Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioinut parlamentaarinen työryhmä julkaisi eilen mietintönsä, jossa esitetään leikkauksia Ylen rahoitukseen ja muutoksia Yle-lakiin avoimuuden ja huoltovarmuuden osalta.

Keskeisimmät muutokset rahoitukseen ovat Ylen indeksikorotuksien leikkaaminen vuosilta 2025-2027 sekä Ylen maksaman arvonlisäveron korotus nykyisestä 10 % verokannasta 14 % verokantaan vuoden 2026 alusta alkaen. Lisäksi Yle-lakiin kirjattaisiin Ylelle velvollisuus edistää toimintansa ja taloudenpitonsa avoimuutta – asia, jota on vaadittu jo vuosikausia.

Hallitus perusti parlamentaarisen työryhmän jo lokakuussa 2023 hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmän tehtävänä oli arvioida Ylen rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita.

Arabiuutisille riittää rahaa

Eilen julkistetuilla muutoksilla Ylen rahoituksesta lähtee pois vuoteen 2028 mennessä jopa 200 miljoonaa euroa.

Rahoitusta koskevat muutokset ovat poikkeuksellisen suuria eikä vastaavaa ole aiemmin nähty, joten parlamentaarisen työryhmän eilinen tiedotustilaisuus on nostattanut runsaasti parranpärinää. Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kommentoi eilen iltapäivällä, että Ylessä on todennäköisesti edessä muutosneuvottelut rahoitukseen kohdistuvien leikkausten vuoksi. Ylä-Anttilan mukaan ”koko talo tullaan perkaamaan läpi”.

Yksityiskohtaisempia tietoja on Ylä-Anttilan mukaan luvassa myöhemmin syksyllä. Helsingin Sanomien haastattelussa Ylä-Anttila kuitenkin väläyttelee jo hiihdon MM-kilpailujen televisioinnista luopumista ensi kevään MM-hiihtojen jälkeen.

Sattumalta eilen Yle kuitenkin tiedotti aloittavansa syyskuun lopussa arabian- ja somalinkieliset uutiset perustellen päätöstään ”kotoutumisen ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisen edistämisellä”. Monet kansalaiset ovat tyrmistyneet Ylen ohjelmiston päivityksestä. Myös ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kuvaa Ylen lanseerausta ”pimeäksi”.

Journalistiliitolle ei tietenkään käy

Toimittajien etujärjestö Journalistiliitto reagoi tuoreeltaan Ylen rahoituksen muutoksiin, jotka liiton mukaan ”heikentävät suomalaista, luotettavaa tiedonvälitystä”.

Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan leikkaukset ovat niin isoja, että niitä ei voida toteuttaa ilman sisältövaikutuksia, mistä Ahon mukaan on seuraamassa ”menetyksiä suomalaiselle kulttuurille ja suomalaisten oikeudelle saada tietoa”.

Aholle kuitenkin huomautetaan, että Suomenlahden eteläpuolella kyetään tekemään valtiollista tiedonvälitystä huomattavasti kustannustehokkaammin, sillä Viron yleisradio ERR toimii vain noin 42 miljoonan euron budjetilla. Kyseisellä rahalla ERR pyörittää neljää tv-kanavaa, useita radiokanavia sekä uutisportaaleita verkossa. Virolaiskollegaansa verrattuna Yleisradio onkin varsinainen ahmatti, sillä tänä vuonna Ylen määräraha on noin 594 miljoonaa euroa.

Sopeutuksiin tarvittiin perussuomalaisia

Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kuvaa parlamentaarisen Yle-työryhmän ehdotusta kompromissiratkaisuksi, joskin Holmberg kiittelee, että Yleisradio on tällä kertaa saatu mukaan osallistumaan edes tältä osin julkisen talouden säästötalkoisiin.

Medialiitto korostaa, että jatkossa Yleisradioyhtiön tulee keskittyä julkisen palvelun ydintehtävään viemättä verovaroin elintilaa yksityisiltä medioilta.

Monet kansalaiset vaativat vieläkin suurempia leikkauksia Yleisradioon. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä korostaa, että lopputuloksena syntyi sentään merkittäviä sopeutuksia, joita tuskin olisi saatu ilman perussuomalaisia.

– Toimintaan tulee merkittäviä sopeutuksia sekä avoimuuden lisäyksiä. 200 miljoonaa jää saamatta, ja lait muuttuvat. Perussuomalaiset tekivät sen mitä 20 %:n vähemmistö voi. Tukea rakenteellisille muutoksille ja isoille leikkauksille ei muilta tullut, Mäkelä kirjoittaa ja huomauttaa, että perussuomalaisten lisäksi vain Liike Nyt oli valmis suurempiin leikkauksiin.

Parlamentaarinen Yle-yksimielisyys on aikansa elänyt

Perussuomalaisia parlamentaarisessa työryhmässä edustanut Joakim Vigelius tiivistää lopputuloksen sosiaalisen median kanavillaan: Muutokset ovat hyviä ja oikeansuuntaisia. Niitä olisi vain tarvittu selvästi isompina, etenkin säästöjä.

Parlamentaarisen työryhmän työ jatkui yhteensä lähes vuoden. Vigelius kuvaa tehtävää haasteelliseksi.

– Ylellä on lakisääteiset indeksikorotukset, jotka on vielä erityissuojeltu puolueiden päähänpinttymällä siitä, että muutoksia voi viedä läpi vain parlamentaarisen valmistelun ja yksimielisyyden kautta. Niidenkin peruminen on useimmille liikaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila harmittelee sitä, että parlamentaarisen yksimielisyyden vaatimuksen vuoksi Ylen rahoituksesta päättäminen on jo käytännössä vaikeampaa kuin perustuslain muuttaminen. Rostila linjaakin, että tulevaisuudessa yksimielisyyden vaatimuksesta on luovuttava.

Vigelius on samoilla linjoilla.

– Kansalla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa Ylen rahoitukseen ja muihin muutoksiin yksimielisyyden sijaan tavanomaisen enemmistön voimin. Niin eduskunta toimii suurimmassa osassa päätöksiään, Vigelius kirjoittaa.

Yle-puolueen kansanedustaja ei tykännyt

Parlamentaarista yhteistyöstä on valittanut kenties kovaäänisimmin kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen, joka nimeää vasemmistoliiton Yle-puolueeksi ja kiukuttelee, että perussuomalaisten toiminta on tehnyt prosessista ”parlamentarismin irvikuvan”.