

EU-parlamentin päärakennus Brysselissä 9. toukokuuta 2018. / LEHTIKUVA
EU:n voimasuhteet menossa uusiksi kevään parlamenttivaaleissa – koittaako EU-myönteisen sinipunan loppu?
Kaksi suomalaista asiantuntijaa ovat arvioineet varsin samalla tavalla ensi toukokuussa pidettäviä Euroopan parlamenttivaaleja. Suomen Yrittäjien Brysselin-asiantuntija Mira-Maria Kontkasen kirjoitus on julkaistu Suomen Yrittäjien blogina otsikolla EU:n voimasuhteet uusiksi kevään parlamenttivaaleissa. Helsingin Yliopiston tutkijan Antti Ronkaisen kirjoitus Suuri koalitio historiaan myös EU-parlamentissa – sysäävätkö kansallismieliset vasemmiston oppositioon?, on julkaistu Suomen Kuvalehden blogina.
Nykyisessä europarlamentissa kansanpuolueiden EPP-ryhmällä ja sosiaalidemokraattien S&D-ryhmällä on enemmistö parlamentissa, jossa on yhteensä 751 edustajaa. EPP:llä on 219 paikkaa ja S&D:llä 189 paikkaa, eli yhteensä 408 edustajaa. Tämä on yhteensä 54 prosenttia kaikista mepeistä.
Mainituissa blogeissa todetaan, että mielipidekyselyjen mukaan näiden kahden poliittisen ryhmän kannatus olisi jäämässä alle 50 prosentin. EPP:n osalta vaalitulos olisi 177 paikkaa ja S&D:llä 129 paikkaa. Sosiaalidemokraattisen ryhmän tulos laskisi selvästi enemmän kuin oikeistolaisen EPP-ryhmän, johon Suomen Kokoomus kuuluu.
EPP- ja S&D-ryhmät ovat hallinneet EU:n parlamentin päätöksentekoa enemmistön turvin. Kahden suurimman ryhmän koalitio on jakanut tärkeimmät vakanssit EU:n instituutioissa kuten Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa ja Euroopan komissiossa.
Kontkanen toteaa että keskustalainen Euroopan liberaalidemokraattien liiton ALDE-ryhmä voisi olla vaalien voittaja, joka pääsisi vaikuttamaan aiempaa enemmän EU:n päätöksentekoon. Toisaalta tutkija Ronkainen arvioi, että Euroopan kansallismieliset puolueet voivat saada jopa neljänneksen europarlamentin edustajanpaikoista. Näistä puolueista voi tulla jopa toiseksi suurin poliittinen ryhmittymä parlamenttiin.
Vaikka kansallismielisillä puolueilla on keskenään näkemyseroja, ne voisivat silti muodostaa yhden suuren ryhmän. Erityisesti maahanmuuttoon ja pakolaispolitiikkaan liittyvissä asioissa nämä puolueet voisivat vaikuttaa huomattavasti parlamentin päätöksentekoon. Lisäksi yhteinen linja voisi löytyä myös EMU:n eli euroalueen uudistamisen kysymyksissä. Kansallismieliset puolueet ovat pääosin yhteisvastuun kasvattamista ja komission vallanlisäystä vastaan.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Olli Kotro: Euroopan unioni ei ole sitä, mitä se joskus oli – siitä on tullut suvereniteettia nakertava hirviö, jonka oikeutus on perusteltua kyseenalaistaa

EU:lle populistijohtaja? Italian sisäministeri tunnustelee EU-kriittisten liittoumaa ja vihjaa tavoittelevansa EU-komission puheenjohtajuutta

AfD:llä rajuja vaalilinjauksia – “EU on sairas päästä varpaisiin, Saksa ulos EU:sta, vain kansallisella tasolla toteutettu lainsäädäntö on pätevää”

Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä

Ranskan kansallismielisiä povataan vaalivoittajaksi eurovaaleissa

Meemikielto ja linkkivero jäissä – EU-instituutiot kohtasivat yli kymmenen jäsenmaan vastarinnan

Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.