Hallitus kanavoi Suomen ulkopuolelle miljardien eurojen tulonsiirrot – Purra nosti esille holtittoman velkaantumisen ja muistutti tärkeysjärjestyksestä

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus pääsi eilen sopuun valtion tulevien vuosien rahankäytöstä. Hallitus kasvatti kehysriihessä menoja turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Menot lisääntyvät ja samalla valtion velkaantuminen jatkuu voimakkaasti.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi eilen Ylen A-studiossa, että suuret ja poikkeukselliset päätökset ovat seurausta Venäjän Ukrainassa aloittamasta sodasta, joka on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiitteli hallitusta puolustukseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen tehdyistä lisäyksistä. Purra kuitenkin nosti esille holtittoman velkaantumisen.

– Kun tärkeysjärjestyksessä nostetaan tiettyjä asioita, muiden asioiden pitää samalla laskea. En ole kuitenkaan nähnyt mitään hallituksen toimenpiteitä tai lainsäädäntöpaketteja, jotka olisivat väistyneet. Uudet toimet tulevat kaiken vanhan päälle. Se kenties kertoo siitä, että tärkeysjärjestys ei ehkä olekaan muuttunut, Purra sanoi.

Velkaantuminen huolestuttaa

Purra huomautti, että myös monet muut hallituksen aiemmat isot lainsäädäntöhankkeet on puutteellisesti rahoitettu.

– Maksuttomaan toisen asteen koulutukseen ja sote-uudistukseen ei niihinkään valitettavasti ole varattu riittäviä rahoja, jotta ne voitaisiin edes toteuttaa.

Myös kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen sanoi olevansa huolissaan valtion velkaantumisesta.

– Huolestuttavaa on, että Suomen velkaantuminen ei ole pysähtymässä.

Pääministeri Sanna Marinilta kysyttiin, oliko sopivaa tehdä kaikki lisäykset lisävelanotolla vai olisiko sittenkin pitänyt pyrkiä säästämään rahaa ja luopumaan jostain.

Pääministerin vastaus oli, että velkaantuminen on hänestä perustelua, mutta ei vastannut kysymykseen säästämisestä.

Työssäkäyvillekin olisi voitu suoda jotain

Hallitus linjasi myös aikaistetuista indeksikorotuksista pienituloisille kohdistettuihin sosiaalietuuksiin tämän vuoden aikana. Purra huomautti, että olisi ollut syytä huomioida myös työssäkäyvät pienipalkkaiset ihmiset.

– Ongelmia liittyy tällä hetkellä ruuan hintaan, autoilun hintaan ja yleisesti inflaatioon, nämä koskettavat erityisesti työssä käyviä pienituloisia. He eivät saaneet hallituksen kehysriihestä mitään näkymää siihen, että heidän asemansa olisi paranemassa ja että työssä käyminen olisi kannattavaa, Purra moitti.

Kehitysavusta olisi voinut leikata

Purra nosti esille, että hallitus kohdistaa Suomen ulkopuolelle tulonsiirtoina miljardikaupalla rahaa. Kehitysapuun hallitus käyttää edelleen lähes 1,3 miljardia euroa vuodessa, ja kaikki rahoitetaan velaksi.

– Uskon että tilanteessa, jossa me kaikki haluamme auttaa Ukrainan sotaa pakenevia, voisimme leikata muunlaisesta kehitysavusta ja muunlaisesta maahanmuutosta. Myös esimerkiksi pakolaiskiintiöstä voisi leikata sekä muistakin hankkeista, jotka tulevat lisäämään kustannuksia kasvattavaa maahanmuuttoa.

Kehitysapu- ja maahanmuuttohankkeista hallitus ei leikkaa, sen sijaan leikkuri iskee esimerkiksi teiden kunnossapitoon. Perussuomalaiset olisivat toimineet toisin.

– En olisi leikannut tienpidosta ja perusväylien kunnossapidosta. Tälläkin on myös merkitystä päästöihin, koska tiedämme, että hyväkuntoiset tiet vähentävät päästöjä, Purra sanoi.