi kansleri haluaa opiskelijoiden valmistautuvan kohtaamaan epämukaviltakin tuntuvia ajatuksia: "turvallisia tiloja" ei enää ole. Hänen kaudellaan yliopisto ei aio enää sortua cancel-kulttuuriin.
