

PS ARKISTO
Eurovaaliehdokas Sara Seppänen: ”EU:n palattava perustehtäviinsä vahvistamaan Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä”
Europarlamenttiin pyrkivä perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen haluaa EU:n luopuvan kaikesta näpertelystä ja ujuttautumisesta kansallisvaltioiden lainsäädäntöön. Suomella ei ole varaa yhteenkään sellaiseen meppiin, joka ei puolusta Suomen ja suomalaisten etua.
Pitkään kotimaan politiikassa sen kaikilla tasoilla vaikuttanut Sara Seppänen on erityisesti kansanedustajan ominaisuudessa ja valiokuntatyössään nähnyt EU:n vaikutukset suomalaisten tavallisten ihmisten elämään ja sen problematiikan, joka Suomella EU-lainsäädännön kanssa on.
– Haluan olla vaikuttamassa siihen, että EU palaa perustehtäviinsä vahvistamaan Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä ja jättää pois kaiken näpertelyn ja astumisen kansallisen lainsäädännön tontille, Seppänen sanoo.
Suunnan on muututtava viimeistään nyt
Euroopan unioni on läntinen arvoyhteisö, jolla on tärkeä rooli jo historiansakin vuoksi. Europarlamentin on kuitenkin viimeistään nyt muutettava suuntaa ja otettava voimakkaampi arvoyhteisön rooli esimerkiksi Ukrainan tukemisessa. Kaikki epäröinti ja viivyttely on lopetettava ja osoitettava, että EU:lla on vahva yhteinen tahtotila puolustaa länsimaista oikeusvaltiota ja demokratiaa.
– Suomi on osa Eurooppaa ja läntistä arvoyhteisöä. Meidän on pyrittävä tehokkaammin ja voimakkaammin löytämään EU:n sisällä samanmieliset kumppanit, jotka eivät kannata liittovaltiokehitystä vaan terveempää EU:ta, joka keskittyy yhteistyöhön Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta, Seppänen pohtii.
Suomi arktisena maana on tulevalla europarlamenttikaudella aivan keskiössä, koska arktisten maiden rooli tulee geopoliittisesta tilanteesta johtuen kasvamaan. Suomella on myös hyvin paljon luonnonvaroja, kuten metsiä ja kriittisiä mineraaleja.
– Olemme erittäin tärkeässä roolissa myös puolustamassa sitä tervettä EU-linjaa, että emme toivo liittovaltiokehitystä tai yhteisvelkaa.
Kansalliset erityispiirteet tunnustettava
Euroopan parlamentin jäsenenä Seppänen puolustaisi ennen kaikkea suomalaisia ja itsenäistä Suomea. EU:n on tunnustettava ja otettava päätöksenteossaan huomioon eri jäsenvaltioiden kansalliset erityispiirteet, eikä se voi pakottaa jäsenmaitaan lainsäädäntöön, joka ei niille sovi. Esimerkkinä Seppänen mainitsee älyttömän juomavesidirektiivin, joka on Suomen olosuhteissa kallis ja haitallinen.
– Tällä hetkellä EU ujuttautuu kansallisen sivistys- sekä koulutuspolitiikan tontille ja pyrkii sosiaalipolitiikkaan. Metsien monitorointiasetus on hyvä esimerkki siitä, miten EU yrittää vaikuttaa metsäpolitiikkaan. Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa yhteenkään meppiin, joka ei puolusta Suomea, Seppänen toteaa.
Yhteinen etu vain turvallisuuspolitiikassa
Seppäsen mielestä on naiivia kuvitella, että EU:lla olisi jokin yhteinen etu muissa kuin turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Suomen on otettava viime vuosia voimakkaampi rooli omien etujensa ajamisessa EU:n sisällä, ja EU:n on otettava hieman taka-askelia laajentumiskehityksessään.
– EU on perustettu aikanaan rauhan ja Euroopan yhtenäisyyden edistämiseksi. Nyt se näpertelee pullonkorkkien kanssa eikä ota huomioon EU-maiden erilaisia olosuhteita. Suomessa arktisena pitkien välimatkojen maana kuluu paljon energiaa talojen lämmittämiseen ja liikenteeseen. EU:n pitäisi vähentää reilusti lainsäädäntöä ja keskittyä kansainvälisiin sopimuksiin ja isoihin kysymyksiin, Seppänen kertoo.
Maahanmuutto on Euroopan kohtalonkysymys
Ruoantuottajat tarvitsevat EU:lta tulevat tuet, mutta siinäkin tuki tulisi kohdentaa suoraan varsinaiseen ruoantuotantoon, ei näennäisviljelyyn eikä hiilensidontaan. Maahanmuuttopakti on täysin riittämätön siirtolaisongelman ratkaisemiseksi. Seppäsen mielestä EU:ssa tulisi ottaa käyttöön niin sanottu Ruanda-malli, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin EU:n ulkopuolisissa turvallisissa maissa ja unionin alueelle pääsisivät vain todelliset avuntarvitsijat.
– Koko maahanmuuttokysymys on oikeastaan Euroopan kohtalonkysymys – eurooppalaisen kulttuurin, arvojen ja elämäntavan kohtalonkysymys. On totta, että väestö vanhenee, mutta meillä on käynnissä myös hyvin voimakas tekoälyn kehitys, työ muuttaa muotoaan ja suorittavan työn muodot ehkä korvautuvat tekoälyn avustuksella. Ehkä meillä on myös liioiteltu työvoiman tarvetta. Tarvitsemme aitoa osaamista ja innovaatioita, emme laitonta maahanmuuttoa emmekä halpatyövoimamaahanmuuttoa, Seppänen pohtii.
Halu puolustaa Suomea ja suomalaisia
Seppäsellä on aina ollut hyvin vahva oikeudenmukaisuuden taju, ja hänelle on tärkeää pyrkiä korjaamaan vääryydet yhteiskunnassa. Hän on rakastanut Suomea ja suomalaisia pienestä tytöstä saakka, ja hänellä on aina ollut halu päästä vaikuttamaan asioihin suomalaisten puolesta.
– Myöskään opettajaidentiteetti ei ole minusta hävinnyt, vaikka kansanedustajan tehtävä onkin tullut opettajuuden tilalle. Opettajuus on ollut minulle kutsumusammatti, ja kansanedustajuudessa on jotain samaa. Tähän tehtävään päätyy ihmisiä, joilla on syvä halu vaikuttaa, huoli jostain asiasta tai pyrkimys oikeudenmukaisuuden toteutumiseen, Seppänen sanoo.
Lapin luonto antaa voimaa
Lapin vaalipiiristä eduskuntaan valittu 41-vuotias Sara Seppänen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Aikaisemman työuransa hän on tehnyt luokanopettajana. Ennen viime eduskuntavaaleja Seppänen oli opintovapaalla kirjoittamassa väitöskirjaansa. Hän on naimisissa ja hänellä on aikuinen tytär ja 15-vuotias poika.
– Lapin luonnosta saan valtavasti voimaa. Luontoa pitää kunnioittaa, mutta myös ihmisellä pitää olla paikka elää vuorovaikutussuhteessa luonnon kanssa. Ihmiset tarvitsevat esimerkiksi kaivosteollisuuden tuottamat mineraalit, mutta samaan aikaan on pidettävä huolta ympäristöstä ja säilytettävä tasapaino ihmisen ja luonnon välillä, Seppänen kertoo.
– Erityisesti Lapin erämaat ovat minulle hyvin tärkeitä. Sikäli kuin vapaa-aikaa jää, niin menen metsään tai nuotiolle.
Artikkeli on julkaistu Suomen Uutisissa 8.5.2024. Julkaisemme artikkelin uudestaan osana perussuomalaisten eurovaaliehdokkaiden esittelykierrosta.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sivistys- ja koulutuspolitiikka siirtolaisongelma Sara Seppänen metsäpolitiikka kansallisvaltiot liittovaltiokehitys päätöksenteko Turvallisuus Eurovaalit maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Seppänen: Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Kipinät iskivät vaalitentissä – Sebastian Tynkkynen: Vasemmisto yrittää työntää perussuomalaiset laitaoikeiston piiriin

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Eurovaaliehdokas Mauri Peltokangas: ”Suomalaiset osaavat itse päättää, miten hoidamme metsiämme, maataloutta ja teollisuutta”

Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen Ruanda-mallista: “Kohdemaan pohtimista tärkeämpää on se, miten voidaan valvoa Eurooppaan pyrkiviä”
Viikon suosituimmat

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Eerola ihmettelee somaliperheiden ristiriitaista toimintaa: Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kommentoi Facebookissa Ylen MOT-dokumenttia, joka paljastaa somalialaisten perheiden lähettävän lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin Somaliaan. Eerola kysyy, miksi turvaa hakeneet vanhemmat altistavat jälkeläisensä samalle vaaralle, josta itse pakenivat.

Antikainen syyttää Tuppuraista huomion ohjaamisesta pois SDP:n kiusaamiskulttuurista – myös Lindtman saa täystyrmäyksen johtajuuden puutteestaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää













