

LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoita ei näy leipäjonoissa
Netissä liikkuu huhuja, joiden mukaan vähävaraisille tarkoitetuista leipäjonoista on jaettu ruokaa myös turvapaikanhakijoille.
Hallitus selvittää parhaillaan, voiko oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat siirtää asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kotouttamisjärjestelmään. Kelan tutkija Jussi Tervola arvioi, että leikkauksien myötä turvapaikan saaneet saattaisivat joutua leipäjonoihin.
– Ymmärrän kyllä kovat säästöpaineet, mutta leikkaaminen olisi tasa-arvon kannalta ongelmallinen ratkaisu.
Tervolan mielestä oikeaa tasoa mitattaessa on otettava huomioon kaksi vastakkaista tekijää: sen pitäisi olla riittävä elämiseen mutta samalla myös kannustava työntekoon.
– Tutkimusten mukaan nykyinenkään toimeentulotuki ei riitä kattamaan kohtuullista vähimmäiselintasoa. Oletettavasti leikattu tuki riittää näin ollen vielä huonommin, oli kyse sitten kantaväestöstä tai turvapaikan saaneesta.
Tervola viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointiraporttiin perusturvan riittävyydestä. Tervolan mielestä leikkaamisten sijaan olisi hyvä panostaa kotouttamiseen ja esimerkiksi kielikurssien jonojen karsimiseen.
– Tärkeää olisi, että turvapaikan saaneet oppisivat kielen nopeasti ja saisivat sitä kautta paremmat edellytykset työllistymiselle.
Ruokaa ei jaeta pakolaisille
Sosiaalisessa mediassa levitettiin pari päivää sitten kuvaa leipäpaketista ja tonnikalapurkista. Alla oli teksti, jossa ruokaa hakenut henkilö kertoi saaneensa ainoastaan nämä ruoka-aineet Turun Pelastusarmeijan leipäjonosta.
Tekstissä kirjoitettiin myös, kuinka ruokaa lähetetään pakolaisille majoituskeskukseen, ja että sen takia ruoka oli loppumassa. Kuvan jakanut henkilö väitti, että hän oli kuullut asiasta palvelukeskuksen ruoan jakajalta. Turun palvelukeskuksen johtaja Johanna Menander kumoaa huhut.
– Leipäjonot perustuvat vapaaehtoistyöhön. Ihmiset tekevät täällä töitä ilmaiseksi, ja siksi tuntuu jotenkin hämmentävältä, että auttamassa olevien ihmisten työstä levitetään perättömiä huhuja. Moni on pahoittanut mielensä.
”Turvapaikanhakijoilla ei ole
edes tarvetta tulla ruokajonoon”
Pelastusarmeijalla ei ole mitään tekemistä pakolaisten vastaanottokeskuksien kanssa.
– Muistan kyllä, kun tämä nainen kävi, ja muistan myös sen, että hänelle annettiin leipää ja tonnikalaa. Mutta ruoan vähäinen määrä ei johtunut siitä, että ruokaa lähetettäisiin pakolaisille, Menander painottaa.
Menader toteaa, että Pelastusarmeija ei edes voisi auttaa pakolaisia, vaikka haluaisi. Sen takia turvapaikanhakijoita ei ole koskaan näkynyt ruokajonoissakaan. Tähän on yksinkertainen syy: ilman Kela-korttia ruokaa ei anneta.
– Eikä heillä ole edes tarvetta tulla ruokajonoon. Heille jaetaan ruokaa vastaanottopaikoissa.
Menander muistuttaa, että ruokajonojen jako perustuu joka tapauksessa tasa-arvoisuuteen.
– Ei ole väliä, onko muslimi vai valkoihoinen. Kaikkia hädässä olevia autetaan mahdollisuuksien mukaan.
Ruoan määrä vaihtelee
Leipäjonossa jaettava ruoka tulee lahjoituksina muun muassa kaupoista. Sen takia ruokamäärä vaihtelee. Joskus sitä on enemmän ja joskus vähemmän.
– Tämä kyseinen henkilö tuli vähän ennen jakelun loppumista, ja siksi ruokaa ei ollut kovin paljon jäljellä, Menander toteaa ja lisää:
– Lahjoituksia otetaan mielellään vastaan enemmänkin, että ruokaa riittäisi kaikille yhtä paljon.
Pelastusarmeijan leipäjono toimii Turussa viitenä päivänä viikossa, aamukymmenestä yhteen. Jaossa on muun muassa perunaa, lihaa, vihanneksia, leipää ja maitotuotteita. Ruoka jaetaan perhekoon mukaisesti.
– Viisihenkinen perhe saa enemmän kuin yksihenkinen talous. Maito annetaan ensisijaisesti lapsiperheille.
VERA MIETTINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen: Laittomasti maassa olevien hätämajoitukseen myönnetyt rahat olisivat kuuluneet Hurstin ruoka-avulle – ”Nälkä ei odota”

Ruoka-avun tarve rajussa kasvussa
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta
Euroopan keskuspankki vie digieuroa kohti käyttöönottoa ilman kansalaisten mandaattia. Kriitikot – mukaan lukien neljätoista Euroopan suurpankkia – varoittavat seurantainfrastruktuurista, jota mikään laki ei pysty pysyvästi rajaamaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














