Suomen talous supistui loppuvuonna – euroalueen talouskasvu lähes pysähtyi
17.02.2020 |10:51
EKP heittämässä osto-ohjelmansa rajoitteet roskakoriin – peli auki laittomaan jäsenmaiden suoraan rahoitukseen?
27.03.2020 |09:20
Euroopan keskuspankki aikoo miettiä arvopapereidensa osto-ohjelman useiden rajoitusten purkamisen, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Aie aiheutti ison riidan EKP:n johtokunnassa. Pohjoiset maat vastustavat höllennyksiä, kun taas eteläiset maat suorastaan vaativat niitä.
EKP on asettanut itselleen rajoituksen, ettei se osta minkään euromaan velkakirjoja kuin korkeintaan kolmanneksen. Tähän on useita syitä.
Keskeisin kysymys EKP:n halusta luopua rajoituksista liittyy EU-lain tulkintaan. EKP ei saa rahoittaa jäsenmaitaan.
EKP:n ”kolmanneksen rajoite” laadittiin, koska Saksan perustuslakituomioistuin haastoi keskuspankin oikeuteen jäsenmaiden rahoittamisesta. EU-tuomioistuin katsoi, että ostojen rajoittaminen korkeintaan kolmannekseen kunkin jäsenmaan velasta ei täytä jäsenmaan rahoituksen tunnusmerkkiä.
Rahoittaako sittenkin jäsenmaita?
Rajoitus on tärkeä juridisessa mielessä. Mikäli EKP on suurempi velkoja, se joutuu velkajärjestelyjen kohdalla äänestämään kyseisestä järjestelystä. EKP joutuu silloin ottamaan suoraan kantaa siihen, saako jäsenmaa velkahelpotuksia vai ei. Mikäli saa, muodostuvat EKP:n tukiostot lahjoituksiksi. Ja se on suoraa jäsenmaan rahoittamista ja lainvastaista.
EKP voi siis joutua syytetyn penkille, mikäli se purkaa rajoituksen. Toisaalta koronaviruksen pandemia on luonut hyvin poikkeukselliset olosuhteet. Suurimmillaan tämä tarkottaisi, että koko euroalueen kohtalo lepäisi muutaman lainoppineen käsissä.
On hyvin todennäköistä, että kaikki jäsenmaat joutuvat velkaantumaan massiivisesti pandemian edessä. Tällöin kolmanneksen rajoite siirtyy samalla kauemmas.
Kolmanneksen rajoitteella on muitakin vaikutuksia. Liian suuri ja määräävä velkoja vaikeuttaa kyseisen velkakirjamarkkinan hinnanmuodostusta. Epärealistinen riskin hinnoittelu voi johtaa vakaviin markkinahäiriöihin.
Tasapuolisuus vaakalaudalla
Muut rajoitukset koskevat velkakirjojen juoksuaikaa. Ennen EKP osti vain velkakirjoja, jotka erääntyvät 1-30 vuoden kuluttua. Uusi raja kulkisi 70 vuorokaudessa.
Tämän lisäksi ostojen tasapuolisuus voi kadota. Tällä hetkellä EKP ostaa eri euromaiden velkakirjoja keskuspankin pääoma-avaimen suhteessa. Se merkitsee sitä, että suurten jäsenmaiden velkakirjoja ostetaan samassa suhteessa kuin kukin jäsenmaa on pääomittanut keskuspankkia.
Jos tasapuolisuudesta luovutaan, se voi aiheuttaa poliittisia myrskyjä. Rajoitteen purkaminen voisi äärimmillään tarkoittaa sitä, että EKP ostaisi koko 750 miljardilla eurolla vain Espanjan ja Italian velkakirjoja kaikkien euromaiden riskiksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä
05.03.2020 |09:39
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”
13.03.2020 |15:39
Suuret EU-maat sulkeutuvat koronaviruksen vuoksi
17.03.2020 |09:20
Koskenkylä: Hallituksen tukipaketin koko suurehko, mutta suoran tuen määrä on liian pieni
23.03.2020 |19:59
Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa
31.03.2020 |07:52
Viikon suosituimmat
1.
Arno Kotro kertoo, miten pedagoginen muoti-idiotismi kouluissa romutti erään nuoren koululaisen oppimiskokemukset
Kirjailija-opettaja Arno Kotro bloggaa suomalaisen peruskoulun alennustilasta. Esimerkkitapauksena hän nostaa esille alakoulun, jonka rehtori kymmenen vuotta sitten nielaisi pureksimatta tuolloin muotiin tulleet pedagogiset päähänpistot ja villitykset. - Edistyksen ja uuden pedagogiikan hengessä piti päästä eroon menneen maailman rasitteista, kuten arvosanoista, pulpeteista, kokeista, perinteisistä luokkahuoneista, kirjoista, todistuksista, Kotro kirjoittaa, ja kertoo samalla nuoresta ylioppilaasta, jonka opintielle koulukokeilu aikanaan jätti tiedollisia katvealueita.
08.08.2025 |21:56
2.
Purra: Kotouttamisteollisuus on valtavaksi kasvanut haara sosiaalivaltiossa – ”Jos maahanmuutto laajasti toimisi, sellaista ei tarvittaisi lainkaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.
08.08.2025 |12:08
3.
BBC: Hamas maksaa palkkoja yhä 30 000 ”virkamiehelle” – varastettua ruoka-apua annetaan vain terroristien tukijoille
Ennen sotaa Hamas hamstrasi tunneliverkostoihinsa noin 600 miljoonaa euroa käteistä. Rahat ovat peräisin gazalaisilta kerätyistä tullimaksuista ja veroista sekä Iranin islamistihallinnolta, Qatarilta ja egyptiläiseltä Muslimiveljeskunnalta.
11.08.2025 |09:09
4.
PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
12.08.2025 |21:12
5.
Hallinto-oikeus päätti: Vastaanottokeskus ei saa jatkaa Miilukorvessa
Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.
08.08.2025 |08:21
6.
Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
13.08.2025 |10:57
7.
Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
12.08.2025 |12:52
8.
Purra: Suomessa edelleen kuvitellaan, että tunkemalla veronmaksajan rahaa joutavaan tai haitalliseen tuotetaan elinvoimaa ja kasvua – ”Siksi kai maa tähän jamaan on päätynytkin”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.
13.08.2025 |11:00
9.
Tyytymättömyys opetushallitukseen kasvaa – jo osa alan ammattilaisistakin näyttää vihreää valoa organisaation lakkauttamiselle
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.
12.08.2025 |19:17
10.
Sisäministeri Mari Rantanen: Yhteiskunnan tulee ensisijaisesti huolehtia omistaan – ”Siksi nolla turvapaikanhakijaa on hyvä tavoite”
Mikkelin kaupunki aikoo vuokrata rivitaloasuntoja vastaanottokeskuksen käyttöön, joten nykyisten vuokralaisten on etsittävä uudet kodit. Sisäministeri Mari Rantanen huomauttaa, että epäterveiden kannustimien vuoksi onkin syytä vetää valtion tuet minimiin, kiintiöpakolaiset nollaan ja lakkauttaa kuntien ja hyvinvointialueiden korvaukset kotoutumisesta.
12.08.2025 |21:46
