Tor-verkon palvelin takavarikoitiin – 6 000 suomalaista sai anonymiteetin sijasta syytteen

Sorrettujen ja solvattujen piilopaikka ja samalla hämäräbusineksen salattu Tor-sipuliverkko on kokenut ankaran kolauksen. Silkkitie-huumekaupan 6 000 käyttäjää päätyi oikeine nimineen ja ostotapahtumineen viranomaisten pihteihin. Muutama on jo saanut tuomion ja monella on vielä kylmä rinki ahterin ympärillä.

Ottamatta millään lailla kantaa rikosoikeudellisiin näkökantoihin on ensimmäiseksi kysyttävä, onko maailmanlaajuinen anonyymi Tor-verkko saatu murretuksi?

Kysymys on erittäin ajankohtainen jokaisessa sellaisessa maailmankolkassa, jossa viestintä tarkoittaa sensuuria ja demokratia on pelkkä haave.

Myytti murrettu – salaus pitää

Tulli kumppaneineen ei tiettävästi ole murtanut Tor-verkon salausta, vaan kyse on palvelimen sisältämästä asiakasdatasta. Kyse voi olla myös uuden tiedustelulainsäädännön hyödyntämisestä: Santahaminasta Saksaan johtavan tietoliikennekaapelin valonnopeudella kiitävää sisältöä on ehkä sorkittu suurella sydämellä.

Tullin tiedotteen mukaan se teki huumekaupan sulkemisessa yhteistyötä muun muassa Ranskan viranomaisten, Europolin sekä Suomessa Keskusrikospoliisin ja poliisilaitoksien kanssa. Tulli sai haltuunsa fyysisen Tor-verkkopalvelimen eli solmun, josta se on purkanut nyt esittelemänsä Silkkitie/Valhalla -huumekauppaa sisältämän informaation.

Huumekauppa siirtyi muualle verkkoon

Maailmanlaajuinen Tor-verkon vapaaehtoisten ylläpitäjien pääkallonpaikka on tiettävästi juuri Pariisissa. Suomessa on ainakin yksi järjestön johtoon kuulunut asiantuntija.

Sosiaalisen median palveluissa ollaan Silkkitien kaatumisesta ja demokratiavajeesta sangen hissun kissun. Korvaavia rikollisia palveluita on kuulemma tullut ja sipulikanavan osoitteen löytää punaisesta kolmiosta.

Turvallista huumekauppaa ei ole

Fakta: Tulli yhteistyötahoineen takavarikoi keväällä 2019 salatussa Tor-verkossa vuodesta 2013 toimineen Silkkitien verkkopalvelimen. Silkkitiellä on myyty huumaus-, doping- ja lääkeaineita sekä aseita. Kauppapaikan myynti on ollut noin 50 miljoonaa euroa ja maksuvälineenä on käynyt lähinnä bitcoin. Pieni osa syytetyistä on jo saanut tuomionsa, mutta yleisesti kiinnostavia nimiä saattaa olla tiedossa.

– Salatussa verkossa palveluiden ylläpitäjät ja myyjät ovat uskoneet ja uskotelleet ostajille huumeiden ja muiden laittomien tuotteiden verkkokaupan olevan ”turvallista” anonymiteetin vuoksi ja siten viranomaisten saavuttamattomissa sekä rikosvastuusta vapaata. Tämä myytti on viimeistään nyt murrettu, toteaa Tullissa tapauksen yleisjohtajana toimiva valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.