Berliinin senaatti tilasi Institut für Demoskopie Allensbach -tutkimuslaitokselta tutkimuksen berliiniläisten koulujen väkivallasta. Siihen osallistui yli 14 000 oppilasta kuudennelta, yhdeksänneltä ja kahdenneltatoista luokalta sekä yli 2 500 opettajaa ja muuta koulujen pedagogiseen henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää.
Yli puolet opettajista ja muusta henkilökunnasta arvioi väkivallan ja konfliktit omassa koulussaan suureksi tai erittäin suureksi ongelmaksi. Lähes kaksi kolmasosaa kertoi väkivallan lisääntyneen koronapandemian jälkeen. Uskonnolla oli rooli seitsemässä tapauksessa väkivaltatapauksista.
Väkivalta syö koulujen voimavaroja
Erityisen selvästi tutkimus paljastaa uskontopohjaisten ja sosiaaliseen taustaan liittyvien konfliktien lisääntymisen. Vain neljässä prosentissa Berliinin kouluista väkivalta ei ole mikään ongelma. Antisemitismiä pitää ongelmana joka kolmas ja islamismia joka kolmas opettaja.
Väkivaltaisimpien koulujen opetushenkilökunnasta 79 prosenttia arvioi konfliktien syövän niin paljon voimavaroja, että muu koulutyö häiriintyy massiivisesti. Voimia ei riitä myöskään väkivallan torjumiseen ennaltaehkäisevästi.
– Tulokset ovat selkeä varoitussignaali. Jos lähes kaksi kolmasosaa opetushenkilökunnasta raportoi väkivallasta ja 80 prosenttia heistä kertoo, että konfliktit eskaloituvat nopeammin kuin vielä muutama vuosi sitten, niin emme voi hyväksyä tällaista osaksi normaalia koulupäivää, sanoo Berliinin opetuksesta vastaava senaattori Katharina Günther-Wünsch (CDU).
Kuudesluokkalaisista neljä viidestä ja yhdeksäsluokkalaisista yhdeksän kymmenestä on joutunut tekemisiin viime lukuvuonna koulussa väkivallan kanssa.
Yhdeksäsluokkalaisista 63 prosenttia kertoo tulleensa solvatuksi ja kiusatuksi suoraan tai digitaalisesti. Joka neljättä on tönitty, hakattu nyrkeillä ja potkittu. Joka viides on joutunut seksististen kommenttien kohteeksi. Viittä prosenttia on painostettu veitsellä tai kaasulla uhkaamalla.
Koulutoverit jakavat käyttäytymisohjeita
Kuudessatoista prosentissa väkivaltatapauksista laukaisevana tekijänä on ollut kansallinen tausta ja kuudessa prosentissa uskonto, ihonväri tai seksuaalinen suuntautuminen. Usein syynä on ollut ulkonäkö ja vaatetus. Juutalaisista koululaisista joka kolmatta on uhattu ja kohdistettu väkivaltaa uskontonsa johdosta.
– Koska vähäistenkin konfliktien eskaloituminen räjähdysherkkään tilaan on nähtävissä jo peruskouluikäisissä, niin kyse ei enää yksittäisten koulujen vaan koko yhteiskunnan ongelmasta, opetussenaattori Günther-Wünsch sanoo.
Joka toinen berliiniläinen 9- ja 12-luokkalainen kertoo paineista, joita syntyy tilanteissa, joissa koulukaverit joko yksittäin tai ryhminä vaativat heitä käyttäytymään tietyllä tavalla. Usein kysymys on myös poliittisesta asenteesta. Lähes joka kolmas sanoo, että tiettyjä näkemyksiä ei hyväksytä.
Paineita syntyy myös joidenkin yksittäisten oppilaiden ja ryhmien luokkatovereilleen esittämistä vaatimuksista, millä tavalla naisen ja miehen olisi käyttäydyttävä. Joka kymmenennen oppilaan mielestä koulut suorastaan painostavat pitämään kiinni tietyistä uskonnollisista säännöistä. Joka neljännen mukaan koulussa ei uskalla paljastaa omaa seksuaalista suuntautumistaan.
Uskonto koulusääntöjen edelle
Opettajista ja muusta pedagogisesta henkilökunnasta 28 prosenttia pitää suurena ongelmana, että monet yhdeksäsluokkalaisista haluavat asettaa uskonnolliset säännöt koulun sääntöjen edelle. Muslimioppilaista näin haluaa tehdä 41 prosenttia, kristillisistä oppilaista 33 prosenttia ja uskonnottomista 19 prosenttia.
Väkivalta kouluissa johtaa tutkimuksen mukaa yleisen turvallisuudentunteen heikkenemiseen. Yhdeksäsluokkalaisista joka kuudes tuntee olonsa koulussa turvattomaksi. Erityisen turvattomiksi olonsa kokevat muunsukupuoliset ja juutalaiset koululaiset.
– Selkeät säännöt, niiden johdonmukainen noudattaminen ja nollatoleranssi ovat tärkeimpiä tekijöitä väkivallan kitkemiseksi kouluista, painotetaan tutkimuksen johtopäätöksissä.
Tutkimuksessa ei sivuta suoraan ajankohtaista poliittista tilannetta, kuten Israelia ja Lähi-idän konfliktia, joilla on ollut suora heijastumansa koulumaailmassa muun muassa juutalaisiin oppilaisiin kohdistuneen antisemitismin muodossa. Tutkimuksessa ei puhuta suoraan myöskään shariasta vaan yleisesti uskonnollisten normien vaikutuksesta.
Berliinissä on noin 180 000 peruskoululaista. Heistä yli 40 prosentilla ei ole saksa äidinkieli. Neukölnnin ja Kreuzbergin kaupunginosissa on kouluja, joista yli 90 prosenttia oppilaista on muslimitaustaisista maahanmuuttajaperheistä.
