

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Nanna Väätäinen: ”Jäsenvaltioiden saatava päättää omista asioistaan”
Hoitoalalla työskentelevä nuori poliittinen vaikuttaja Nanna Väätäinen haluaisi, että EU kehittyisi ennen kaikkea kauppaunioniksi, jossa ylikansallinen valta on mahdollisimman pientä ja joka pitää kiinni omista periaatteistaan.
Perussuomalaisen Nuorison hallituksen jäsen Nanna Väätäinen on ehdokkaana kesäkuun europarlamenttivaaleissa.
– Lähdin eurovaaleihin mukaan, sillä olen huolissani EU:n liittovaltiokehityksestä ja Suomen itsemääräämisoikeuden vähenemisestä. Euroopan parlamenttiin täytyy saada päättäjiä, jotka ajavat siellä ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etua ja vastustavat turhaa sääntelyä, Väätäinen kertoo.
Kuopiossa asuva Väätäinen toimii myös Savo-Karjalan Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtajana. Hänen poliittista toimintaansa ohjaa ennen kaikkea isänmaallisuus.
– Pyrin toimimaan aina tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille parhaaksi. Sanon ei yhteisvelalle, turhille säädöksille ja perussopimusten muuttamiselle siten, että yksittäisten valtioiden päätäntävalta omista asioistaan vähenee ja lipsutaan kohti liittovaltiota, Väätäinen sanoo.
Läheisyysperiaate tärkeää
Väätäinen korostaa, että EU:n läheisyysperiaatetta on vaalittava. Läheisyysperiaatteen mukaan toimivaltaa tulisi käyttää siten, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.
– EU ei noudata omaa läheisyysperiaatettaan. Läheisyysperiaatteen mukaan EU-sääntelyn tulisi koskea vain asioita, joista ei voida säätää jäsenvaltioiden tasolla. EU-tason sääntelyä tulisi keventää ja jäsenvaltioiden päätäntävaltaa omista asioista lisätä, Väätäinen vaatii.
Suomen asema EU:ssa on Väätäisen mukaan liian heikko.
– Suomi on ollut viime vuosikymmeninä kiltti ja tottelevainen nettomaksaja ilman hampaita. Jatkossa Suomen tulisi olla EU:ssa rohkea toimija ja uskaltaa tarvittaessa käyttää omaa veto-oikeuttaan, jos EU:ssa ollaan päättämässä jostakin Suomelle haitallisesta.
Suomi on verrattain pieni EU-maa, ja Väätäisen mielestä yksittäisellä europarlamentaarikolla on melko vähän vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa.
– Nyt etenkin, kun Suomi on Naton jäsen, tulee meidän uskaltaa olla EU:ssa rohkeita ja Suomelle tärkeissä asioissa periksiantamattomia. Pienenä maana Suomen tulee pitää tiukasti kiinni yksimielisyysperiaatteesta tärkeiden kysymysten osalta, hän katsoo.
Itsenäiset metsäpäätökset
EU:n yhteinen maa- ja metsätalouspolitiikka kaipaa Väätäisestä korjaustoimia. Hän muistuttaa, että Suomi on EU:n metsäisin maa ja Suomen tulee saada päättää omista metsistään.
– Maa- ja metsätalous on elinkeinon lisäksi myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys. Suomalaiset metsät ja maatalouden tuntee parhaiten suomalainen maanviljelijä tai metsänomistaja – ei saksalainen pukuherra Brysselissä, Väätäinen painottaa.
Hänestä myös maataloustuista ja niiden alueellisesta tasa-arvoisuudesta on pidettävä huolta.
– EU:ssa puhututtanut ennallistamisasetus ei saa mennä sellaisenaan läpi. Onneksemme Suomi nykyisellään vastustaa sitä liian korkeiden kustannusten vuoksi.
Siirtolaisongelma kuriin
Europarlamentaarikkona Väätäinen haluaisi osallistua EU:n siirtolaisuusongelman korjaamiseen.
– Lähtisin ajamaan niin sanotun Ruanda-mallin käyttöönottoa, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin jossakin EU:n ulkopuolisessa maassa ja turvapaikan saatuaan henkilö saisi jäädä tähän turvalliseen maahan.
– Mielestäni massiivinen siirtolaisuus turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttäen on uhka EU:n sisäiselle turvallisuudelle, Väätäinen toteaa.
Koko Suomen ja erityisesti Itä-Suomen osalta hän pitää tärkeänä turvallisuus- ja raja-asioita.
– Tarvittaessa meillä pitää olla mahdollisuus käännyttää ihmisiä itärajalla, jos sitä käytetään keinona meitä vastaan, Väätäinen katsoo.
EU:sta kauppaunioni
Nanna Väätäinen haluaisi, että EU kehittyisi ennen kaikkea kauppaunioniksi, jossa ylikansallinen valta on mahdollisimman pientä ja joka pitää kiinni omista periaatteistaan.
– Haluaisin EU:n olevan tulevaisuudessa mahdollisimman omavarainen ja riippumaton Kiinasta ja muista EU:n ulkopuolisista valtioista. Haluaisin tulevaisuudessa myös nähdä Euroopan ilman laitonta siirtolaisuutta ja sen tuomia haasteita, Väätäinen toivoo.
Opiskelijan kannalta EU on Väätäisen mielestä hyvä asia, sillä muun muassa Erasmus+-ohjelmalla tuetaan nuoria opiskelumahdollisuuksien ja kansainvälisten vaihtojen osalta.
– Muitakin ohjelmia on olemassa, mutta Erasmus+ lienee suurin. EU-kansalaisella on oikeus opiskella muun EU-maan yliopistossa samoin ehdoin kuin maan omilla kansalaisilla. EU on siis opiskelijan kannalta hyödyllinen, Väätäinen toteaa.
Ensihoidon ammattilainen
Väätäinen on 20-vuotias, ja koulutukseltaan hän on lähihoitaja sekä perustason ensihoitaja.
Luonteeltaan Väätäinen on puhelias, sosiaalinen ja yhteistyökykyinen. Hän tulee perheestä, johon kuuluu äiti ja isä sekä pikkusisko ja pikkuveli. Väätäinen asuu yhdessä avopuolisonsa kanssa.
– Tulen pääasiallisesti kaikkien kanssa toimeen. Olen utelias ja monista asioista kiinnostunut. Olen hieman jääräpäinen, kun kyse on itselle tärkeästä asiasta. Perheeni ja avopuolisoni ovat tärkeimpiä tukijoitani, hän kertoo.
Väätäinen on yhteiskunnallisesti valveutunut ja valmis ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta.
– Minusta saisitte aktiivisen ja kiinnostuneen mepin, joka seisoo omien arvojensa takana ja tekee päätöksiä tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille eduksi, Väätäinen lupaa.
Mahdollisuus vaikuttaa
Suomesta tuli EU:n jäsen 1. tammikuuta 1995. Väätäinen kannustaa nuoria lähtemään vaaliuurnille kesän EU-vaaleissa.
– Me nuoret emme ole saaneet vaikuttaa siihen, liittyykö Suomi EU:hun vai ei. Nyt meillä kuitenkin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen on tulevaisuuden EU, Väätäinen sanoo.
Euroopan unioni on muutoksen edessä, kun osa päättäjistä on ajamassa EU:ta kohti liittovaltiota ja osa vastustaa tätä kehitystä.
Väätäisen mielestä kesäkuun eurovaaleissa kannattaa äänestää nimenomaan perussuomalaista ehdokasta, jos haluaa, että Suomi on jatkossakin itsenäinen kansallisvaltio, joka saa päättää omista asioistaan.
– Perussuomalaista äänestämällä tiedät varmaksi, että äänestät sen puolesta, että Euroopan parlamenttiin saadaan edustajia, jotka ajavat siellä aina Suomen ja suomalaisten etua, Väätäinen perustelee.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-sääntely Ruanda-malli Eurovaalit 2024 jäsenmaiden yksimielisyys Nanna Väätäinen maa- ja metsätalouspolitiikka läheisyysperiaate itäraja rajapolitiikka liittovaltiokehitys eurovaaliehdokkaat turvapaikkajärjestelmä turvapaikkahakemukset Siirtolaisuus Turvallisuus Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – ”Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”

Tutkimus: 85 % eurooppalaisista haluaa EU:lta enemmän tekoja laitonta siirtolaisuutta vastaan
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Brittihallitus aikoo korvata islamofobian uudella sanalla – edessä sanavapauden ongelma
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Sisäministeriö julkaisi uudet väestönsuojien yleisoppaat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää









