Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan mukaan Ylen henkilöstöä voidaan joutua vähentämään leikkausten johdosta. Samaan aikaan yhtiö kuitenkin lisää uutistuotantoaan somalin- ja arabiankielisillä uutisilla. / LEHTIKUVA
Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä
Yleisradio joutuu lähivuosina historialliselle laihdutuskuurille, selvisi eilen, kun Ylen tehtävää ja rahoitusta arvioinut parlamentaarinen työryhmä julkaisi mietintönsä. Sosiaalinen media on täynnä Yle-parranpärinää. Vaikka monet kansalaiset olisivat halunneet nähdä suurempiakin Yle-leikkauksia, moni on tyytyväinen siihen, että edes tällä kertaa Yleisradio on vedetty mukaan osallistumaan julkisen talouden säästötalkoisiin.
Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioinut parlamentaarinen työryhmä julkaisi eilen mietintönsä, jossa esitetään leikkauksia Ylen rahoitukseen ja muutoksia Yle-lakiin avoimuuden ja huoltovarmuuden osalta.
Keskeisimmät muutokset rahoitukseen ovat Ylen indeksikorotuksien leikkaaminen vuosilta 2025-2027 sekä Ylen maksaman arvonlisäveron korotus nykyisestä 10 % verokannasta 14 % verokantaan vuoden 2026 alusta alkaen. Lisäksi Yle-lakiin kirjattaisiin Ylelle velvollisuus edistää toimintansa ja taloudenpitonsa avoimuutta – asia, jota on vaadittu jo vuosikausia.
Hallitus perusti parlamentaarisen työryhmän jo lokakuussa 2023 hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmän tehtävänä oli arvioida Ylen rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita.
Arabiuutisille riittää rahaa
Eilen julkistetuilla muutoksilla Ylen rahoituksesta lähtee pois vuoteen 2028 mennessä jopa 200 miljoonaa euroa.
Rahoitusta koskevat muutokset ovat poikkeuksellisen suuria eikä vastaavaa ole aiemmin nähty, joten parlamentaarisen työryhmän eilinen tiedotustilaisuus on nostattanut runsaasti parranpärinää. Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kommentoi eilen iltapäivällä, että Ylessä on todennäköisesti edessä muutosneuvottelut rahoitukseen kohdistuvien leikkausten vuoksi. Ylä-Anttilan mukaan ”koko talo tullaan perkaamaan läpi”.
Yksityiskohtaisempia tietoja on Ylä-Anttilan mukaan luvassa myöhemmin syksyllä. Helsingin Sanomien haastattelussa Ylä-Anttila kuitenkin väläyttelee jo hiihdon MM-kilpailujen televisioinnista luopumista ensi kevään MM-hiihtojen jälkeen.
Sattumalta eilen Yle kuitenkin tiedotti aloittavansa syyskuun lopussa arabian- ja somalinkieliset uutiset perustellen päätöstään ”kotoutumisen ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisen edistämisellä”. Monet kansalaiset ovat tyrmistyneet Ylen ohjelmiston päivityksestä. Myös ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kuvaa Ylen lanseerausta ”pimeäksi”.
Journalistiliitolle ei tietenkään käy
Toimittajien etujärjestö Journalistiliitto reagoi tuoreeltaan Ylen rahoituksen muutoksiin, jotka liiton mukaan ”heikentävät suomalaista, luotettavaa tiedonvälitystä”.
Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan leikkaukset ovat niin isoja, että niitä ei voida toteuttaa ilman sisältövaikutuksia, mistä Ahon mukaan on seuraamassa ”menetyksiä suomalaiselle kulttuurille ja suomalaisten oikeudelle saada tietoa”.
Aholle kuitenkin huomautetaan, että Suomenlahden eteläpuolella kyetään tekemään valtiollista tiedonvälitystä huomattavasti kustannustehokkaammin, sillä Viron yleisradio ERR toimii vain noin 42 miljoonan euron budjetilla. Kyseisellä rahalla ERR pyörittää neljää tv-kanavaa, useita radiokanavia sekä uutisportaaleita verkossa. Virolaiskollegaansa verrattuna Yleisradio onkin varsinainen ahmatti, sillä tänä vuonna Ylen määräraha on noin 594 miljoonaa euroa.
Sopeutuksiin tarvittiin perussuomalaisia
Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kuvaa parlamentaarisen Yle-työryhmän ehdotusta kompromissiratkaisuksi, joskin Holmberg kiittelee, että Yleisradio on tällä kertaa saatu mukaan osallistumaan edes tältä osin julkisen talouden säästötalkoisiin.
Medialiitto korostaa, että jatkossa Yleisradioyhtiön tulee keskittyä julkisen palvelun ydintehtävään viemättä verovaroin elintilaa yksityisiltä medioilta.
Monet kansalaiset vaativat vieläkin suurempia leikkauksia Yleisradioon. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä korostaa, että lopputuloksena syntyi sentään merkittäviä sopeutuksia, joita tuskin olisi saatu ilman perussuomalaisia.
– Toimintaan tulee merkittäviä sopeutuksia sekä avoimuuden lisäyksiä. 200 miljoonaa jää saamatta, ja lait muuttuvat. Perussuomalaiset tekivät sen mitä 20 %:n vähemmistö voi. Tukea rakenteellisille muutoksille ja isoille leikkauksille ei muilta tullut, Mäkelä kirjoittaa ja huomauttaa, että perussuomalaisten lisäksi vain Liike Nyt oli valmis suurempiin leikkauksiin.
Parlamentaarinen Yle-yksimielisyys on aikansa elänyt
Perussuomalaisia parlamentaarisessa työryhmässä edustanut Joakim Vigelius tiivistää lopputuloksen sosiaalisen median kanavillaan: Muutokset ovat hyviä ja oikeansuuntaisia. Niitä olisi vain tarvittu selvästi isompina, etenkin säästöjä.
Parlamentaarisen työryhmän työ jatkui yhteensä lähes vuoden. Vigelius kuvaa tehtävää haasteelliseksi.
– Ylellä on lakisääteiset indeksikorotukset, jotka on vielä erityissuojeltu puolueiden päähänpinttymällä siitä, että muutoksia voi viedä läpi vain parlamentaarisen valmistelun ja yksimielisyyden kautta. Niidenkin peruminen on useimmille liikaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila harmittelee sitä, että parlamentaarisen yksimielisyyden vaatimuksen vuoksi Ylen rahoituksesta päättäminen on jo käytännössä vaikeampaa kuin perustuslain muuttaminen. Rostila linjaakin, että tulevaisuudessa yksimielisyyden vaatimuksesta on luovuttava.
Vigelius on samoilla linjoilla.
– Kansalla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa Ylen rahoitukseen ja muihin muutoksiin yksimielisyyden sijaan tavanomaisen enemmistön voimin. Niin eduskunta toimii suurimmassa osassa päätöksiään, Vigelius kirjoittaa.
Yle-puolueen kansanedustaja ei tykännyt
Parlamentaarista yhteistyöstä on valittanut kenties kovaäänisimmin kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen, joka nimeää vasemmistoliiton Yle-puolueeksi ja kiukuttelee, että perussuomalaisten toiminta on tehnyt prosessista ”parlamentarismin irvikuvan”.
Perussuomalaisten toiminta on tehnyt prosessista parlamentarismin irvikuvan. Viimeksi tänään perussuomalaisten edustaja uhkaili Yleä sen sisällöistä. 4/7
— Aino-Kaisa Pekonen (@akpekonen) September 12, 2024
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jukka Holmberg somalinkieliset uutiset arabiankieliset uutiset Hanne Aho säästötalkoot Ylen leikkaukset Ylen rahoitus Onni Rostila Joakim Vigelius Yleisradio vihervasemmisto Journalistiliitto Merja Ylä-Anttila Aino-Kaisa Pekonen Jani Mäkelä Simo Grönroos
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta
Ylen budjettia on leikattava – ”Huonosti valvottu ja löysästi jaettu julkinen raha on minkä tahansa organisaation kirous”
PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta
Yleisradio tiedotti hiljattain aloittavansa arabian- ja somalinkieliset uutiset perustellen päätöstään kotoutumisen ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisen edistämisellä. Lisäksi Yle alkaa tuottamaan vieraskielistä sisältöä sosiaalisessa mediassa. Perussuomalainen Nuoriso vetoaa päättäjiin lopettaakseen Ylen kokeilun, joka tosiasiassa estää maahanmuuttajien kotoutumisen Suomeen.
Valtiovarainministeri Purra: Hallitusohjelman taloustavoitteisiin pääseminen edellyttää laajoja lisätoimia
Viikon suosituimmat
Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”
Elokapinan sisäiseltä keskustelupalstalta tihkuu erittäin huolestuttavia viestejä.
Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä
Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”
Tällä hetkellä Suomen ylivoimaisesti suosituin kansalaisaloite ajaa anarkistiliike Elokapinan kieltämistä. Lainsäädäntöuudistusehdotuksen ja ryhmittymän lakkauttamisen lisäksi aloite samalla lähettää vahvan viestin radikaalisti toimiville ympäristöaktivisteille. - Viesti on selvä. Kansa ei hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa. Mielenosoittaminen ja sananvapaus ovat tärkeitä asioita mutta asiat täytyy hoitaa lakien ja asetusten mukaan, aloitteen tekijät kertovat Suomen Uutisille.
PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa
Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan
Punainen armeijakunta (RAF) oli Saksan liittotasavallassa 1970-luvulla vaikuttanut äärivasemmistolainen terroristiryhmä, jonka tavoitteena oli kommunistinen kansannousu. Baader-Meinhof-ryhmänä tunnettu RAF vastusti kapitalismia. Se murhasi iskuissaan kymmeniä ihmisiä.
Väestökello näyttää, miten ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus vauhdilla kasvaa Suomessa: Nykytahdilla joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen jo vuonna 2038
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen
Sunnuntai-iltojen ohjelmapaikoille on kiihtyvään tahtiin ilmestynyt sellaisia klassikkouusintoja, kuin ”Laitaoikeisto jyräsi voittoon” ja ”Vaalitulos: YLE hävisi jälleen”. Viimeisin versiointi ja mediaväen vaikerointi nähtiin sunnuntaisissa Itävallan parlamenttivaaleista, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
“Älkää toistako meidän virhettämme” – Tynkkynen tapasi Ukrainan ex-presidentin, joka kehotti rakentamaan esteitä Suomen rajalle Venäjää vastaan
Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa
Helsingin Kaisaniemen kupeilla usein liikkuva perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen näkee puistossa päivittäin Suomen sisäisen turvallisuuden löperöjen ratkaisujen ja sinisilmäisen maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat käsinkosketeltavina.