

LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoita ei näy leipäjonoissa
Netissä liikkuu huhuja, joiden mukaan vähävaraisille tarkoitetuista leipäjonoista on jaettu ruokaa myös turvapaikanhakijoille.
Hallitus selvittää parhaillaan, voiko oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat siirtää asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kotouttamisjärjestelmään. Kelan tutkija Jussi Tervola arvioi, että leikkauksien myötä turvapaikan saaneet saattaisivat joutua leipäjonoihin.
– Ymmärrän kyllä kovat säästöpaineet, mutta leikkaaminen olisi tasa-arvon kannalta ongelmallinen ratkaisu.
Tervolan mielestä oikeaa tasoa mitattaessa on otettava huomioon kaksi vastakkaista tekijää: sen pitäisi olla riittävä elämiseen mutta samalla myös kannustava työntekoon.
– Tutkimusten mukaan nykyinenkään toimeentulotuki ei riitä kattamaan kohtuullista vähimmäiselintasoa. Oletettavasti leikattu tuki riittää näin ollen vielä huonommin, oli kyse sitten kantaväestöstä tai turvapaikan saaneesta.
Tervola viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointiraporttiin perusturvan riittävyydestä. Tervolan mielestä leikkaamisten sijaan olisi hyvä panostaa kotouttamiseen ja esimerkiksi kielikurssien jonojen karsimiseen.
– Tärkeää olisi, että turvapaikan saaneet oppisivat kielen nopeasti ja saisivat sitä kautta paremmat edellytykset työllistymiselle.
Ruokaa ei jaeta pakolaisille
Sosiaalisessa mediassa levitettiin pari päivää sitten kuvaa leipäpaketista ja tonnikalapurkista. Alla oli teksti, jossa ruokaa hakenut henkilö kertoi saaneensa ainoastaan nämä ruoka-aineet Turun Pelastusarmeijan leipäjonosta.
Tekstissä kirjoitettiin myös, kuinka ruokaa lähetetään pakolaisille majoituskeskukseen, ja että sen takia ruoka oli loppumassa. Kuvan jakanut henkilö väitti, että hän oli kuullut asiasta palvelukeskuksen ruoan jakajalta. Turun palvelukeskuksen johtaja Johanna Menander kumoaa huhut.
– Leipäjonot perustuvat vapaaehtoistyöhön. Ihmiset tekevät täällä töitä ilmaiseksi, ja siksi tuntuu jotenkin hämmentävältä, että auttamassa olevien ihmisten työstä levitetään perättömiä huhuja. Moni on pahoittanut mielensä.
”Turvapaikanhakijoilla ei ole
edes tarvetta tulla ruokajonoon”
Pelastusarmeijalla ei ole mitään tekemistä pakolaisten vastaanottokeskuksien kanssa.
– Muistan kyllä, kun tämä nainen kävi, ja muistan myös sen, että hänelle annettiin leipää ja tonnikalaa. Mutta ruoan vähäinen määrä ei johtunut siitä, että ruokaa lähetettäisiin pakolaisille, Menander painottaa.
Menader toteaa, että Pelastusarmeija ei edes voisi auttaa pakolaisia, vaikka haluaisi. Sen takia turvapaikanhakijoita ei ole koskaan näkynyt ruokajonoissakaan. Tähän on yksinkertainen syy: ilman Kela-korttia ruokaa ei anneta.
– Eikä heillä ole edes tarvetta tulla ruokajonoon. Heille jaetaan ruokaa vastaanottopaikoissa.
Menander muistuttaa, että ruokajonojen jako perustuu joka tapauksessa tasa-arvoisuuteen.
– Ei ole väliä, onko muslimi vai valkoihoinen. Kaikkia hädässä olevia autetaan mahdollisuuksien mukaan.
Ruoan määrä vaihtelee
Leipäjonossa jaettava ruoka tulee lahjoituksina muun muassa kaupoista. Sen takia ruokamäärä vaihtelee. Joskus sitä on enemmän ja joskus vähemmän.
– Tämä kyseinen henkilö tuli vähän ennen jakelun loppumista, ja siksi ruokaa ei ollut kovin paljon jäljellä, Menander toteaa ja lisää:
– Lahjoituksia otetaan mielellään vastaan enemmänkin, että ruokaa riittäisi kaikille yhtä paljon.
Pelastusarmeijan leipäjono toimii Turussa viitenä päivänä viikossa, aamukymmenestä yhteen. Jaossa on muun muassa perunaa, lihaa, vihanneksia, leipää ja maitotuotteita. Ruoka jaetaan perhekoon mukaisesti.
– Viisihenkinen perhe saa enemmän kuin yksihenkinen talous. Maito annetaan ensisijaisesti lapsiperheille.
VERA MIETTINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen: Laittomasti maassa olevien hätämajoitukseen myönnetyt rahat olisivat kuuluneet Hurstin ruoka-avulle – ”Nälkä ei odota”

Ruoka-avun tarve rajussa kasvussa
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää











