

LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM
FT: Ateena menetti Euroopan komission
Kreikan velkakriisi on edennyt jo siihen vaiheeseen, että luulot sovun saavuttamisesta alkavat varista tuuleen, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Kreikka toimitti hieman myöhässä uusimman sopeuttamisohjelmaehdotuksensa. Ehdotus ei kuitenkaan lämmittänyt velkojien mieltä.
Kreikan ja velkojien välillä hiertää kysymys Kreikan talouden ns. perusylijäämän saavuttamisesta. Perusylijäämä tarkoittaa valtiontalouden ylijäämää, kun menoista jätetään huomioimatta velanhoitokulut.
Kreikan uusimmassa ehdotuksessa perusylijäämän suuruutta oli nostettu lähemmäs velkojien ehdotusta. Kreikasta toivotaankin, että velkojamaat tulevat omalta osaltaan vastaan omine myönnytyksineen.
Velkojien näkemys perusylijäämän suurudesta on kaikin puolin tyydyttävä. Kreikan toimittamista papereista ei vain käynyt mitenkään ilmi se, miten tähän perusylijäämään päädytään. Velkojien mielestä Kreikan toimilla tavoitteesta jäädään toivottoman kauas.
Kreikan hallituksen ystävät vähissä
Kreikan hallituksen ponnistuksiin suopeimmin suhtautuneen Euroopan komissionkin lämminhenkisyys on alkanut jäähtyä. Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras piti perjantaina puheen parlamentilleen, jossa hän jakoi komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mielestä harhaanjohtavaa tietoa. Tsipras kertoi velkojien tarjouksen olleen ”ottakaa tai jättäkää” -tyylinen viimeinen tarjous.
Tsipras kertoi lisäksi, että kreikkalaisten tulisi olla ylpeitä siitä, ettei maan hallitus aio taittua moisen ultimaattumin edessä. Juncker väittää Tsiprasin hyvin tienneen, ettei kyseessä ollut suinkaan vihoviimeinen tarjous. Lisäksi Junckeria kismitti Tsiprasin puheessa se, että Tsipras antoi ymmärtää velkojien sopimusluonnoksen olleen yksin Junckerin käsialaa.
Juncker kertoi vielä tuolloin Tsiprasin olevan hänen ystävänsä, mutta että Tsiprasin tulisi hieman tarkkailla sanomisiaan. Tsipras yritti soittaa seuraavana päivänä Junckerille, mutta Juncker ei ottanut puhelua vastaan. Juncker kertoi, että hän odottaa ensin Kreikan uutta sopimusluonnosta.
Euroopan komissiossa arvellaan nyt sopimusluonnoksen saavuttua, ettei Kreikka edes pyri neuvotteluissa sopimukseen. Kreikkalaisilla on toki samanlainen tunne velkojien sopimusluonnosten suhteen.
Kahdenkymmenenyhdeksän komissaarin tapaamisessa mukana ollut virkamies kertoo FT:lle Junckerin sanoneen, että ”Ateena on menettänyt Euroopan komission”. Keskiviikoksi järjestetty tapaaminen Tsiprasin ja velkojia edstavan instituutioiden on vaarassa jäädä toteutumatta.
Juncker totesi, ettei hän aio osallistua kokoukseen, jos Tsiprasilla on samanlainen asenne kuin viime viikolla. Euromaiden valtiovarainministereistä muodostuvan euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem niin ikään toteaa FT:n mukaan, että tapaaminen voi joutua peruutuslistalle. Lisäksi kreikkalaiset ovat todenneet, ettei Tsipraskaan osallistu, mikäli velkojilta ei tule merkkejä halusta kompromissiin.
Tiimalasissa pölyt jäljellä
Aika käy kuitenkin vähiin. Kesäkuun 30. päivänä erääntyy helmikuussa sovittu toisen tukiohjelman pidennys. Toisesta tukipaketista on edelleen maksamatta 7,2 miljardin euron erä. Osapuolten tulee siihen mennessä päästä sopimukseen, sillä muutoin koko tukierä erääntyy, eikä Kreikalla ole enää edes mahdollisuuksia siihen.
Viime hetken sopimuskaan ei päätä Kreikan kriisiä, sillä maalla on jatkossakin tarvetta tukirahoitukselle, koska Kreikan markkinakorot ovat toivottoman korkealla.
Euroryhmän kokous on 18. kesäkuuta ja sitä seuraavana päivänä on EU-maiden valtiovarainministerien kokous. Tämän jälkeen EU-maiden johtajat tapaavat Brysselissä 25.-26. kesäkuuta.
Käytännössä sopimuksen olisi syytä olla valmis euroryhmän kokouksen päätyttyä, sillä sopimus tarvitsee vielä hyväksynnän kansallisissa parlamenteissa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kreikan hallitus toistaa: IMF jää ilman rahaa kesäkuussa

IMF:n Lagarde pitää Kreikan euroeroa mahdollisena

Europäättäjätkin varautuvat Kreikan maksuhäiriöön
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.















