

Kuvakaappauksia Yle Kioskin vaalikoneesta. / YLE kuvakaappaus
Yle Kioskin johdatteleva vaalikone on läpimätä – vihreän aktiivin johdolla kyhättiin sakeinta puppua, mitä suomalaisten vaalikoneiden historiassa on koskaan nähty
Yle Kioski saa idean erityisesti nuorille suunnatusta vaalikoneesta. Se kokoaa tiimin, johon valitaan ilmastonmuutos-, ihmisoikeus-, vihapuhe- ja vähemmistöaktivisteja. Hankkeen johtoon nousee vihreissä vaikuttava poliittinen toimija Emmi Nuorgam. Hän on profiloitunut julkisuudessa sukupuoli- ja verkkovihakysymysten parissa.
Vaalikoneen rakentamistyö kestää jonkin aikaa. Vaalibotiksi nimetty sovellus julkaistaan. Lopputulos on häkellyttävä.
Yle Kioskin vaalikone ei esitä kysymyksiä tavanomaiseen tapaan. Sen sijaan vaalikone johdattelee ja tuputtaa poikkeuksellisen voimakkaasti valmista mielipidettä siitä, mikä on oikea vastaus.
Tällä tavalla:
ENSIMMÄINEN KYSYMYS: ILMASTONMUUTOS
Vaalikone valistaa: ”Ekaksi me puhutaan ilmastonmuutoksesta.”
”Tällä videolla näkyy ennuste maapallon lämpenemisestä.”
Katsojalle näytetään minuutin pituinen video, jonka lopussa 64 maapallon maata hehkuu tulipunaisella.
Vaalikone jatkaa: ”Jotkut on sitä mieltä, että on ihan sama, mitä mieltä me täällä Suomessa tehdään, kun meitä on niin vähän.”
”Mitä mieltä sä oot? ”
Nyt tulee varsinainen kysymys: ”Suomen pitäisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisikin suomalaisille kustannuksia. ”
Tämän johdattelun jälkeen pitäisi osata valita vaihtoehdoista oikea:
”Täysin samaa mieltä”,
”Vähän samaa mieltä”,
”Vähän eri mieltä”,
”Täysin eri mieltä” vai
”Ohita kysymys”?
TOINEN KYSYMYS: METSÄT
Jälleen johdatellaan, tällä kertaa hivenen hienovaraisemmin:
”Metsät on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjumista, koska ne poistaa ilmakehästä hiilidioksidia.”
”Suomessa hakkuut ovat nousseet jo ennätystasolle, 72 miljoonaan kuutiometriin, koska metsäteollisuuden tuotteet on kuumaa kamaa maailmalla.”
”Sen lisäksi metsäteollisuus on tärkeä työllistäjä.”
”Nykyisen valtiovallan tavoitteena on 80 miljoonan kuutiometrin hakkuut.”
Lopuksi kysymys: ”Metsiä hakataan liikaa?”
KOLMAS KYSYMYS: RUOKA
Kone jatkaa: ”Entäs ruoka?”
”Ruokavalio vaikuttaa yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeen todella paljon”
Kysymys: ”Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa erimerkiksi verotuksen avulla?”
Seuraavat kysymykset koskevat koulutusta ja oppivelvollisuutta. Ne ovat neutraalimpia.
KYSYMYS: TRANSLAKI
Sitten repeää.
Vaalikone tuputtaa katsojalle minuuttikaupalla erittäin vahvasti politisoitunutta argumentaatiota.
Video alkaa sanoilla: ”Translain uudistaminen. Nykyinen laki on erittäin vanhentunut”.
”Murrosikä on kaikille tosi haastavaa, mutta sitten kun sä oot trans, ja joudut käymään murrosiän läpi itsellesi väärässä sukupuolessa, se on tosi tosi rankkaa”
Useampi katsojalle tuntematon henkilö katsoo syvälle silmiin ja vakuuttelee katsojaa siitä, että alaikäisten on voitava aloittaa hormonihoidot, voitava vaihtaa nimensä sukupuolta omalla ilmoituksella.
Tämä siksi, jotta ”sä oot oikea, ja sulla on väliä.”
Video on sakean poliittinen, eikä ruudussa esiintyvien henkilöiden nimi tai tausta tule millään tavalla esiin.
Johdattelu jatkuu:
”Sukupuolet ja seksuaalisuus on tosi monelle hirveän henkilökohtainen aihe”.
”Ja kuten äsken kuultiin, niin kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt on pitäneet Suomen translakia tosi ongelmallisena. ”
”Translaki tulee todennäköisesti seuraavalla hallituskaudella eduskunnan käsiteltäväksi.”
Kaiken tämän johdattelun jälkeen saapuu lopulta kysymys: ”Sukupuolten korjaamisen tulee olla mahdollista myös alle 18-vuotiaalle.”
”Täysin samaa mieltä”,
”Vähän samaa mieltä”,
”Vähän eri mieltä”,
”Täysin eri mieltä” vai
”Ohita kysymys”?
Kokonaisuudesta jää hyvin hämmentynyt olo. Yle johdattelee ehdokasta itselleen etsivää materiaalilla, joka voisi aivan hyvin olla Trasek ry:n sivuilta kopioitua. Mutta puolueettomana esiintyvä Yle ei yksinkertaisesti voi ottaa edes journalisminsa lähtökohdaksi yhden intressipiirin näkemystä. Saati sitten rakentaa vaalikonetta tällaisen pohjalta.
KYSYMYS: KIUSAAMINEN JA VIHAPUHE
Seuraavaksi vaalikoneen pääsuunnittelijan Emmi Nuorgamin vahva aihe – netin vihapuhe. Vähemmän yllättäen kysymys on jälleen vahvasti ladattu:
”Entäs kiusaaminen ja vihapuhe?”
”Pitäisikö poliisilla olla nykyistä paremmat edellytykset puuttua netin vihapuheeseen?”
”Nyt vihapuhetta ei ole lain silmissä olemassakaan, eli siksi siihen on vaikea puuttua”.
Kysymys: ”Vihapuhe tulee määritellä ja asettaa rangaistavaksi rikoslaissa”?
Kysymyksen johdatteluosuus ei faktuaallisesti edes pidä paikkansa. Vihapuhe on nykyisellään kattotermi, jolla tarkoitetaan tiettyjä, rikoslaissa jo tälläkin hetkellä esiintyviä lainkohtia.
LISÄÄ KYSYMYKSIÄ: PERUSTULO, TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO, TURVALLISUUS
Perustuloa koskevassa johdattelussa on poikkeuksellisesti huomioitu argumentteja perustulon puolesta ja vastaan.
Tässä vaiheessa ei varmaankaan tule enää kenellekään yllätyksenä, että maahanmuuttoa tai turvallisuutta koskevissa kysymyksissä ei nähdä videoita väkivallanteoista, raiskatuista alaikäisistä tai mistään muustakaan sellaisesta.
Mitä pidemmälle vaalikone ehtii, sen ilmeisemmäksi käy kaava: jos aihe on tekijöille mieleinen, se saa myönteisen boostauksen. Jos ei ole, johdattelua ei nähdä.
Seuraavaksi pohditaan nuuskaa, energiajuomien mahdollista kieltämistä. Ja arvoja.
Kysymys: ”Ovatko perinteisinä pidetyt arvot hyvän elämän perusta?”
Kysymys: ”On ok, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät on paremmassa asemassa kuin toiset?”
Kysymys: ”Poliitikon velvollisuus on ajaa ennen kaikkea omien äänestäjiensä etua?”
Kysymys: ”On oikein nähdä vaivaa sen eteen, ettei vahingossakaan loukkaa toista?”
Mitään näistä kysymyksistä ei syystä tai toisesta ole suolattu.
Kun kaikkiin kysymyksiin on vastattu, vaalikone suosittelee ehdokkaita.
Yle kertoo, ”sulle sopivimmat puolueet” ja sen, kuka on ”sulle sopivin ehdokas”. Yleisradioyhtiön arvovallalla.
Yle kohdistaa vaalivaikuttamisen nuoriin
Ylen mukaan Kioskin vaalikone ”on suunnattu erityisesti ensi kertaa äänestäville.”
Koneen käyttämä kieli on sen mukaista.
Tarkoituksena on ”auttaa sua oikean eduskuntavaaliehdokkaan löytämisessä”, kone maanittelee.
Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret valitsevat ehdokkaansa vaalikoneiden perusteella. Puolet alle 25-vuotiaista kertoi tutkimuksessa vaalikoneiden vaikuttaneen ratkaisevasti 2015 eduskuntavaaliehdokkaan valintaan. Samantyyppisiä tuloksia saatiin 2017 presidentinvaaleissa.
Ongelma on johdattelu
Kuka tahansa kyselytutkimuksien parissa hetkenkään työskennellyt tietää, ettei kysymyksistä saa rakentaa johdattelevia. Ylen vaalikonetta suunniteltaessa tämän simppelin ohjeen olemassaoloa ei joko ole muistettu tai sitten siitä ei ole välitetty.
Vaalikonetta on rakennettu Sitran, Tampereen yliopiston ja Suomen Akatemian yhteishankkeena. Lopputulosta hehkuttaa Tampereen yliopiston ihmisoikeustutkimuksen dosentti Jukka Viljanen.
Vaalibotti toimii Yleisradion brandin alla.
On epäselvää, miten nämä instituutiot ovat voineet hyväksyä Yle Kioskin kyhäelmän. Ilmeisesti alkeellisimmatkin tieteelliseen etiikkaan ja journalismiin kuuluvat normit saavat väistyä, kun taistellaan ilmastonmuutoksen ja muiden vastaavien aiheiden puolesta.
On epäselvää sekin, miten Ylen johto on voinut hyväksyä tämän kyhäelmän.
Ylen rooli
Yleisradion sisällöntuotannon periaatteet koskevat kaikkea yhtiön tuottamaa sisältöä. Yhtiön on turvattava puolueettomuus, riippumattomuus ja luotettavuus. Yleä sääntelevän lain nojalla yhtiön tulee erityisesti ”tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia”.
On ilmeistä, että että Yle Kioskin vaalikone ei täytä Ylen toiminnalle asetettuja vaatimuksia. On niin ikään ilmeistä, että yhtiö on sallinut vaalikoneen rakentamisen, joka voimakkaasti ohjaa nuoria tiettyjä, voimakkaasti polarisoivia poliittisia mielipiteitä kohti. On epäselvää, toteuttaako Yle Kioskin vaalikone tällä tavoin toimiessaan lain vaatimusta kansanvallan tukemisesta.
Lopputulos on typerryttävä, ja Ylen rooli näin voimakkaaseen vaalivaikuttamiseen tarkoitetun sovelluksen tekijänä on häpeällinen.
Ongelma ei ole Emmi Nuorgamin syytä.
Vihreän puheenjohtajaehdokkaan Emma Karin kampanjassa toimimisen tai vihreiden kunnallisvaaliehdokkuuden hakemisen tai Anttilan sukupuolittuneiden lelujen moittimisen ei varmaankaan pitäisi viedä Nuorgamilta mahdollisuutta osallistua vaalikoneiden tekemiseen.
Mutta Ylen johdon ei pitäisi julkaista näin härskin räikeästi politisoitunutta lopputuotetta.
Helsingin Sanomien vaalikone oli yhtälailla mätä, mutta kritiikkiä kohdattuaan yhtiö muutti nopeasti hakukonealgoritmiaan. Ylen on välttämättä tehtävä sama johtopäätös, ja nopeasti.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle-pomot eivät halua keskustella nuorisolle rakentamansa vaalikoneen johdattelevasta ja punavihreää propagandaa tarjoavasta sisällöstä

Yliopistonlehtori moittii ankarasti Yle Kioskin nuorille suunnattua vaalikonetta: ”Räikeintä propagandaa, mitä olen Suomessa ennen vaaleja nähnyt”

Kun virheistä ei vain opita – HS uusii vihreitä roimasti suosivan höpögallupin

Puoluesihteeri Grönroos: ”Sitrasta on tullut täysin yksipuolisesti vallitsevaa totuutta toitottava jättimäinen poliittinen hillotolppa”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää