Euroopan eläkerahastot pulassa negatiivisten korkojen vuoksi

Saksan finanssivalvoja Bafin on kertonut, että maan eläkkeitä voidaan joutua leikkaamaan negatiivisten korkojen tuomien heikkojen tuottojen vuoksi. Talouslehti Financial Times kirjoittaa, että Bafinin varoitus tuli vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Ranskan suurin julkisen alan eläkerahasto varoitti vastaavanlaisista ongelmista. Euroopan suurin eläkerahasto ABP pitää myös mahdollisena, että eläke-etuuksia voidaan joutua leikkaamaan.

Lakisääteiset sijoitusstandardit sitovat eurooppalaisia eläkerahastoja. Niiden tarkoitus on estää tilanne, jossa tuotot romahtaisivat talouden sakatessa. Pääosin tämä tarkoittaa sitä, että eläkerahastot ovat velvollisia sijoittamaan osan varoistaan valtioiden joukkovelkakirjoihin ja joihinkin muihin korkean luottoluokituksen saaneisiin yrityksiin. Juuri näiden kohteiden korkotuotot ovat valuneet alas sitä mukaa, mitä enemmän Euroopan keskuspankki on höllentänyt rahapolitiikkaansa.

Inflaatio-odotukset pudonneet

Maailman suurin yksityinen joukkovelkakirjasijoittaja Pimco esitti jo helmikuussa näkemysen siitä, etteivät keskuspankit voi määrätä velkakirjasijoittajien kaksiosaista tuotto-odotusta. Pimcon Newport Beachin yksikön toimitusjohtaja Scott A. Mather kirjoittaa kolumnissaan, että tuotto-odotus koostuu reaalisesta – eli inflaatiokorjatusta – tuotosta. Toinen osa määräytyy inflaatio-odotusten mukaan.

Mather muistuttaa, ettei näiden kahden osatekijän suhdetta toisiinsa voi määrittää tarkasti, vaan jokainen sijoittaja punnitsee itse tilanteen. EKP on toivonut, että pääosa tuotto-odotuksista tulisi inflaatiokorjatusta tuotosta. Sen sijaan sijoittajat näyttävät huomioivan enemmän inflaatio-odotuksia.

Velkakirjan arvo kohoaa, jos sen jälkimarkkinakorko putoaa. Inflaatio-odotusten pudotessa sijoittajat todennäköisesti odottavat lisää rahapolitiikan höllennyksiä. Tämä nostaisi edelleen velkakirjojen arvoja korkotasojen pudotessa yhä edelleen.

Tuotto-odotusten ankkuroituminen pääosin inflaatio-odotuksiin voi johtaa paisuviin arvostuskupliin. Mather kirjoittaa, että tällä tavoin riskittömistä sijoituskohteista tuleekin itse asiassa riskikohteita.

Kysyntä ei ole vironnut

EKP ei ole ainoa suuri keskuspankki, joka on lähtenyt negatiivisten korkojen tielle. Japanin, Sveitsin, Ruotsin ja Tanskan keskuspankit ovat seuranneet EKP:n rahapolitiikan suuntaa. Näiden keskuspankkien tavoite on saada inflaatio käyntiin. Tulokset ovat ainakin toistaiseksi olleet laihoja.

Myös talouden kokonaiskuva on pysynyt varsin aneemisena. Yhtenä syynä nähdään se, että rahapolitiikan muutokset eivät ole siirtyneet lisääntyvästi kotitalouksien kulutukseen.

Kotitalouksien kysyntää varjostaa epävarmuus. Osalla kotitalouksilla on jo ennestään velkaa rutkasti. Lisävelkaantuminen ei epävarmuuden keskellä ole houkuttavaa edes alhaisilla koroilla.

Tuottamattomia zombieyrityksiä

Negatiivisilla koroilla on myös se vaikutus, ettei se ohjaa tuottamattomia yrityksiä konkursseihin. Pankit eivät alaskirjaa tappioitaan vaan antavat heikosti tuottavien ”zombieyritysten” jatkaa markkinoilla.

Muutamalla ongelmallisella euromaalla on hämmästyttävän korkea määrä tuottamattomia luottoja. Kreikkalaisten lainakannasta tällaisia luottoja on hämmästyttävät 43,5 prosenttia. Italiassa tuottamattomia luottoja on hitusen alle 17 prosenttia. Myös Portugalin ja Irlannin luottokanta on hyvin ongelmallinen.