
EKP vihjaili edelleen löysentävänsä rahapolitiikkaansa – Portugalin 10-vuotiset lainat painuivat pakkaselle
Euroopan keskuspankin lokakuisen kokouksen pöytäkirja vihjaa ennätyslöysän rahapolitiikan kevenevän entisestään.
Pikavoittoja hakeville sijoittajille tuli kiire haalia euromaiden velkakirjoja myytäväksi voitolla EKP:lle. Tämän vuoksi Portugalin 10-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko painui pakkaselle, Financial Times uutisoi.
Sijoittajat arvelevat EKP:n 1 350 miljardin euron arvopaperiostojen kasvavan entisestään. EKP on huolissaan heikentyvistä talousnäkymistä.
Pikavoittoja finanssipiireille
Sijoittajien hakivat ahkerasti mahdollisia luovutusvoittoja eritoten niiden euromaiden velkakirjoista, joilla on suurin korkoero Saksan vastaaviin velkakirjoihin. Nyt euromaista enää Espanjan, Italian ja Kreikan 10-vuotisilla velkakirjoilla käydään kauppaa hinnoilla, joka vastaa hieman positiivista korkotuottoa. Tuotto laskee velkakirjan hinnan noustessa.
Portugalin velkakirjamarkkinat osoittavat toisin sanoen sen, että sijoittajat olisivat valmiita maksamaan Portugalille siitä ilosta, että Portugali suostuisi lainaamaan heiltä rahaa kymmeneksi vuodeksi. Ilman EKP:n hillitöntä taseen paisuttelua näin tuskin olisi.
– Ei ole järkevää taistella tätä markkinaliikettä vastaan. Markkinat olettavat, että tämä velka katoaa EKP:n holveihin hyvin pitkäksi aikaa, varainhoitaja Ludovic Colin kertoo FT:lle.
Talouden tunnusluvuista viis
Luottoluokitusyhtiö Fitch Ratings arvioi Portugalin talouden supistuvan tänä vuonna 8,8 prosenttia. Yhtiö arvioi lisäksi, että maan velkaisuusaste nousee 136 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta. Euroalueella suuremmat velkaisuusluvut ovat vain Kreikalla ja Italialla.
Fitch luokittelee Portugalin velan BBB-luokkaan.
Sijoittajia nämä tunnusmerkit eivät huoleta. He ovat vakuuttuneita siitä, että EKP imuroi taseeseensa valtaosan – tai jopa kaiken – Portugalin uudesta velasta.
Kymmenvuotisen lainan jälkimarkkinakorko merkitsee samalla sitä, että Portugali saa itse markkinoilta huokeammin lainaa koronapandemian hoitoon kuin mitä EU:n elpymisvälineen lainaosuuteen tarttumalla.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EKP on muuttumassa poliittiseksi toimijaksi, eikä se ole hyvä asia – valtakeskus toimii demokratian ulottumattomissa

Koskenkylä: EU:n elvytysrahastosta ei ole apua elvytykseen

Bundesbankin johtaja Weidmann: EKP ei voi korvata poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjunnassa

EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa

VTT Pekka Korpinen arvelee Italian tukiohjelmien jatkuvan pandemian jälkeenkin

EKP senkuin lisää arvopaperiostojaan – pankin sisällä vastustus ostoille kasvaa

EKP tutki: ”Vihreiden” velkakirjojen ostoilla vain pieniä ja lyhytaikaisia vaikutuksia saastuttamiseen
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea













