Perussuomalaiset julkaisivat eurovaaliehdokkaita
21.12.2018 |12:05
EU-parlamentin päärakennus Brysselissä 9. toukokuuta 2018. / LEHTIKUVA
EU:n voimasuhteet menossa uusiksi kevään parlamenttivaaleissa – koittaako EU-myönteisen sinipunan loppu?
23.01.2019 |08:00
Kaksi suomalaista asiantuntijaa ovat arvioineet varsin samalla tavalla ensi toukokuussa pidettäviä Euroopan parlamenttivaaleja. Suomen Yrittäjien Brysselin-asiantuntija Mira-Maria Kontkasen kirjoitus on julkaistu Suomen Yrittäjien blogina otsikolla EU:n voimasuhteet uusiksi kevään parlamenttivaaleissa. Helsingin Yliopiston tutkijan Antti Ronkaisen kirjoitus Suuri koalitio historiaan myös EU-parlamentissa – sysäävätkö kansallismieliset vasemmiston oppositioon?, on julkaistu Suomen Kuvalehden blogina.
Nykyisessä europarlamentissa kansanpuolueiden EPP-ryhmällä ja sosiaalidemokraattien S&D-ryhmällä on enemmistö parlamentissa, jossa on yhteensä 751 edustajaa. EPP:llä on 219 paikkaa ja S&D:llä 189 paikkaa, eli yhteensä 408 edustajaa. Tämä on yhteensä 54 prosenttia kaikista mepeistä.
Mainituissa blogeissa todetaan, että mielipidekyselyjen mukaan näiden kahden poliittisen ryhmän kannatus olisi jäämässä alle 50 prosentin. EPP:n osalta vaalitulos olisi 177 paikkaa ja S&D:llä 129 paikkaa. Sosiaalidemokraattisen ryhmän tulos laskisi selvästi enemmän kuin oikeistolaisen EPP-ryhmän, johon Suomen Kokoomus kuuluu.
EPP- ja S&D-ryhmät ovat hallinneet EU:n parlamentin päätöksentekoa enemmistön turvin. Kahden suurimman ryhmän koalitio on jakanut tärkeimmät vakanssit EU:n instituutioissa kuten Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa ja Euroopan komissiossa.
Kontkanen toteaa että keskustalainen Euroopan liberaalidemokraattien liiton ALDE-ryhmä voisi olla vaalien voittaja, joka pääsisi vaikuttamaan aiempaa enemmän EU:n päätöksentekoon. Toisaalta tutkija Ronkainen arvioi, että Euroopan kansallismieliset puolueet voivat saada jopa neljänneksen europarlamentin edustajanpaikoista. Näistä puolueista voi tulla jopa toiseksi suurin poliittinen ryhmittymä parlamenttiin.
Vaikka kansallismielisillä puolueilla on keskenään näkemyseroja, ne voisivat silti muodostaa yhden suuren ryhmän. Erityisesti maahanmuuttoon ja pakolaispolitiikkaan liittyvissä asioissa nämä puolueet voisivat vaikuttaa huomattavasti parlamentin päätöksentekoon. Lisäksi yhteinen linja voisi löytyä myös EMU:n eli euroalueen uudistamisen kysymyksissä. Kansallismieliset puolueet ovat pääosin yhteisvastuun kasvattamista ja komission vallanlisäystä vastaan.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Olli Kotro: Euroopan unioni ei ole sitä, mitä se joskus oli – siitä on tullut suvereniteettia nakertava hirviö, jonka oikeutus on perusteltua kyseenalaistaa
21.12.2018 |16:24
EU:lle populistijohtaja? Italian sisäministeri tunnustelee EU-kriittisten liittoumaa ja vihjaa tavoittelevansa EU-komission puheenjohtajuutta
09.01.2019 |19:47
AfD:llä rajuja vaalilinjauksia – ”EU on sairas päästä varpaisiin, Saksa ulos EU:sta, vain kansallisella tasolla toteutettu lainsäädäntö on pätevää”
14.01.2019 |17:24
Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä
16.01.2019 |17:41
Ranskan kansallismielisiä povataan vaalivoittajaksi eurovaaleissa
20.01.2019 |19:28
Meemikielto ja linkkivero jäissä – EU-instituutiot kohtasivat yli kymmenen jäsenmaan vastarinnan
22.01.2019 |20:53
Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava
03.05.2019 |10:07
Viikon suosituimmat
1.
Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.
13.11.2025 |11:45
2.
Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään
17.11.2025 |12:54
3.
JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.
14.11.2025 |11:59
4.
Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.
16.11.2025 |18:31
5.
Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.
15.11.2025 |11:50
6.
Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.
14.11.2025 |09:30
7.
Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.
14.11.2025 |19:22
8.
Kolumni: Mikä hävettää, demarit?
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
19.11.2025 |21:13
9.
Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.
13.11.2025 |13:30
10.
Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen
Viime viikolla valtamedioissa uutisoitiin laajasti tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä maahanmuuttajien vaikutus Suomen talouteen olisi positiivinen. Helsingin Sanomat kysyi valtiovarainministeriöltä tutkimuksesta. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattilan mukaan tutkimus on heikkolaatuinen ja siitä on tehty liiallisia johtopäätöksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää ihmeellisenä, että missään mediassa ei ole puhuttu tekijöiden taustoista.
18.11.2025 |12:12
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025
Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025
Lue lisää