

LEHTIKUVA
Ay-liikkeelle rahaa tahkoava Kojamo hehkuttaa: Maahanmuutto mahdollistaa vuokrien korotukset
Maahanmuuton aiheuttamasta asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo sekä vasemmistopuolueet, jotka saavat Kojamolta vaalirahaa. Tavallinen veronmaksaja kuittaa laskun.
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista osoittaa, että maahanmuutto kuormittaa raskaasti kuntataloutta, sillä ulkomaalaisperäinen väestönkasvu ei juuri kasvata kunnan verotuloja.
Vaikka maahanmuuttajat kuluttavat yhteisiä julkisia palveluita vähintään yhtä paljon kuin kaikki muutkin asukkaat, ulkomaisten tulijoiden keskimääräinen osallistuminen palveluiden rahoitukseen kunnallisverojen muodossa jää kauaksi kantaväestöstä. Tämä luo kunnan talouteen rahoitusvajeen.
Jo vuonna 2020 Suomen kunnille aiheutui yhteensä 644 miljoonan euron verotulojen rahoitusvaje maahanmuuton seurauksena. Tuolloin esimerkiksi Jyväskylässä maahanmuuton aiheuttama rahoitusvaje oli 12,5 miljoonaa.
Suomen Perustan tutkimuksessa kunnallisverojen osalta vertaillaan kuntakohtaisesti eri maahanmuuttajaryhmien maksamia kunnallisveroja kantaväestön maksamiin kunnallisveroihin. Esimerkiksi Helsingissä kaikkien maahanmuuttajataustaisten keskiarvo oli 47,8 prosenttia Helsingin suomalaisen kantaväestön keskiarvosta. Koko Suomen kohdalla yhteensä tämä kaikkia maahanmuuttajataustaisia koskeva vertailuluku oli 58,0 prosenttia. Tarkat kuntakohtaiset luvut löytyvät kuntaluvut.fi-sivulla julkaistusta interaktiivisesta kartasta.
Maahanmuutto lisää asuntojen kysyntää Espoossa
Eräs maahanmuuton talousvaikutus liittyy myös asumisen kuluihin, sillä kasvavilla asuinalueilla maahanmuutto nostaa asuntojen hintoja ja vuokria. Ilmiö on nähtävissä etenkin pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Espoon väestönkasvu on pitkälti seurausta maahanmuutosta.
Asuntojen kysynnän kasvusta sen sijaan hyötyvät yksityiset asuntojen tarjoajat, kuten Suomen suurin kiinteistösijoittaja, vuokra-asuntoja tarjoava Kojamo.
Viime huhtikuun Kojamon sijoittajauutiskirjeessä hehkutetaan suorasanaisesti, kuinka maahanmuutosta johtuva kysynnän kasvu mahdollistaa vuokrien korotukset.
Kojamon sijoittajauutiskirjeessä todetaan, että samaan aikaan kaupungistumisen jatkuminen ja vilkas maahanmuutto tukevat asuntojen kysyntää. Vuokrankorotusmahdollisuuksien nähdään paranevan loppuvuonna ja ensi vuonna.
Jo aiemmin julkaistun Espoon kaupungin asunto-ohjelman mukaan maahanmuutto on osaltaan lisännyt asuntojen kysyntää Espoossa. Tämä puolestaan on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria Espoossa.
Kojamolla miljardeja kiinni kiinteistöissä
Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö Kojamo on ay-liikkeen vahvassa omistuksessa. Vuoden 2023 tilinpäätöstiedotteen mukaan Kojamon sijoituskiinteistöjen käypä arvo on 8,0 miljardia euroa.
Ay-liitoista Kojamon suurin omistaja on Teollisuusliitto 6,39 prosentin osuudella. Kojamon suuromistajien joukkoon kuuluvat myös esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ (4,50 prosenttia), Rakennusliitto (1,57 prosenttia) sekä Ammattiliitto Pro (1,98 prosenttia).
Pienemmillä osuuksilla Kojamon ay-omistajia ovat Julkis- ja yksityishenkilöalojen toimihenkilöliitto Jyty, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, SAK, Paperiliitto sekä Sähköalojen ammattiliitto. Myös edellä mainittujen pienempien omistajien omistusten markkina-arvo on useita miljoonia kullakin.
Rahaa päätyy vasemmistopuolueiden vaalikampanjointiin
Kojamo siis hyötyy maahanmuuton kasvusta asuntojen kysynnän kasvuna ja korkeampina vuokrina. Hyöty valuu ay-liitoille, joille Kojamo maksaa osingot.
Keväällä 2023 Kojamo maksoi osingon vuoden 2022 tuloksestaan. Teollisuusliitolle osingonjako tarkoitti 6,2 miljoonan verovapaata osinkopottia. OAJ kuittasi 4,6 miljoonan euron summan ja Rakennusliitto 2,8 miljoonaa. Ammattiliitto Pro sai 1,9 miljoonaa sekä JHL ja PAM kumpikin vajaat 1,5 miljoonaa.
Samalla rahaa kanavoituu mutkien kautta vasemmistopuolueiden vaalirahoitukseen. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaalien alla MTV:n selvityksessä kävi ilmi, että sekä SDP:n että vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö kertoi saavansa vaalirahaa joko ammattiliitolta tai -yhdistykseltä.
Häviäjäksi tässä järjestelyssä jää tavallinen veronmaksaja, jolta kerätyistä veroista valtio maksaa vuokratulot Kojamolle asumistukien muodossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ay-liitot vuokrakorotukset maahanmuuton talousvaikutukset Kojamo Vaaliraha vasemmistopuolueet veronmaksajat Ay-liike Suomen Perusta maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen: Kojamon toiminta pöyristyttävää – kaikkien pitäisi osallistua talkoisiin

Kankaanniemi vaatii ay-liikkeen verovapaiden vuokratulojen suitsimista: Ay-pomot kasvattavat tulojaan ja vuokralainen maksaa

Maahanmuutosta seuraa Suomen kunnille rahoitusvaje – tulijat maksavat selvästi vähemmän veroja kuin kantaväestö
Viime vuosina usein Suomessa kuultu hokema ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa, osoittaa ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista.

Tutkimus paljastaa maahanmuuton äärimmäisen karun vaikutuksen kantaväestölle: palkat laskevat ja asumisen hinta nousee

Maahanmuutto vähenee – Purra: Maahanmuutto ei ole hallitsematon luonnonvoima
Maahanmuuttoviraston tänään julkaisemat tilastot näyttävät, että vuonna 2022 alkanut voimakas maahanmuuton kasvu taittui viime vuonna, kun myönteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä laski noin 6700:lla.
Viikon suosituimmat

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.

Iranilaismedia julkaisi tappolistan: ”Kosto on varma” – listalla myös Euroopan poliittista johtoa
Iranilainen sanomalehti on julkaissut tappolistan 13 amerikkalaisesta, israelilaisesta ja eurooppalaisesta huippupoliitikosta. Listan kohteet on jutun kuvituksessa puettu oranssiin vankiunivormuun. Uusi ajatolla Mojtaba Khamenei oli hetkeä aikaisemmin julkaissut uhkauksen kostaa isänsä Ali Khamenein kuolema.

Kuvernööri Walz armahti lapsenraiskaajan estääkseen karkotuksen – ulkoministeri Rubio puuttui asiaan
Minnesotan kuvernööri Tim Walz antoi lapsenraiskauksesta tuomitulle ulkomaalaismiehelle armahduksen, jotta tämä saisi jäädä maahan. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun demokraatit käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja estääkseen karkotuksen. Lopulta ulkoministeri Marco Rubio joutui puuttumaan peliin.

Alus joutui muuttamaan reittiään, matkustajat pettyivät – Turkki ja Egypti epäsivät sateenkaariväen pääsyn satamiinsa
Gay-risteily Välimerellä on joutunut hankaluuksiin, koska muslimienemmistöiset maat kieltäytyivät päästämästä matkustajia maihin. Turkki on perustellut kieltoa ryhmän ”yhteiskunnan moraalin ja rakenteen kanssa ristiriidassa olevalla käytöksellä”. Tilanteeseen eivät ole tuoneet ratkaisua edes risteilymatkustajien ”gays for Palestine” -kannanotot.

Helsinkiläiskoulun puukotuksesta tuomio – maahanmuuttajataustaiselle 15-vuotiaalle 2 vuotta 8 kuukautta vankeutta tapon yrityksestä
Kolmen maahanmuuttajataustaisen nuoren välinen yhteenotto kärjistyi Helsingin Maatullin koulussa maaliskuussa hengenvaaralliseksi puukotukseksi.

Rydman tyrmää mediassa kiertämään lähteneet uusimmat väärät väitteet: Kela päättää itse lääkekorvauksista
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korjaa vanhassa mediassa ja somessa leviävää virheellistä käsitystä, jonka mukaan hän tai hallitus olisivat leikkaamassa eräiden kalliiden lääkkeiden korvauksia. Asia koskee Kelan itsenäistä linjausta, ei ministerin päätösvaltaa.

Rasisminvastaisia työpajoja nelivuotiaille ja lomarahaa palkansaajille – näihin STEA-avustuksiin veronmaksajan rahat menevät
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.

STEA leikkasi Riemu Finlandin rahoituksen – toiminnanjohtaja kiistää väärinkäytökset
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi ehkäisevän päihdetyön järjestölle Riemu Finland ry:lle (ent. Music Against Drugs ry) vuodeksi 2026 enää toiminnan alasajoon tarkoitetun avustuksen. Taustalla on STEA:n laillisuustarkastus, joka kohdistui vuoteen 2024.

Kielitaitovaatimuksista luovuttiin aikoinaan maahanmuuttajien vuoksi – Opetushallitus raportoi nyt ongelmista
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.

STEA-avustusten kriteerit etenevät – pohjatyön teki mies, jonka oma järjestö menetti avustuksensa ja ajautui konkurssiin
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää











