

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Nanna Väätäinen: ”Jäsenvaltioiden saatava päättää omista asioistaan”
Hoitoalalla työskentelevä nuori poliittinen vaikuttaja Nanna Väätäinen haluaisi, että EU kehittyisi ennen kaikkea kauppaunioniksi, jossa ylikansallinen valta on mahdollisimman pientä ja joka pitää kiinni omista periaatteistaan.
Perussuomalaisen Nuorison hallituksen jäsen Nanna Väätäinen on ehdokkaana kesäkuun europarlamenttivaaleissa.
– Lähdin eurovaaleihin mukaan, sillä olen huolissani EU:n liittovaltiokehityksestä ja Suomen itsemääräämisoikeuden vähenemisestä. Euroopan parlamenttiin täytyy saada päättäjiä, jotka ajavat siellä ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etua ja vastustavat turhaa sääntelyä, Väätäinen kertoo.
Kuopiossa asuva Väätäinen toimii myös Savo-Karjalan Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtajana. Hänen poliittista toimintaansa ohjaa ennen kaikkea isänmaallisuus.
– Pyrin toimimaan aina tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille parhaaksi. Sanon ei yhteisvelalle, turhille säädöksille ja perussopimusten muuttamiselle siten, että yksittäisten valtioiden päätäntävalta omista asioistaan vähenee ja lipsutaan kohti liittovaltiota, Väätäinen sanoo.
Läheisyysperiaate tärkeää
Väätäinen korostaa, että EU:n läheisyysperiaatetta on vaalittava. Läheisyysperiaatteen mukaan toimivaltaa tulisi käyttää siten, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.
– EU ei noudata omaa läheisyysperiaatettaan. Läheisyysperiaatteen mukaan EU-sääntelyn tulisi koskea vain asioita, joista ei voida säätää jäsenvaltioiden tasolla. EU-tason sääntelyä tulisi keventää ja jäsenvaltioiden päätäntävaltaa omista asioista lisätä, Väätäinen vaatii.
Suomen asema EU:ssa on Väätäisen mukaan liian heikko.
– Suomi on ollut viime vuosikymmeninä kiltti ja tottelevainen nettomaksaja ilman hampaita. Jatkossa Suomen tulisi olla EU:ssa rohkea toimija ja uskaltaa tarvittaessa käyttää omaa veto-oikeuttaan, jos EU:ssa ollaan päättämässä jostakin Suomelle haitallisesta.
Suomi on verrattain pieni EU-maa, ja Väätäisen mielestä yksittäisellä europarlamentaarikolla on melko vähän vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa.
– Nyt etenkin, kun Suomi on Naton jäsen, tulee meidän uskaltaa olla EU:ssa rohkeita ja Suomelle tärkeissä asioissa periksiantamattomia. Pienenä maana Suomen tulee pitää tiukasti kiinni yksimielisyysperiaatteesta tärkeiden kysymysten osalta, hän katsoo.
Itsenäiset metsäpäätökset
EU:n yhteinen maa- ja metsätalouspolitiikka kaipaa Väätäisestä korjaustoimia. Hän muistuttaa, että Suomi on EU:n metsäisin maa ja Suomen tulee saada päättää omista metsistään.
– Maa- ja metsätalous on elinkeinon lisäksi myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys. Suomalaiset metsät ja maatalouden tuntee parhaiten suomalainen maanviljelijä tai metsänomistaja – ei saksalainen pukuherra Brysselissä, Väätäinen painottaa.
Hänestä myös maataloustuista ja niiden alueellisesta tasa-arvoisuudesta on pidettävä huolta.
– EU:ssa puhututtanut ennallistamisasetus ei saa mennä sellaisenaan läpi. Onneksemme Suomi nykyisellään vastustaa sitä liian korkeiden kustannusten vuoksi.
Siirtolaisongelma kuriin
Europarlamentaarikkona Väätäinen haluaisi osallistua EU:n siirtolaisuusongelman korjaamiseen.
– Lähtisin ajamaan niin sanotun Ruanda-mallin käyttöönottoa, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin jossakin EU:n ulkopuolisessa maassa ja turvapaikan saatuaan henkilö saisi jäädä tähän turvalliseen maahan.
– Mielestäni massiivinen siirtolaisuus turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttäen on uhka EU:n sisäiselle turvallisuudelle, Väätäinen toteaa.
Koko Suomen ja erityisesti Itä-Suomen osalta hän pitää tärkeänä turvallisuus- ja raja-asioita.
– Tarvittaessa meillä pitää olla mahdollisuus käännyttää ihmisiä itärajalla, jos sitä käytetään keinona meitä vastaan, Väätäinen katsoo.
EU:sta kauppaunioni
Nanna Väätäinen haluaisi, että EU kehittyisi ennen kaikkea kauppaunioniksi, jossa ylikansallinen valta on mahdollisimman pientä ja joka pitää kiinni omista periaatteistaan.
– Haluaisin EU:n olevan tulevaisuudessa mahdollisimman omavarainen ja riippumaton Kiinasta ja muista EU:n ulkopuolisista valtioista. Haluaisin tulevaisuudessa myös nähdä Euroopan ilman laitonta siirtolaisuutta ja sen tuomia haasteita, Väätäinen toivoo.
Opiskelijan kannalta EU on Väätäisen mielestä hyvä asia, sillä muun muassa Erasmus+-ohjelmalla tuetaan nuoria opiskelumahdollisuuksien ja kansainvälisten vaihtojen osalta.
– Muitakin ohjelmia on olemassa, mutta Erasmus+ lienee suurin. EU-kansalaisella on oikeus opiskella muun EU-maan yliopistossa samoin ehdoin kuin maan omilla kansalaisilla. EU on siis opiskelijan kannalta hyödyllinen, Väätäinen toteaa.
Ensihoidon ammattilainen
Väätäinen on 20-vuotias, ja koulutukseltaan hän on lähihoitaja sekä perustason ensihoitaja.
Luonteeltaan Väätäinen on puhelias, sosiaalinen ja yhteistyökykyinen. Hän tulee perheestä, johon kuuluu äiti ja isä sekä pikkusisko ja pikkuveli. Väätäinen asuu yhdessä avopuolisonsa kanssa.
– Tulen pääasiallisesti kaikkien kanssa toimeen. Olen utelias ja monista asioista kiinnostunut. Olen hieman jääräpäinen, kun kyse on itselle tärkeästä asiasta. Perheeni ja avopuolisoni ovat tärkeimpiä tukijoitani, hän kertoo.
Väätäinen on yhteiskunnallisesti valveutunut ja valmis ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta.
– Minusta saisitte aktiivisen ja kiinnostuneen mepin, joka seisoo omien arvojensa takana ja tekee päätöksiä tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille eduksi, Väätäinen lupaa.
Mahdollisuus vaikuttaa
Suomesta tuli EU:n jäsen 1. tammikuuta 1995. Väätäinen kannustaa nuoria lähtemään vaaliuurnille kesän EU-vaaleissa.
– Me nuoret emme ole saaneet vaikuttaa siihen, liittyykö Suomi EU:hun vai ei. Nyt meillä kuitenkin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen on tulevaisuuden EU, Väätäinen sanoo.
Euroopan unioni on muutoksen edessä, kun osa päättäjistä on ajamassa EU:ta kohti liittovaltiota ja osa vastustaa tätä kehitystä.
Väätäisen mielestä kesäkuun eurovaaleissa kannattaa äänestää nimenomaan perussuomalaista ehdokasta, jos haluaa, että Suomi on jatkossakin itsenäinen kansallisvaltio, joka saa päättää omista asioistaan.
– Perussuomalaista äänestämällä tiedät varmaksi, että äänestät sen puolesta, että Euroopan parlamenttiin saadaan edustajia, jotka ajavat siellä aina Suomen ja suomalaisten etua, Väätäinen perustelee.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-sääntely Ruanda-malli Eurovaalit 2024 jäsenmaiden yksimielisyys Nanna Väätäinen maa- ja metsätalouspolitiikka läheisyysperiaate itäraja rajapolitiikka liittovaltiokehitys eurovaaliehdokkaat turvapaikkajärjestelmä turvapaikkahakemukset Siirtolaisuus Turvallisuus Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – ”Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”

Tutkimus: 85 % eurooppalaisista haluaa EU:lta enemmän tekoja laitonta siirtolaisuutta vastaan
Viikon suosituimmat

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.