Marja Sannikan keskusteluohjelmassa nähtiin perjantai-iltana hämmästyttävä jakso, jossa avaruustähtitieteilijä Esko Valtaojan ja Yle-radiotoimittaja, yhdenvertaisuuskouluttaja Renaz Ebrahimin keskustelu cancel-kulttuurista ja rasismista saavutti eeppiset mittasuhteet. Veri kuohahti, ja keskustelu lähti totaalisesti lapasista. Yhteistä näkemystä paremman maailman rakentamisesta ei todellakaan löytynyt. Kiivaan keskustelun lopuksi sekä keskustelijat että juontaja vaikuttivat varsin hämmentyneiltä. Somekommenteista päätellen myös kuulijoille jäi hämmentynyt olo.

Ylen Marja Sannikan ohjelman teemana oli “voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa”. Tarkoitus oli keskustella siitä, voivatko väärät keinot hyvien asioiden ajamiseksi jopa lisätä vastakkainasettelua ja vihaa. Loppujen lopuksi ohjelmassa nähtiin malliesimerkki juuri tästä, kun pakolaisena Suomeen muuttanut Iranin kurdi Renaz Ebrahimi ryhtyi läksyttämään “etuoikeutetun valkoisen patriarkaatin” edustajaksi kokemaansa Esko Valtaojaa.

Tamperelaisen PS-valtuutetun Joakim Vigeliuksen Twitter-päivityksessä on näkyvissä debatin kiihkein osa:

Koko lähetys on nähtävissä Yle Areenassa >


Marja Sannikka listasi ohjelman alussa viisi asiaa, jotka hänen mielestään ovat vääriä keinoja ajaa hyviä asioita. Lähes kaikista näistä nähtiin käytännön esimerkkejä keskustelun kuluessa.

1. Cancel-kulttuuri, jossa ihminen tuomitaan kokonaan epäkelvoksi, jos hän sanoo jotain vähänkään epäilyttävää.
2. Ihmisten lokerointi ryhmiin ihonvärin tai etnisyyden perusteella.
3. Me vs. ne -ajattelu.
4. Keskustelun estäminen.
5. Kulttuureista oppimisen eli ns. “kulttuurisen omimisen” kieltäminen.

Tietokirjailija: “Woke-uskontoa pitää vastustaa”

Ohjelman ensimmäisellä jaksolla Sannikka ja tietokirjailija Osmo Tammisalo keskustelivat woke-kulttuurista, vähemmistöihin kohdistuvasta huumorista ja “kulttuurisesta omimisesta”. Tammisalo kutsui valaistunutta woke-ajattelua uskonnoksi muiden joukossa.

– Meidän pitää vastustaa totalitarismia ja ajatuskontrollia sen kaikissa muodoissa, Tammisalo kiteytti. Tuli se sitten kristinuskosta, islamista tai woke-uskonnosta.

Maustetyttöjen canceloija vastaan emeritusprofessori

Ohjelman toisella jaksolla keskustelemassa olivat avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja Yle-radiotoimittaja ja yhdenvertaisuuskouluttaja Renaz Ebrahimi. Ebrahimi tunnetaan muun muassa siitä, että ollessaan “Emma-raadin historian ensimmäinen ruskea ihminen” hän esti Maustetytöt-yhtyeen pääsyn Emma-palkintoehdokkaaksi, koska yhdessä yhtyeen kappaleessa oli käytetty hänen mielestään väärää sanaa.

Viisivuotiaana Suomeen muuttanut Ebrahimi kertoi pitävänsä hyvänä sitä, että vähemmistöillä on vihdoinkin mahdollisuus puhua ja ottaa tilaa mediassa. Ja tilaa hän todellakin otti.

Valtaoja vertasi nykyistä poliittisen korrektiuden aikakautta 70-luvun taistolaisuuteen, jolloin tärkeintä oli puhdasoppisuus eikä se, että tehtäisiin oikeasti jotakin. Valtaojan mukaan “kyttäämismentaliteetti” kääntyy itseään vastaan.

– Kuvitteleeko joku, että me suomalaiset alkaisimme suhtautua suopeammin afrikkalaisiin ja antamaan enemmän kehitysapua tämän totaalisen naurettavan Afrikan tähti -kohun jälkeen? Valtaoja kysyi.

– Yksittäisten sanojen kyttäämisen sijasta pitäisi keskittyä siihen, mitä ihmiset oikeasti tarkoittavat, Valtaoja sanoi.

“N-sana” johti välittömään triggeröitymiseen

Valtaoja otti esimerkiksi “pahamaineisen n-sanan”.

– On aivan eri asia, jos kansanedustaja puhuu “hyppivistä neekeriukoista” kuin jos Peppi Pitkätossun isä on neekerikuningas. Pitäisi katsoa, mitä sanalla tarkoitetaan eikä pelkästään sitä sanaa itseään.

Valtaojan vetoomus kaikui kuitenkin kuuroille korville, sillä Renaz Ebrahimi oli jo havainnut kiellettyjä sanoja ja päättänyt uhriutua.

– Tämä on ensinnäkin ihan superjärkyttävää, että mä olen tällaisessa tilassa, missä valkoinen ihminen ruskean ihmisen vieressä kaksi kertaa käyttää n-sanaa ihan tahallaan, Renaz Ebrahimi sanoi voimakkaan kiihtyneenä.

– Tämä on todella epämukava, todella epäsensitiivinen, todella turvaton tila tällä hetkellä. Että on tosi ikävää, että minä olen tässä tilassa ja joudun tähän keskusteluun tällä tavalla.

Ebrahimi oli selvästikin unohtanut aiemman lausuntonsa, jonka mukaan “meillä pitää olla kaikilla vähän epämukavaa, jotta me päästään oikeasti siihen tasa-arvoiseen maailmaan”.

Emeritusprofessori syytetyn penkillä

Esko Valtaoja katsoi Ebrahimia hyvin hämmentyneenä tämän jatkaessa läksytystä. Valtaoja ei ollut selvästikään valmistautunut tällaiseen keskusteluun.

– Tämä on just se ongelma, että vähätellään ihmisiä, joita satutetaan ja joita sorretaan. Ja sen takia me ei päästä näissä keskusteluissa koskaan eteenpäin, koska sulla on epämukava olla ja sä et halua ottaa vastuuta, Renaz Ebrahimi sanoi Esko Valtaojaa osoittaen.

– Sä et halua muokata sun tapoja tehdä asioita, koska etuoikeutettuna ihmisenä sä olet saanut todennäköisesti koko elämäsi vain tehdä asioita ilman, että sä joudut vastuuseen niistä.

– Toisin kuin minä esimerkiksi olen pienestä pitäen oppinut elämään maailmassa, jossa mä joudun jatkuvasti miettimään, mitä mä saan tehdä, mitä mä saan sanoa, mitä sanoja mä voin käyttää, mitä sanoja musta käytetään.

– Jos mä loukkaan sua, jos mä esimerkiksi löisin sua nyt, ja sä sanot “mua sattuu”, niin enhän mä voi sanoa sinulle, että ei tuo voi sattua, Ebrahimi sanoo Valtaojaa kohti huitoen.

Nenäpäivä ylläpitää kärsimyskuvastoa?

Valtaoja yritti välillä puolustautua.

– Mä olen pienen ikäni koettanut tehdä juuri sitä parempaa maailmaa, mitä sinäkin olet tavoittelemassa, Valtaoja sanoi.

Valtaoja yritti viedä keskustelua takaisin aiempaan argumenttiinsa, että tärkeintä eivät ole yksittäiset sanat vaan se, miten niitä käytetään. Ja että paljon sanoja tärkeämpiä ovat positiiviset teot paremman maailman puolesta.

Ebrahimille tämä ei kuitenkaan kelvannut, vaan hän alkoi kritisoida sitä, miten intersektionaalisia feministejä ja antirasisteja syytetään cancel-kulttuurista.

– Missä on ne teidän teot, Ebrahimi tivasi Valtaojalta.

– No minä ajoin viime perjantaina Tampereelle ja olin siellä koko päivän Nenäpäivässä, yritti Valtaoja kertoa.

– Joka on myös ongelmallinen, huudahti Ebrahimi väliin. Nenäpäivä on kärsimyskuvastoa ylläpitävä.

– Mitä minun sitten pitäisi tehdä, puuskahti Valtaoja tuskastuneena ja kertoi erilaisista kampanjoista, joihin on elämänsä aikana osallistunut.

– Jos nämäkin teot paremman maailman puolesta ovat jotain rasistista juttua, niin en minä osaa enää muuta kuin levitellä käsiäni, avaruustähtitieteen emeritusprofessori totesi.

Ebrahimi: “Värisokeus on väärin – ihonväri pitää tiedostaa”

Keskustelu jatkui samalla linjalla: Ebrahimi syyllisti Valtaojaa ja Valtaoja yritti puolustautua syytöksiltä. Juontaja Marja Sannikka kysyi seuraavaksi ihmisten lokeroimisesta ihonvärin mukaan. Valtaoja vastusti ihonvärin ja etnisyyden perusteella tehtävää ihmisten luokittelua.

– Erittäin eri mieltä, Ebrahimi totesi. Mä koen, että me elämme sellaista aikaa, että meidän pitää tiedostaa nämä asiat.

– Se että mä korostan mun ruskeutta ja sanon teitä valkoisiksi ihmisiksi on realismia.

– Monet valkoiset käyttää sitä, että “mä olen värisokea”, mutta sehän ei ole mikään positiivinen asia tämän hetkisessä maailmassa.

Myös juontaja sai kuulla etuoikeuksistaan valkoisena naisena

Seuraavaksi Renaz Ebrahimi piti juontaja Marja Sannikalle topakan luennon siitä, miten hänen statuksensa ja ihmisoikeutensa ja arvonsa “ruskeana naisena” ovat eri tasolla kuin Sannikan.

– Sulla on erilaista valtaa ja etuoikeutta kuin mulla, Ebrahimi sanoi.

– Mun on pakko sanoa, että mä en ymmärrä tästä enää sanaakaan. Anteeksi nyt vain, Valtaoja sanoi.

– Sinä oletat tietäväsi, mitä Marja ja minä ajattelemme sinusta, mutta eihän se voi pitää paikkaansa.

– Minä en oikein usko, että uhriutuminen ja herneen nenään vetäminen on paras tapa reagoida missään tilanteessa, Valtaoja kiteytti keskustelun loppusaldon.

PS:n riveistä kommentoidaan episodia

Kansanedustaja Leena Meri (ps.): “Toinen keskustelee asiallisesti ja analyyttisesti siitä että pitäisi katsoa motiiveja puheen takana eikä takertua vain yksittäiseen sanaan. Toinen räyhää ja kokee olonsa turvattomaksi studiossa. Malliesimerkki mitä on woke-ilmiö.

Kansanedustaja Lulu Ranne (ps.) vastaa Leena Merelle:Tärkeä ohjelma tehdessään ihmisille näkyväksi, mistä woke-ilmiössä ja sen hurmoksellisessa oikeaoppisuuden vaatimuksessa todella on kyse.”

PS-Nuorison Miko Bergbom: “Olen erittäin onnellinen siitä, että woke-kulttuurin edustajat päästetään ääneen telkkarissa. Tämän avulla myös muu Suomi huomaa, kuinka pimeää ja aggressiivista ilmapiiriä tuo rotuerotteluun erikoistuva jengi edustaa.”


SUOMEN UUTISET