Tynkkyseltä kirjallinen kysymys turvealan kriisistä: ”Missä viipyvät hallituksen lupaamat turvealan tukieurot?”

Hallitus päätti keväällä turvealalle kohdistettavista tuista, jotka loiventaisivat alan kokemaa romahdusta, jota hallitus on itse ollut kiihdyttämässä. Tukipaketin toimeenpano on kuitenkin takunnut. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy tukipaketin viivästymisen syistä ja toimeenpanon aikataulusta.

– Suomalaisista elinkeinoista turveala on ollut se, joka kaikkein dramaattisimmin on joutunut kokemaan epäloogisen ja kapeakatseisen ilmastopolitiikan karut seuraukset. Alan elinmahdollisuudet on romutettu, ja hallittu siirtymä on jäänyt ainoastaan hallituksen puheiden tasolle, Sebastian Tynkkynen toteaa.

– Alalla toimivien yritysten tulevaisuudennäkymät eivät ole pelkästään synkentyneet, vaan ne ovat pitkälti hävinneet. Samalla on häviämässä yhteensä tuhansia työpaikkoja, joita turveala on luonut.

Tarvitaan pikaisia toimia

Turvealan toimijoille kohdistettavia tukia oltiin vielä keväällä hallituksen mukaan ottamassa käyttöön kiireellisesti. Alalta kantautuva viesti kertoo kuitenkin toista. Ensimmäistäkään tukieuroa ei vieläkään ole saatu yrityksille, jonka lisäksi tuen saamisen kriteeritkin ovat yhä hämärän peitossa.

– Tarvittaisiin pikaisia toimia, jotka vastaisivat käsillä olevaan kriisiin. Ensinnäkin tarvitaan selvyys, millä edellytyksillä tukea voi saada, ja tämän jälkeen tukieurot pitää saada liikkeelle niille yrittäjille ja työntekijöille, joilta on viety elinkeino alta. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus on tukipaketista tehdyn poliittisen päätöksen jälkeen täysin unohtanut alan yritysten ja työpaikkojen akuutin ahdingon, Tynkkynen huomauttaa.

Turvealan ahdinko heijastuu myös maatalouden ennalta vaikeaan tilanteeseen. Energiaturpeen ohella turvemailta on nostettu kasvu- ja kuiviketurvetta, jotka ovat tärkeitä suomalaisen ruuantuotannon kannalta. Kirjallisessa kysymyksessään Tynkkynen varoittaa, että jatkossa voidaankin joutua turvautumaan tuontitavaraan tai pahimmillaan jokin ruuantuotannon osa voi jäädä kokonaan Suomesta pois.