LEHTIKUVA
Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Esityksen tavoitteena on, että kansalaisuuden saaminen edellyttäisi onnistunutta kotoutumista yhteiskuntaan.
Muutoksia ehdotetaan henkilöllisyyden selvittämiseen, nuhteettomuuteen ja toimeentuloon kansalaisuuden saamisen edellytyksinä. Hallituksen antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 27.3.
Esityksen tavoitteena on, että kansalaisuuden saaminen edellyttäisi onnistunutta kotoutumista yhteiskuntaan. Lakimuutosten tarkoituksena on myös entistä enemmän korostaa turvallisuuteen liittyvien riskien huomioimista ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamista.
– Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen edellytys on onnistunut kotoutuminen, suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen ja työnteko, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.
Nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan, eli mahdollinen rikoksiin syyllistyminen vaikuttaisi entistä tuntuvammin siihen, voidaanko hakijalle myöntää kansalaisuus. Myös kansallisen turvallisuuden merkitystä osana kansalaisuuden myöntämistä koskevaa menettelyä korostetaan.
Jatkossa Suomen kansalaisuuden hakijalta edellytettäisiin turvattua toimeentuloa. Toimeentuloa tarkasteltaisiin nykyistä enemmän osoituksena kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan työttömyysetuudella tai toimeentulotuella elävä henkilö ei enää täyttäisi tätä edellytystä.
– Hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään lisättäisiin nykyiseen verrattuna. Muutokset koskisivat sellaisia henkilöitä, joilta voitaisiin kohtuudella vaatia kansalaisuusvaltionsa passin esittämistä, sisäministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Kansalaisuuden menettämiseen liittyvät säädösmuutokset koskisivat tilanteita, joissa henkilö on antanut vääriä tietoja kansalaisuuden hakemisen aikana tai syyllistynyt Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin.
Jatkossa kansalaisuuden voisi menettää entistä useammin näissä tilanteissa.
– Esimerkiksi nykyistä useampi terrorismiin liittyvä rikos voisi johtaa kansalaisuuden menettämiseen. Kaksoiskansalainen voisi menettää Suomen kansalaisuuden, jos hän on saanut vähintään 2 vuoden (nykyisin vähintään 5 vuotta) tuomion terrorismi-, maanpetos- tai valtiopetosrikoksesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sisäministeriön työryhmä on selvittänyt, millä tavoin kansalaisuuskoe voitaisiin ottaa käyttöön osana Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä. Hallitusohjelman mukaan kansalaisuuslaki uudistetaan siten, että Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan.
Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Muutoksia ehdotetaan henkilöllisyyden selvittämiseen, nuhteettomuuteen ja toimeentuloon kansalaisuuden saamisen edellytyksinä.
Viikon suosituimmat
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
