Lähes jokaisen ruotsalaisyrityksen tulosennusteet kaatuivat maaliskuussa pandemian edetessä. Toimitusjohtajat ovat nyt vaitonaisia tulevaisuudesta, koska siitä ei ole varmaa tietoa. Yhteistä johtajien talousnäkemyksille on SVT:n analyysissa se, että pahimman uskotaan olevan vasta edessä.

Vuoden 2008 finanssikriisissä ruotsalaiset kuorma-autonvalmistajat Scania ja Volvo heräsivät globaalin talouden karuun todellisuuteen: kukaan ei halunnut ostaa heidän tuotteitaan ja kymmenet tuhannet työntekijät seisoivat tumput suorina. Tulevaisuudesta ei tuolloinkaan tiennyt kukaan.

Tunnelmat kuin vuonna 2008

SVT:n toimittaja kysyi Volvon toimitusjohtajalta nykyisiä tunnelmia ja ne olivat tirehtöörillä samat kuin 12 vuotta sitten. Kuten finanssikriisin aikanakin, asiakkaat ovat lopettaneet kuorma-autojen ostamisen. Volvon tilaukset vähenivät maaliskuussa 75 prosenttia verrattuna helmikuuhun. Maaliskuun lopulla oltiin tosin jo miinuksella, sillä kauppoja peruttiin enemmän kuin uusia tilauksia tehtiin.

Volvon voitto on puolittunut vuoden tammi-maaliskuussa eli vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana. Monet konepajateollisuusyritykset kuten SKF, Alfa Laval sekä Sandvik ovat raportoineet ohenevista tilauskirjoista ja voittojen sulamisesta.

Aina joku voittaa

Pandemian vaikutukset ovat yrityksillekin erilaisia. Joillakin tuotteilla kysyntää on enemmän kuin ehkä koskaan ennen. Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita valmistava Getinge on tuplannut voittonsa ja muun muassa vessapaperia sekä kuukautissuojia markkinoiva Essity antoi positiivisen tulosvaroituksen tuotteidensa kiihkeästä kysynnästä ja suoranaisesta hamstrauksestakin johtuen.

Ensimmäinen kvartaalin tulokset antavat yritysmaailman tilasta kuitenkin suuntaa-antavan kuvan, sillä tehtaat pysähtyivät suuremmassa määrin vasta maaliskuussa. Kun yritykset seuraavan kerran kesällä julkaisevat osavuosikatsauksensa, tulosraportit ovat kamaluudessaan varmasti ainutlaatuisia Ruotsinkin taloushistoriassa.

Epävarmuus on täydellistä

Eri puolilla maailmaa maat osittain jo purkavat koronarajoituksiaan. Kysymys kuuluukin, alkavatko ihmiset ja yritykset jälleen kuluttamaan ja ostamaan tuotteita? Kenties, mutta se ei ole lainkaan varmaan, todetaan SVT:n analyysissa. Joku muukin todellisuus on mahdollinen.

Yritykset ovat voineet ehtiä mennä nurin ja tavallinen kansa on allapäin vailla työtä ja toimeentuloa. Swedbank on tehnyt kahden miljardin kruunun varauksen mahdollisiin luottotappioihin. Se on kymmenen kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Lama voi oikeasti viedä pankin asiakkailta mahdollisuuden hoitaa lainansa kulut.

Valtio maksaa viulut

Huonoina aikoina yritykset tuppaavat huutamaan valtiota hätiin tasaamaan tappioita. Valtio ottaa tarvittaessa velkaa ja tukee taloudellisesti niin yrityksiä, kuin myös lomautettuja työntekijöitä. Periaatteessa Ruotsilla talouden rahkeet riittävät pitkälle, sillä valtio on tienannut enemmän kuin kuluttanut viimeiset 25 vuotta.

Taloudellista muskelia tarvitaankin. Ruotsin valtio on esimerkiksi lentoyhtiö SAS:n suurin yksittäinen omistaja. Tiistaina syöksykierteessä oleva SAS ilmoitti irtisanovansa 5 000 henkilöä, 40 prosenttia yrityksen työvoimasta. Yhtiö tarvitsee vielä omistajiensa rahoitusta selvitäkseen edes kesän ylitse. Kyse on miljardeista kruunuista, lopullista summaa ei tiedä vielä kukaan.

SUOMEN UUTISET