Yleisradion tasapuolisuudelle nauravat naurismaan aidatkin

Eduskunnan valvoman Yleisradion tasapuolisuudessa on ilmeisen paljon toivomisen varaa. Journalismi tarkoittaa periaatteessa valintoja ja se tuli jälleen selväksi hänelle, joka tässä taannoin kuunteli Radio Suomen iltapäivän valistusohjemaa.

Keskiviikkona iltapäivällä siinä työn tuoksina radio oli auki kanavalla YLE Radio Suomi Helsinki. Jokin outo riitasointu herätti passiivisen kuulijan ja korvat pamahtivat apposen auki. Menossa oli haastattelu, jossa demaripyhätöksikin kutsutun Paasitornin toimitusjohtaja tilitti tuntojaan liike-elämän ja politiikan tanhuvilta.

Haastattelussa käytiin huolella läpi hotellin ja tapahtumakeskuksen tarjonta sekä tilat. Helsingin Työväenyhdistyksen ja siinä samalla Paasitornin toimitusjohtaja Osku Pajamäki (sd) pääsi kehaisemaan, että ravintoloita on peräti viisi ja hotellihuoneitakin riittää kokoustamisen ja sen lieveilmiöihin väsähtäneelle. Mutta ennen kaikkea käytössä on 1 000-paikkainen juhlasali, jonka kokoista konserttipaikkaa on harvoin tarjolla Helsingissä.

Sex Pistols -punkporukan piti aikoinaan esiintyä tuossa Paasitornin kulttisalissa, mutta keikka peruttiin. Muuten perinpohjaisessa haastattelussa unohtui ilmeisesti hienotunteisuussyistä mainita, että bändin jäsenten työluvat epäsi viime kädessä kommunistinen työministeri Arvo ”uusi” Aalto. No, vallankumouksen alkamisen merkiksi Paasitornin huipulle sytytettiin kuitenkin punainen lyhty tammikuun lopulla 1918.

Marin ja Rinne ylistyksen kohteina

Kun kongressitiloja ja ruokailua sekä kattavia majoitusmahdollisuuksia oli esitelty tarpeellisen laveasti, päästiin pikkuhiljaa kohti arjen ahdinkoa. Kuulijan korvat herkistyivät äärimmilleen, kun toimitusjohtaja Pajamäki arvosteli lempeän purevasti hallitusta koronan siivittämistä rajoitus- ja sulkutoimista.

Pian kritiikki katosikin ja ohjelmassa päästiin kehumaan hallitusta ja sosiaalidemokraattien saavutuksia elämän lukuisilla eri lohkoilla. Kiitosta sai pääministeri Sanna Marin, jonka toimista ei pohjimmiltaan löytynyt moitteen sijaa. Selkään taputuksia sai myös pikapääministeri Antti Rinne.

Lopuksi Pajamäki pääsi vielä tilittämään omaa monessa liemessä keitettyä poliittista karriääriään. Todella myötäelävä ja mielenkiintoinen katsaus sosialidemokratian historiaan ja sen teolliseen nykypäivään, josta taitaa olla jäljellä vain graniittilinna Hakaniemessä.

Kysymys kuuluu, mitä ihmettä tällainen pitkä puoluepoliittinen ohjelmakokonaisuus teki julkisen palvelun radiokanavalla?