Artikkeli kuva

LEHTIKUVA

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: ”Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”

15.12.2021 |10:56

VTT Heikki Koskenkylä kommentoi Suomen Uutisille EU:n talouskurisääntöjen uudistamista ja varoittaa Suomea hyväksymästä mukisematta kaiken yhteisvastuiden kasvattamisen, mitä komissio ja useat EU-maat suunnittelevat. Odotettavissa Suomelle on taas nettomaksajan roolin kasvu.

Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz kävi tapaamassa Ranskan presidenttiä Macronia, joka yritti taivutella Saksaa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseen. Kyse on erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Macron haluaa joustavoittaa sääntöjä, lisätä unionin yhteistä velkaa ja perustaa uusia yhteisiä rahastoja. Lisäksi hän haluaa euroalueelle oman budjetin.

EU:n finanssipoliittiset säännöt hyllytettiin koronan alkaessa. Sääntöjen mukaan velkaa saisi olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja budjetin alijäämä enintään kolme prosenttia. Useimmat EU-maat ylittävät nämä rajat nyt merkittävästi. Usealla jäsenmaalla on velkojen ja BKT:n suhde reilusti yli 100 prosenttia. Ja velkavuori uhkaa vain kasvaa.

Italia ja Ranska hamuavat yhteistä velkaa

Varsinkin Italia ja Ranska haluavat nopeita uudistuksia näihin sääntöihin. Lisäksi ne ovat suuresti viehättyneitä yhteisen velan eli eurobondien kasvattamisesta. Tällöin ne eivät itse joutuisi vastaamaan veloistaan, koska velkojen liikkeellelaskija olisi komissio. Viime kädessä yhteiset velat olisivat jäsenmaiden yhteisellä vastuulla.

Useat tutkimuslaitokset ovat alkaneet varoitella liian hätäisesti tehdyistä uudistuksista. Näitä ovat olleet Bruegel-instituutti ja Center for European Policy Studies eli CEPS sekä saksalaiset tutkimuslaitokset. Ne ovat alkaneet varoitella finanssipolitiikan ja velkaantumisen liiallisesta löysäämisestä. Tämä voisi johtaa suorastaan kurittomaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaan ja ylivelkaantumiseen.

Pohjoinen vastaan etelä

Tutkimuslaitokset ovat varoitelleet talouskehityksen epävarmuudesta. On suuri riski, että talouskehitys voisi alkaa taantua ja inflaatio pysyä korkealla. Inflaatio on jo nyt euroalueella yli neljä prosenttia ja Saksassa peräti viisi prosenttia. EKP voi olla pakotettu nostamaan korkoja, jolloin ylivelkaantuneet maat olisivat suurissa ongelmissa. Pahimmillaan voidaan ajautua jopa velkojen saneeraukseen.

Ranskan EU-puheenjohtajuus alkaa ensi vuoden alussa. Odotettavissa on erittäin tiukkaa vääntöä vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Vastakkain ovat EU:n pohjoiset ja eteläiset maat. Suomen hallitus ei ole edes viritellyt keskustelua näistä uudistuksista. Olemmeko taas ajopuuna EU:n uudistuksissa ja hyväksymme mukisematta kaiken yhteisvastuun kasvattamisen, mitä komissio ja useat maat suunnittelevat? Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu.

 

Heikki Koskenkylä


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

5.
Suomen uutiset logo

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta

18.08.2025 |11:05
6.
Suomen uutiset logo

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”

18.08.2025 |08:05
7.
Suomen uutiset logo

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”

18.08.2025 |14:51
8.
Suomen uutiset logo

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita

15.08.2025 |14:05
9.
Suomen uutiset logo

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista

17.08.2025 |15:19

Uusimmat

Perussuomalainen 2/2025

Mainos kuva

Lue lisää