

LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoita ei näy leipäjonoissa
Netissä liikkuu huhuja, joiden mukaan vähävaraisille tarkoitetuista leipäjonoista on jaettu ruokaa myös turvapaikanhakijoille.
Hallitus selvittää parhaillaan, voiko oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat siirtää asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kotouttamisjärjestelmään. Kelan tutkija Jussi Tervola arvioi, että leikkauksien myötä turvapaikan saaneet saattaisivat joutua leipäjonoihin.
– Ymmärrän kyllä kovat säästöpaineet, mutta leikkaaminen olisi tasa-arvon kannalta ongelmallinen ratkaisu.
Tervolan mielestä oikeaa tasoa mitattaessa on otettava huomioon kaksi vastakkaista tekijää: sen pitäisi olla riittävä elämiseen mutta samalla myös kannustava työntekoon.
– Tutkimusten mukaan nykyinenkään toimeentulotuki ei riitä kattamaan kohtuullista vähimmäiselintasoa. Oletettavasti leikattu tuki riittää näin ollen vielä huonommin, oli kyse sitten kantaväestöstä tai turvapaikan saaneesta.
Tervola viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointiraporttiin perusturvan riittävyydestä. Tervolan mielestä leikkaamisten sijaan olisi hyvä panostaa kotouttamiseen ja esimerkiksi kielikurssien jonojen karsimiseen.
– Tärkeää olisi, että turvapaikan saaneet oppisivat kielen nopeasti ja saisivat sitä kautta paremmat edellytykset työllistymiselle.
Ruokaa ei jaeta pakolaisille
Sosiaalisessa mediassa levitettiin pari päivää sitten kuvaa leipäpaketista ja tonnikalapurkista. Alla oli teksti, jossa ruokaa hakenut henkilö kertoi saaneensa ainoastaan nämä ruoka-aineet Turun Pelastusarmeijan leipäjonosta.
Tekstissä kirjoitettiin myös, kuinka ruokaa lähetetään pakolaisille majoituskeskukseen, ja että sen takia ruoka oli loppumassa. Kuvan jakanut henkilö väitti, että hän oli kuullut asiasta palvelukeskuksen ruoan jakajalta. Turun palvelukeskuksen johtaja Johanna Menander kumoaa huhut.
– Leipäjonot perustuvat vapaaehtoistyöhön. Ihmiset tekevät täällä töitä ilmaiseksi, ja siksi tuntuu jotenkin hämmentävältä, että auttamassa olevien ihmisten työstä levitetään perättömiä huhuja. Moni on pahoittanut mielensä.
”Turvapaikanhakijoilla ei ole
edes tarvetta tulla ruokajonoon”
Pelastusarmeijalla ei ole mitään tekemistä pakolaisten vastaanottokeskuksien kanssa.
– Muistan kyllä, kun tämä nainen kävi, ja muistan myös sen, että hänelle annettiin leipää ja tonnikalaa. Mutta ruoan vähäinen määrä ei johtunut siitä, että ruokaa lähetettäisiin pakolaisille, Menander painottaa.
Menader toteaa, että Pelastusarmeija ei edes voisi auttaa pakolaisia, vaikka haluaisi. Sen takia turvapaikanhakijoita ei ole koskaan näkynyt ruokajonoissakaan. Tähän on yksinkertainen syy: ilman Kela-korttia ruokaa ei anneta.
– Eikä heillä ole edes tarvetta tulla ruokajonoon. Heille jaetaan ruokaa vastaanottopaikoissa.
Menander muistuttaa, että ruokajonojen jako perustuu joka tapauksessa tasa-arvoisuuteen.
– Ei ole väliä, onko muslimi vai valkoihoinen. Kaikkia hädässä olevia autetaan mahdollisuuksien mukaan.
Ruoan määrä vaihtelee
Leipäjonossa jaettava ruoka tulee lahjoituksina muun muassa kaupoista. Sen takia ruokamäärä vaihtelee. Joskus sitä on enemmän ja joskus vähemmän.
– Tämä kyseinen henkilö tuli vähän ennen jakelun loppumista, ja siksi ruokaa ei ollut kovin paljon jäljellä, Menander toteaa ja lisää:
– Lahjoituksia otetaan mielellään vastaan enemmänkin, että ruokaa riittäisi kaikille yhtä paljon.
Pelastusarmeijan leipäjono toimii Turussa viitenä päivänä viikossa, aamukymmenestä yhteen. Jaossa on muun muassa perunaa, lihaa, vihanneksia, leipää ja maitotuotteita. Ruoka jaetaan perhekoon mukaisesti.
– Viisihenkinen perhe saa enemmän kuin yksihenkinen talous. Maito annetaan ensisijaisesti lapsiperheille.
VERA MIETTINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen: Laittomasti maassa olevien hätämajoitukseen myönnetyt rahat olisivat kuuluneet Hurstin ruoka-avulle – ”Nälkä ei odota”

Ruoka-avun tarve rajussa kasvussa
Viikon suosituimmat

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.

Iranilaismedia julkaisi tappolistan: ”Kosto on varma” – listalla myös Euroopan poliittista johtoa
Iranilainen sanomalehti on julkaissut tappolistan 13 amerikkalaisesta, israelilaisesta ja eurooppalaisesta huippupoliitikosta. Listan kohteet on jutun kuvituksessa puettu oranssiin vankiunivormuun. Uusi ajatolla Mojtaba Khamenei oli hetkeä aikaisemmin julkaissut uhkauksen kostaa isänsä Ali Khamenein kuolema.

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat
Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.

Kuvernööri Walz armahti lapsenraiskaajan estääkseen karkotuksen – ulkoministeri Rubio puuttui asiaan
Minnesotan kuvernööri Tim Walz antoi lapsenraiskauksesta tuomitulle ulkomaalaismiehelle armahduksen, jotta tämä saisi jäädä maahan. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun demokraatit käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja estääkseen karkotuksen. Lopulta ulkoministeri Marco Rubio joutui puuttumaan peliin.

Pääkaupunkiseudun katuturvallisuus vaihtelee alueittain – Vantaan kaduilla pitää olla valppaana ja varuillaan, kun liikkuu yksin
Vantaa on keikkunut poliisin turvattomuustilastoissa kärkipaikoilla jo pitkään. Poliisin käyttämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki. Katja Pirhonen kertoo omista kokemuksistaan, millaista on asua Myyrmäessä.

Rydman tyrmää mediassa kiertämään lähteneet uusimmat väärät väitteet: Kela päättää itse lääkekorvauksista
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korjaa vanhassa mediassa ja somessa leviävää virheellistä käsitystä, jonka mukaan hän tai hallitus olisivat leikkaamassa eräiden kalliiden lääkkeiden korvauksia. Asia koskee Kelan itsenäistä linjausta, ei ministerin päätösvaltaa.

Rasisminvastaisia työpajoja nelivuotiaille ja lomarahaa palkansaajille – näihin STEA-avustuksiin veronmaksajan rahat menevät
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.

Antikainen vastaa Virralle: ”Vaarallista on vihreiden maahanmuuttopolitiikka”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vastaa vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran väitteeseen, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin toiminta olisi vaarallista. Virta syytti Rydmanin järjestörälssileikkausten olevan vaarallista instagram päivityksessään.

Helsinkiläiskoulun puukotuksesta tuomio – maahanmuuttajataustaiselle 15-vuotiaalle 2 vuotta 8 kuukautta vankeutta tapon yrityksestä
Kolmen maahanmuuttajataustaisen 15-vuotiaan välinen yhteenotto kärjistyi Helsingin Maatullin koulussa maaliskuussa hengenvaaralliseksi puukotukseksi.

Bangkokista lähes 32 kiloa kannabista kuljettanut malesialaismies tuomittiin vankeuteen – vetosi oikeudessa ”ladyboy”-identiteettiinsä
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Malesiassa asuvan Fortanias Ignatius Anak Sitenin kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta. Hänen matkalaukuistaan löytyi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähes 32 kiloa kannabista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää








