

LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM
FT: Ateena menetti Euroopan komission
Kreikan velkakriisi on edennyt jo siihen vaiheeseen, että luulot sovun saavuttamisesta alkavat varista tuuleen, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Kreikka toimitti hieman myöhässä uusimman sopeuttamisohjelmaehdotuksensa. Ehdotus ei kuitenkaan lämmittänyt velkojien mieltä.
Kreikan ja velkojien välillä hiertää kysymys Kreikan talouden ns. perusylijäämän saavuttamisesta. Perusylijäämä tarkoittaa valtiontalouden ylijäämää, kun menoista jätetään huomioimatta velanhoitokulut.
Kreikan uusimmassa ehdotuksessa perusylijäämän suuruutta oli nostettu lähemmäs velkojien ehdotusta. Kreikasta toivotaankin, että velkojamaat tulevat omalta osaltaan vastaan omine myönnytyksineen.
Velkojien näkemys perusylijäämän suurudesta on kaikin puolin tyydyttävä. Kreikan toimittamista papereista ei vain käynyt mitenkään ilmi se, miten tähän perusylijäämään päädytään. Velkojien mielestä Kreikan toimilla tavoitteesta jäädään toivottoman kauas.
Kreikan hallituksen ystävät vähissä
Kreikan hallituksen ponnistuksiin suopeimmin suhtautuneen Euroopan komissionkin lämminhenkisyys on alkanut jäähtyä. Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras piti perjantaina puheen parlamentilleen, jossa hän jakoi komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mielestä harhaanjohtavaa tietoa. Tsipras kertoi velkojien tarjouksen olleen ”ottakaa tai jättäkää” -tyylinen viimeinen tarjous.
Tsipras kertoi lisäksi, että kreikkalaisten tulisi olla ylpeitä siitä, ettei maan hallitus aio taittua moisen ultimaattumin edessä. Juncker väittää Tsiprasin hyvin tienneen, ettei kyseessä ollut suinkaan vihoviimeinen tarjous. Lisäksi Junckeria kismitti Tsiprasin puheessa se, että Tsipras antoi ymmärtää velkojien sopimusluonnoksen olleen yksin Junckerin käsialaa.
Juncker kertoi vielä tuolloin Tsiprasin olevan hänen ystävänsä, mutta että Tsiprasin tulisi hieman tarkkailla sanomisiaan. Tsipras yritti soittaa seuraavana päivänä Junckerille, mutta Juncker ei ottanut puhelua vastaan. Juncker kertoi, että hän odottaa ensin Kreikan uutta sopimusluonnosta.
Euroopan komissiossa arvellaan nyt sopimusluonnoksen saavuttua, ettei Kreikka edes pyri neuvotteluissa sopimukseen. Kreikkalaisilla on toki samanlainen tunne velkojien sopimusluonnosten suhteen.
Kahdenkymmenenyhdeksän komissaarin tapaamisessa mukana ollut virkamies kertoo FT:lle Junckerin sanoneen, että ”Ateena on menettänyt Euroopan komission”. Keskiviikoksi järjestetty tapaaminen Tsiprasin ja velkojia edstavan instituutioiden on vaarassa jäädä toteutumatta.
Juncker totesi, ettei hän aio osallistua kokoukseen, jos Tsiprasilla on samanlainen asenne kuin viime viikolla. Euromaiden valtiovarainministereistä muodostuvan euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem niin ikään toteaa FT:n mukaan, että tapaaminen voi joutua peruutuslistalle. Lisäksi kreikkalaiset ovat todenneet, ettei Tsipraskaan osallistu, mikäli velkojilta ei tule merkkejä halusta kompromissiin.
Tiimalasissa pölyt jäljellä
Aika käy kuitenkin vähiin. Kesäkuun 30. päivänä erääntyy helmikuussa sovittu toisen tukiohjelman pidennys. Toisesta tukipaketista on edelleen maksamatta 7,2 miljardin euron erä. Osapuolten tulee siihen mennessä päästä sopimukseen, sillä muutoin koko tukierä erääntyy, eikä Kreikalla ole enää edes mahdollisuuksia siihen.
Viime hetken sopimuskaan ei päätä Kreikan kriisiä, sillä maalla on jatkossakin tarvetta tukirahoitukselle, koska Kreikan markkinakorot ovat toivottoman korkealla.
Euroryhmän kokous on 18. kesäkuuta ja sitä seuraavana päivänä on EU-maiden valtiovarainministerien kokous. Tämän jälkeen EU-maiden johtajat tapaavat Brysselissä 25.-26. kesäkuuta.
Käytännössä sopimuksen olisi syytä olla valmis euroryhmän kokouksen päätyttyä, sillä sopimus tarvitsee vielä hyväksynnän kansallisissa parlamenteissa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kreikan hallitus toistaa: IMF jää ilman rahaa kesäkuussa

IMF:n Lagarde pitää Kreikan euroeroa mahdollisena

Europäättäjätkin varautuvat Kreikan maksuhäiriöön
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää










