
Valtiovarainministeriö esittää: 58 miljoonan leikkaus maahanmuuttajien kotoutumiseen
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiehdotuksessa esitetään 58 miljoonan leikkausta kotoutumiseen osana korvaavia säästötoimia.

PS ARKISTO
Muiden muassa RKP:n, kokoomuksen, Elinkeinoelämän keskusliiton, Keskuskauppakamarin, Hesarin ja Ylen visiot kymmenistä tuhansista uusista maahanmuuttajista vuosittain hirvittävät monia. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa, että näin paljon ja enemmänkin maahanmuuttajia tulee Suomeen jo nyt.
– Päivästä toiseen jatkuva propaganda ”työvoimapulasta”, ”maahanmuuttajien tarpeesta” ja siitä, että ”Suomeen on vaikea muuttaa”, peittää alleen sen tosiasian, että elämme jo tuossa Anders Adlercreutzin ja Juho Romakkaniemen fantasiassa, jossa Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrä lasketaan useissa kymmenissä tuhansissa, kirjoittaa Simo Grönroos Facebookissa.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla media ja poliitikot toistivat papukaijan lailla Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuolloin esittämää vaatimusta siitä, että Suomeen tarvitaan vuosittain yli 30 000 maahanmuuttajaa. Perussuomalaiset ainoana puolueena piti tavoitetta täysin todellisuudesta irtautuneena.
Sama vaatimus maahanmuuton jyrkästä lisäämisestä on kuultu vuodesta toiseen. Viimeksi Keskuskauppakamarin Romakkaniemi ja RKP:n Adlercreutz väittivät viime viikolla Suomen tarvitsevan 40 000 hengen vuosittaista nettomuuttoa.
– Vaikka kuulemme päivittäin mediassa toistettavan, että ”Suomi ei ole houkutteleva maa maahanmuuttajille”, niin tosiasiassa Suomeen ei ole historian aikana muuttanut ikinä näin paljon ihmisiä, Grönroos kirjoittaa.
Kauhuvisio on jo toteutunut
Toissa vuonna Suomeen muutti noin 50 000 ihmistä, ja nettomuutto oli 34 000 henkeä. Viime vuonna 20 000 pysyväksi maahanmuuttajaksi kirjautunutta ukrainalaista nosti maahanmuuttojen määrän jo 70 000:een, ja nettomuutto oli tuolloin jo lähes 60 000.
Tänä vuonna alkuvuosi näyttää maahanmuuttojen osalta etenevän edelleen tahtia, jossa muuttojen kokonaismäärässä tuskin jäädään alle 50 000 muuttajaan.
– Adlercreutzit ja Romakkaniemet ovat toki kyltymättömiä, eikä mikään maahanmuuton määrä riitä heille, mutta massiivisen propagandan takia monelta saattaa jäädä ymmärtämättä, että maahanmuuttolobbareitten esittämien maahanmuuton mittaluokkien kauhuvisiosta on tullut jo totta, Grönroos kertoo.
Maahanmuuttopolitiikkaa pitää päin vastoin kiristää
Grönroos pitää Helsingin Sanomien pääkirjoitusta malliesimerkkinä tästä propagandasta, jota kuullaan päivästä toiseen. Grönroos kirjoittaa, että jos haluamme torjua adlercreutzien ja romakkaniemien kauhuvisiot kymmenien tuhansien maahanmuuttajien Suomesta, joka toistaa pikakelauksella Ruotsin virheet maahanmuutossa, niin ei riitä, että torjumme maahanmuuttolobbareitten tavoitteet esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamisesta, vaan maahanmuuttopolitiikkaa tulee päin vastoin kiristää nykyisestä.
– Suomen tulee nostaa jyrkästi ulkomaiselta työvoimalta vaadittavia vähimmäistulorajoja, jotta halpatyövoiman maahantulo saadaan torjuttua. Kantapään kautta maahanmuuton ongelmista oppineessa Ruotsissa onkin tällä toimenpiteellä saatu puututtua ongelmaan hyvin.
– Suomen on siirryttävä humanitaarisesta maahanmuutosta paikan päällä tapahtuvaan humanitaariseen auttamiseen, joka onnistuu ns. Ruanda-mallin avulla. Tällä saadaan torjuttua kaikkein haastavin maahanmuuton muoto ja samalla autettua oikeasti hädänalaisia ihmisiä tehokkaasti ja tasapuolisesti.
– Opiskeluperustainen elintasomaahanmuutto Euroopan ulkopuolelta tulee torjua tarvittavin keinoin, joita voivat olla englanninkielisten koulutuslinjojen lakkauttaminen, riittävän korkeat lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille tai esimerkiksi ammattikorkeakouluille annettu kielto tarjota opetusta Euroopan ulkopuolelta tuleville. Suomalainen koulujärjestelmä on ensisijaisesti suomalaisten kouluttamista varten, Grönroos luettelee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiehdotuksessa esitetään 58 miljoonan leikkausta kotoutumiseen osana korvaavia säästötoimia.

Avoimesta maahanmuuttopolitiikastaan tunnettu Kanada on päättänyt tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Ensimmäiseksi rajoitetaan matalapalkkaisen kausityövoiman tuomista ulkomailta. Syksyllä on odotettavssa lisää rajoituksia maahanmuuton kokonaismäärään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä valtamedian intoa tarjota maahanmuuttoa ratkaisuksi kaikkiin ongelmiin.

Ruotsin maahanmuuttotilastoissa on nähty historiallinen käänne. Maastamuuttajia on enemmän kuin maahan tulijoita. Erityisen paljon paluumuuttoa suuntautuu Irakiin, Syyriaan ja Somaliaan.

Viikon suosituimmat

Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.

SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.

Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää