Työllistymistä kuplamuovia poksuttelemalla – Purra: Hyötyä ainoastaan voittoa tekevälle firmalle

Eduskunnan budjettia käsittelevässä yleiskeskustelussa puhuttiin paljon työllisyydestä, sen parantamisesta ja hallituksen työllistämistoimista. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra totesi kaikkien olevan varmasti samaa mieltä siitä, että Suomen työllisyyden on vahvistuttava. Pelkkään lukemaan keskittyminen ei hänen mukaansa kuitenkaan ole riittävää eikä järkevää.

Hallitus on kertonut tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin sekä sitovansa menolisäyksiään työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja peruutetaan.

– Lienee selvää, että tällaisen epäonnistumisen myöntämiseen ei hallitus hevillä suostu. Hallituksella on vahva intressi takertua nimenomaan tuohon yksinkertaiseen lukemaan, sen sijaan, että se tarkastelisi oleellisempia työllisyyden osia, tuottavan työn määrää, bruttotulojen kehittymistä ja sitä, että palkalla tulee toimeen, Riikka Purra sanoo.

Riskinä työllisyysasteen keinotekoinen nostaminen

Purran mukaan on erittäin merkittävää, millaisissa töissä ihmiset käyvät, kuinka usein, keitä ihmiset ovat ja tulevatko he palkallaan toimeen. Purra huomautti, että kun hallitus lisää palkkatukea ja tukityöllistämistä veronmaksajan rahalla ja saa riittävän määrän työmarkkinoiden ulkopuolella olevia joka kuukausi edes muutamaksi tunniksi töihin, se saa työllisyysasteen nousemaan riittävän korkealle.

Purran mukaan tämä on sosiaalipolitiikkaa, ei kestävä työllisyystoimi, eikä sitä pitäisi sekoittaa julkisen talouden tasapainottamiseksi vaadittaviin toimiin.

– Julkinen talous ei tällaisesta työllisyydestä hyödy vaan kärsii.

Kaikki työttömät maahanmuuttajat kuuluvat kuntakokeilujen kohderyhmään

Hallituksen alueellisten työllistämiskokeilujen kohderyhmään kuuluvat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan, sekä alle 30-vuotiaat työnhakijat. Lisäksi ryhmään kuuluvat kaikki työttömät tai työvoimapalveluissa olevat maahanmuuttajat.

– Siis kaikki. Tiedämme tilastojen perusteella, että erityisesti tietyissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyys on hyvin alhaista ja työttömyys korkeaa. On selvää, että näitä ryhmiä tukityöllistämällä tai kouluttamalla työllisyysaste nousee.

– Ylipäätänsä sellaisen väestön määrän lisääminen, joka ei tule itsenäisesti työllistymään, ei ole järkevää.

Työllistämistoimissa ja palkkatuetussa työssä on Purran mukaan myös inhimillinen puolensa.

– Mikäli ihminen saa mielekkyyttä ja toimivan yhteisön elämäänsä, hyvä. Valitettavasti liian usein kuulee aivan päinvastaista: kursseja ja työllistämistoimia, jotka ovat pakkopullaa, joista ei ole mitään hyötyä, jotka ovat naurettavia, alentavia, byrokraattisia, jopa kiusantekoa.

Työllistämiskursseista kuulee uskomattomia asioita

Purra kertoo saaneensa kuulla paljon kansalaisten kokemuksia erilaisista työllistämistoimista ja kursseista, ympäri Suomen.

– Erityisesti yksityisten toimijoiden järjestämästä toiminnasta kuulee joskus melko uskomattomiakin asioita. Vai mitä sanotte siitä, että ihmisen pitää kirjoittaa vaitiolovelvollisuus, jotta hän ei kertoisi kenellekään, miten huono kurssi on ollut, Purra päivittelee.

– Entä siitä, että ihan hyvältä kuulostavalla kurssilla ei ollutkaan ohjaajia, mutta pöydällä oli kuplamuovia, jota kuulemma saisi paukutella, siinä päivän kulumista odotellessa! Tällaisessa niin sanotussa työllistämisessä tai kurssituksessa ei ole mitään järkeä kenellekään muulle kuin mahdollisesti sille firmalle, joka näistä nettoaa. Ongelmat ovat vastaavia kuin kotouttamisessa.

Kuntakokeilut vaativat selvitystyötä ja tutkimusta

Purra toivoo, että hallitus ymmärtää, että työllisyysastetta kannattaa ensisijaisesti nostaa huolehtimalla siitä, että yrityksillä on mahdollisuuksia kasvaa ja tuottaa, investoida ja palkata. Näin synnytetään tuottavaa työtä, josta saatavalla palkalla ihminen tulee toimeen ja maksaa veroja.

– Kun kyse on verorahoin toteutettavista työllistämistoimista, vähin, mitä meidän pitää vaatia, on että hallitus tutkii kuntakokeilujen ja palkkatuen kustannushyötyvaikutukset, selvät konkreettiset seuraukset sekä vertaa näitä ryhmiin, jotka eivät ole osallistuneet toimiin. Lisäksi pitää määrittää toimien mahdolliset syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset, myös euromääräisesti eikä vain kyselytutkimuksin.