
EKP heittämässä osto-ohjelmansa rajoitteet roskakoriin – peli auki laittomaan jäsenmaiden suoraan rahoitukseen?
Euroopan keskuspankki aikoo miettiä arvopapereidensa osto-ohjelman useiden rajoitusten purkamisen, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Aie aiheutti ison riidan EKP:n johtokunnassa. Pohjoiset maat vastustavat höllennyksiä, kun taas eteläiset maat suorastaan vaativat niitä.
EKP on asettanut itselleen rajoituksen, ettei se osta minkään euromaan velkakirjoja kuin korkeintaan kolmanneksen. Tähän on useita syitä.
Keskeisin kysymys EKP:n halusta luopua rajoituksista liittyy EU-lain tulkintaan. EKP ei saa rahoittaa jäsenmaitaan.
EKP:n ”kolmanneksen rajoite” laadittiin, koska Saksan perustuslakituomioistuin haastoi keskuspankin oikeuteen jäsenmaiden rahoittamisesta. EU-tuomioistuin katsoi, että ostojen rajoittaminen korkeintaan kolmannekseen kunkin jäsenmaan velasta ei täytä jäsenmaan rahoituksen tunnusmerkkiä.
Rahoittaako sittenkin jäsenmaita?
Rajoitus on tärkeä juridisessa mielessä. Mikäli EKP on suurempi velkoja, se joutuu velkajärjestelyjen kohdalla äänestämään kyseisestä järjestelystä. EKP joutuu silloin ottamaan suoraan kantaa siihen, saako jäsenmaa velkahelpotuksia vai ei. Mikäli saa, muodostuvat EKP:n tukiostot lahjoituksiksi. Ja se on suoraa jäsenmaan rahoittamista ja lainvastaista.
EKP voi siis joutua syytetyn penkille, mikäli se purkaa rajoituksen. Toisaalta koronaviruksen pandemia on luonut hyvin poikkeukselliset olosuhteet. Suurimmillaan tämä tarkottaisi, että koko euroalueen kohtalo lepäisi muutaman lainoppineen käsissä.
On hyvin todennäköistä, että kaikki jäsenmaat joutuvat velkaantumaan massiivisesti pandemian edessä. Tällöin kolmanneksen rajoite siirtyy samalla kauemmas.
Kolmanneksen rajoitteella on muitakin vaikutuksia. Liian suuri ja määräävä velkoja vaikeuttaa kyseisen velkakirjamarkkinan hinnanmuodostusta. Epärealistinen riskin hinnoittelu voi johtaa vakaviin markkinahäiriöihin.
Tasapuolisuus vaakalaudalla
Muut rajoitukset koskevat velkakirjojen juoksuaikaa. Ennen EKP osti vain velkakirjoja, jotka erääntyvät 1-30 vuoden kuluttua. Uusi raja kulkisi 70 vuorokaudessa.
Tämän lisäksi ostojen tasapuolisuus voi kadota. Tällä hetkellä EKP ostaa eri euromaiden velkakirjoja keskuspankin pääoma-avaimen suhteessa. Se merkitsee sitä, että suurten jäsenmaiden velkakirjoja ostetaan samassa suhteessa kuin kukin jäsenmaa on pääomittanut keskuspankkia.
Jos tasapuolisuudesta luovutaan, se voi aiheuttaa poliittisia myrskyjä. Rajoitteen purkaminen voisi äärimmillään tarkoittaa sitä, että EKP ostaisi koko 750 miljardilla eurolla vain Espanjan ja Italian velkakirjoja kaikkien euromaiden riskiksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Suuret EU-maat sulkeutuvat koronaviruksen vuoksi

Koskenkylä: Hallituksen tukipaketin koko suurehko, mutta suoran tuen määrä on liian pieni

Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa
Viikon suosituimmat

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Maahanmuuttajataustainen mies pakoili oikeutta 20 vuotta, sai lievemmän tuomion lapsen joukkoraiskauksesta – Vigelius: ”Kokeeko kukaan oikeuden toteutuneen”
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Sillanpäältä piikki Lindtmanille: Antin puntit alkavat tutista – seuraavalla hallituksella edessä 10 miljardin euron säästötalkoot
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.















